Valikko

Etunojassa eteenpäin

Ensimmäinen uuden metsähallituslain jälkeinen vuosi on takana. Kansallisomaisuuttamme vaalii nyt entistä yhtenäisempi Metsähallitus, joka haluaa kehittää toimintaansa uusia mahdollisuuksia rohkeasti hyödyntäen.

Pentti-Hyttinen-ja-Timo-Laitinen_8.jpg
> Sidosryhmätapaamiseen kiirehtivät
Metsähallituksen hallituksen puheenjohtaja
Timo Laitinen (vas.) ja pääjohtaja Pentti
Hyttinen pitävät Metsähallituksen
tulevaisuuden näkymiä hyvinä.

Vuosi 2016 jäi Metsähallituksen historiaan monien muutosten vuotena: Pitkään valmisteltu metsähallituslaki astui vihdoin voimaan, pääjohtaja vaihtui ja Luontopalvelut sai uuden johtajan. Lisäksi omistajapoliittiset linjaukset ja Metsähallituksen strategia päivitettiin.

Merkittävin lain mukanaan tuomista muutoksista oli metsätalouden tulosyksikön yhtiöittäminen Metsähallitus Metsätalous Oy:ksi. Uusi yhtiö ei omista metsiä, vaan omistusoikeus jäi edelleen valtiolle. Kansallispuistojen, erämaa-alueiden tai muiden luonnonsuojelualueiden käyttöön laki ei tuonut muutoksia, ja ne jäivät ympäristöministeriön ohjaukseen.

Yhtiöittämisessä oli ennen kaikkea kyse siitä, että metsätalousliiketoiminta organisoitiin EU-säädösten edellyttämällä kilpailuneutraalilla tavalla. Lain valmistelun yhteydessä esiin nousi myös yhtiöittämiseen liittyviä pelkoja, jotka ovat osoittautuneet aiheettomiksi.

– Muutoshan arveluttaa ihmisiä aina ja usein pelottaakin. Kaikkein pelottavinta on kuitenkin se, että jämähtää olotilaan, joka ei enää vie minnekään ja jonne ei lopulta koe enää itsekään kuuluvansa, Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen sanoo.

Hyttinen arvelee, että useita vuosia jatkunut epävarmuuden tila on nostanut koko organisaation muutosvalmiutta.

– Pitkän jahkailun jälkeen halutaan mennä yhdessä eteenpäin. Lain kenties näkyvin vaikutus onkin Metsähallituksen yhtenäisyyden vahvistuminen.

Hyttisen mukaan toiminnan kehittämiselle on nyt olemassa selkeät suuntaviivat.

– Yhteiset tavoitteet on määritelty, ja Metsähallituksessa on monipuolista osaamista niiden toteuttamiseen. Meillä on siis kaikin tavoin erinomaiset lähtökohdat kehittää hyvästä vielä parempaa, Hyttinen sanoo.

Eriyttämällä yhtenäiseksi

Merkittävin muutos Metsähallituksen organisaatiossa on se, että tasavertaisiksi tulosyksiköiksi Metsätalous Oy:n ja Luontopalvelujen rinnalle on nostettu Kiinteistökehitys eli entinen Laatumaa sekä Eräpalvelut.

– Yhtenäistämme Metsähallitusta eriyttämällä toimintamme selkeästi neljään osa-alueeseen, joita pyrimme tuomaan tasapuolisesti esille. Nämä ovat ne toimijat, joiden kautta kansalaiset Metsähallituksen kohtaavat, Hyttinen perustelee.

Kansalaisten näkökulmasta tulosyksiköiden toimintaa voi karkeasti yleistäen kuvata seuraavasti: Eräpalvelut luo edellytyksiä metsästys- ja kalastusharrastuksille, Kiinteistökehitys avaa uusia ovia kunnille ja yrityksille, Luontopalvelut tuottaa suojeluhyötyjä ja Metsätalous tuo euroja valtion kassaan. Todellisuudessa kunkin toiminta on paljon moninaisempaa ja osin myös päällekkäistä. Kaikki tulosyksiköt tuottavat esimerkiksi merkittäviä hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia kansalaisille.

– Kansallispuistot ovat ylpeytemme, mutta hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia voi saada yhtä lailla tavallisissa talousmetsissä retkeilemällä ja marjastamalla. Toisaalta myös Luontopalvelujen ja Eräpalvelujen toiminta poikii huomattavia euromääriä paikallistalouksille, Hyttinen havainnollistaa.

Metsähallituksessa näyttää nyt olevan kaikin puolin vahva tekemisen meininki: biotalous vauhdittaa Metsätalouden ja matkailu Kiinteistökehityksen liiketoimintaa.

– Kiinteistökehitys jalostaa valtion maa- ja vesiomaisuutta yhteistyössä kuntien ja yritysten kanssa. Suomi kiinnostaa yhä useampia kansainvälisiä matkailijoita, ja tämä heijastuu toimintaamme. Esimerkiksi Lapissa on vireillä useita hotellihankkeita – osassa mukana on myös kiinalaisia. Lisäksi merialueilla on valmisteilla mielenkiintoisia kokeiluja.

Yhteensovittaminen välttämätöntä

Hyttisen mukaan metsien eri käyttömuotoja voidaan useimmiten toteuttaa samoilla hehtaareilla samaan aikaan. Näkemyserojen vuoksi tämä ei kuitenkaan ole aina helppoa.

– Eri ihmiset suhtautuvat metsiin eri tavoin, ja heidän mielipiteitään on kunnioitettava. Meidän tehtävämme on yhteensovittaa erilaisia näkemyksiä siten, että kaikki kokevat tulleensa kuulluiksi. Velvollisuutemme on kuitenkin pyrkiä maksimoimaan yhteiskunnalle ja kansalaisille koituva kokonaishyöty.

– Julkisessa keskustelussa tämä välillä unohdetaan, mikä kieltämättä tuntuu epä- reilulta, Hyttinen lisää.

Hän on harmissaan erityisesti siitä, että valtion Metsähallitukselle asettamat tulostavoitteet ja luonnonsuojelu asetetaan usein kärkevästi napit vastakkain ja että asioita tuodaan julkisuuteen yksipuolisesti. Esimerkiksi hän nostaa hakkuita vastustavien mielenilmaukset Kainuussa.

– Kainuuseen on juuri avautumassa uusi kansallispuisto, ja se on muutenkin yksi maamme suojelluimmista alueista. Tästä huolimatta vetoomukset suojelun lisäämiseksi saavat runsaasti näkyvyyttä, mutta hakkuiden lisäämistä toivovien yrittäjien ja muiden sidosryhmien mielipiteet eivät juuri näy julkisuudessa.

Hyttisen mukaan kyse on tulostavoitteiden ja suojelun ohella paljon laajemmasta kokonaisuudesta. Kyse on myös Kainuun aluetaloudesta ja infrastruktuurista sekä kainuulaisten ihmisten hyvinvoinnista ja työllisyydestä.

Digiloikka avuksi

Erilaisten näkemysten yhteensovittamiseksi Metsähallituksessa on etsitty vuoropuhelun tueksi uusia työkaluja. Yksi niistä on metsänkäsittelyn vaikutuksia havainnollistava 3D-mallinnus, joka on kehitetty yhdessä Joensuun Tiedepuisto Oy:n kanssa.

– Peliteollisuudesta tutun virtuaalisen 3D-mallinnuksen avulla voimme todentuntuisesti havainnollistaa metsien käsittelyn vaikutuksia ympäristöön, mikä on jo nyt osoittautunut tehokkaaksi apuvälineeksi erilaisten näkemysten yhteensovittamisessa, Hyttinen sanoo.

– Myös Luonnonvarakeskuksen kasvumallien avulla voidaan hienosti simuloida, miltä maisema näyttää esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua käsiteltynä tai käsittelemättömänä. Käsittelyn jälkeinen maisema voi olla myös positiivinen yllätys. Hyttisen mukaan digitaalisuutta aiotaan hyödyntää enenevässä määrin myös Metsä- hallituksen muussa toiminnassa.

– Digitaalisuus tuo uusia ulottuvuuksia esimerkiksi metsästysharrastukseen. Oma riista -palvelun kautta metsästäjät voivat laajentaa harrastustaan jakamalla omia kokemuksiaan verkossa. Mahdollisuuksia on paljon.

TEKSTI LEENA HULSI • KUVA VEIKKO SOMERPURO

Meno näyttää hyvältä

METSÄHALLITUKSEN nykymenoon on tyytyväinen myös Metsähallituksen hallituksen puheenjohtaja Timo Laitinen. Viime kesäkuussa tehtävässään aloittanut Laitinen kertoo yllättyneensä Metsähallituksen yhteiskunnallisen roolin laaja-alaisuudesta.

– Metsähallitus on iso markkinaehtoinen toimija kasvavassa metsätaloudessamme, valtakunnallinen luonnonsuojelija ja kansalaispalvelija sekä monialainen viranomainen. Oma lukunsa on sen rooli pohjoisessa Suomessa, jossa se on monella tavalla keskeinen toimija kansalaisten ja yritysten arjessa.

– Metsähallitus-konserni on ainutlaatuinen yhdistelmä liiketaloutta ja julkista hallintoa. Ensimmäinen vuosi on osoittanut, että malli toimii, Laitinen sanoo.

Jatkuvan kehittämishaasteen Laitinen tiivistää sanaan vastuullisuus.

– Metsähallitukselle on tärkeää toimia tavalla, jossa korostuu hyvä vuorovaikutus, kuunteleminen ja yhteistyökumppaneiden aito arvostaminen. Olennaista on myös oman osaamisen jatkuva kehittäminen.