Valikko

Metsähallitus koordinoi historiansa suurinta Life-hanketta

EU:lta jättipotti sisävesien kunnostukseen

Kohdealuekartta_KokoSuomi.jpg
> FRESHABIT-hankkeeseen kuuluvat alueet.

Metsähallituksen erikoissuunnittelija Jari Ilmosen työhuoneen seinätaulua peittävät keltaiset tarralaput, joihin on kirjattu FRESHABIT LIFE IP -hankkeen ydinviestejä. Muistilappujen paljous kuvaa hyvin vuoden alussa käynnistyneen hankkeen laajuutta.

Kaikkien aikojen suurin Life-hanke käynnistyi virallisesti kuluvan vuoden tammikuussa. Töitä hankkeen eteen on tehty kuitenkin jo vuodesta 2013 alkaen, jolloin haettavaksi avautui yhteensä noin 60 miljoonaa euroa uudentyyppistä Life Integrated Projects -hankerahoitusta.

– Ympäristöministeriön aloitteesta ryhdyimme miettimään yhdessä Suomen Metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa, miten saisimme hankehakemuksesta mahdollisimman järkevän kokonaisuuden ja sellaisen, että se täyttää uuden rahoitusmallin kriteerit. Ministeriön teemoituksen mukaisesti rahoitusta lähdettiin hakemaan sisävesien hoitoon ja suojeluun, kertoo erikoissuunnittelija Jari Ilmonen Metsähallituksen luontopalveluista.

Pari vuotta kestänyt puurtaminen hankehakemuksen eteen kannatti, sillä EU:n jättipotista noin 12 miljoonaa napsahti Suomeen.

– Kansallista omarahoitusta on noin kahdeksan miljoonaa. Kun tähän lisätään vielä integroitujen hankkeiden 4,3 miljoonaa, nousee koko FRESHABIT-hankkeen rahoitus yhteensä noin 24,3 miljoonaan euroon.

Life Integrated Projects -hankkeet ovat aiempia Life-hankkeita laajempia, sillä niissä ydinhankkeen ympärille rakennetaan synergiaetuja tuottava hankeperhe. Näin halutaan parantaa muun muassa hankkeiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.

– Varsinaisen Life-hankkeen ja siihen kytkettävien muiden hankkeiden rahoituskanavat pysyvät erillisinä, mutta muutoin yhteistyö on tiivistä, Ilmonen tarkentaa.

Hankkeita eri puolilla Suomea

Metsähallituksen koordinoimaan hankkeeseen valikoitui mukaan tiukan karsinnan jälkeen kaksitoista kohdetta kahdeksalta eri alueelta. Kaikkiaan FRESHABIT-hankkeessa on mukana 30 eri toimijaa. Hankkeiden vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Natura-alueisiin ja direktiivilajeihin.

– Hankkeella parannetaan maamme sisävesien tilaa, suojellaan vesiluontoa ja lisätään eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Konkreettisten hoito- ja suojelutoimenpiteiden lisäksi pyrimme myös luomaan uusia käytäntöjä, joilla eri toimijoiden osaamista voidaan nykyistä tehokkaammin hyödyntää yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, Ilmonen sanoo.

– Alueelliset toimijat ovat lähteneet innokkaasti mukaan hankkeisiin, joita hallinnoidaan paikallisin voimin. Luonnon lisäksi hankkeesta hyötyvät myös paikalliset yritykset, joiden urakointipalveluja käytetään esimerkiksi kunnostushankkeissa.

Vaelluskaloja ja jokihelmisimpukoita

Merkittäviä ja mielenkiintoisia hankkeita on monia. Yksi erikoisimmista on uhanalaisten jokihelmisimpukkakantojen elvyttäminen.

– Esimerkiksi Ähtävänjoella jokihelmisimpukan isäntäkalat ovat kadonneet, eivätkä simpukat ole lisääntyneet yli kymmeneen vuoteen. Nyt mikroskooppisen pieniä simpukantoukkia viedään Norjaan, missä niitä kasvatetaan noin kaksi ja puoli vuotta. Tämän jälkeen noin sentin mittaiset simpukat tuodaan Suomeen ja istutetaan takaisin jokeen. Suotuisissa olosuhteissa ne elävät jopa yli satavuotiaiksi.

Ilmonen nostaa esille myös vesistökunnostukset alueilla, joilla vaelluskalakantojen nousu jokiin on estynyt.

– Kalateiden rakentaminen tukee hyvin vaelluskalastrategiaa, joka kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Lisäksi hankkeissa kunnostetaan lintuvesiä ja rehevöityneitä järviä sekä parannetaan sisävesiin liittyvän matkailun edellytyksiä. Työtä on paljon.

Metsätalouden opit käytäntöön

Rahoituksen turvin käynnistyy myös sisävesiluonnon kartoittaminen. Tavoitteena on saada aikaan menetelmä järvien, jokien ja pienvesien luonnon- ja kulttuuriarvojen kartoitusohjelmaa varten.

– Panostamme myös pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien tunnistamiseen, Ilmonen kertoo.

Erityisen tärkeää on valuma-alueilta vesistöön kulketuvan hajakuormituksen vähentäminen sekä yksityisillä että valtion mailla. Kehitteillä on muun muassa integroitu valuma-aluesuunnittelumalli.

– Rahoitus mahdollistaa myös jo olemassa olevan tutkimustiedon hyödyntämisen käytännön
toimenpiteissä. Esimerkiksi Metsähallituksen metsätaloudessa on paljon valuma-aluesuunnitteluun liittyvää osaamista, jota voidaan nyt viedä käytäntöön entistä laajemmin.
Hankealueiden valuma-alueilla vesiensuojelun toimenpiteisiin voidaan käyttää myös Kemera-rahoitusta.

– Sisävesien kunnostuksiin tehdyistä panostuksista hyötyy myös Itämeri. Sisävesiä hoitamalla lunastamme siis myös Itämeri-lupaustamme, Ilmonen muistuttaa.

Vuoteen 2022 jatkuva hanke nivoo yhteen suuren joukon erilaisia toimijoita. Toimintamallista toivotaan pysyvää, sillä upeat vesistömme saadaan kuntoon ainoastaan yhteistyöllä.

LEENA HULSI

VELMU-hanke tuotti kattavan karttapalvelun

RESHABIT-hankkeen käynnistymisen lisäksi Metsähallituksen luontopalveluissa riitti vuodenvaihteessa muitakin ilonaiheita: noin kaksitoista vuotta kestäneen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman eli VELMU:n ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen erinomaisin tuloksin. Vuosien työ palkittiin, kun VELMU-karttapalvelu avattiin kaikelle kansalle tammikuussa.

– Luontopalvelut on inventoinut yli 60 000 vedenalaista videopistettä, noin 1 000 sukelluslinjaa ja saman verran joko näytteenottimella tai sukeltamalla kerättyjä pohjanäytteitä. Nyt kaikki keräämämme ja tuottamamme tieto on vapaasti nähtävillä uudessa VELMU- karttapalvelussa, kertoo erikoissuunnittelija Jan Ekebom Metsähallituksesta.

Hankkeessa on tuotettu runsaasti tietoa Suomen merialueista ja eri eliölajien tilasta. Kerättyä tietoa voidaan käyttää muun muassa meriluonnon suojelutarpeiden määrittämisessä sekä merialueiden kestävän käytön suunnittelussa.

– Itämeren ekosysteemille on tyypillistä, että siellä on valtameriin verrattuna melko vähän lajeja, ja avainlajien häviäminen saattaisi heikentää koko ekosysteemin toimivuutta. VELMU-kartoituksista saatujen maasto- ja mallin- nustietojen avulla osaamme arvioida paremmin, mistä tietyt lajit ja luontotyypit löytyvät ja minkälaisia ihmisten toimien vaikutuksia niihin voi kohdistua.

Lisäksi karttapalvelusta on merkittävää apua ekosysteemipalvelujen suunnittelussa. VELMU-hankkeen tuottaman tiedon avulla voimme myös laskea euromääräisen arvion suojelun tuottamille hyödyille.

– Ilmastonmuutos vauhdittaa Itämeressä tapahtuvia muutoksia, ja senkin vuoksi toivomme VELMU-hankkeelle jatkoa, Ekebom sanoo.

Lisää kuvia