Valikko


> Lehtokasvillisuuden kanssa kilpailevaa jättipalsamia torjutaan talkoovoimin kitkemällä yksityisellä suojelualueella.

Haitallisista vieraslajeista lainsuojattomia

Haitallisten vieraslajien torjunnassa tehokkain ja halvin keino on estää niiden leviäminen. Metsähallitus kerää muun maastotyön ohessa tietoa vieraslajien esiintymistä, jotta niiden hävittämiseen voidaan tarvittaessa ryhtyä.

Vieraslajit ovat eliölajeja, jotka ovat levinneet ihmisen mukana luontaisen elinympäristönsä ulkopuolelle joko tarkoituksella tai vahingossa. Usein vieraslajit eivät menesty luonnonvaraisina uudessa ympäristössä.

Jotkut lajit sopeutuvat uuteen elinympäristöön niin hyvin, että ne alkavat vallata elintilaa alkuperäisiltä lajeilta ja voivat olla huomattava uhka ekosysteemeille, maa- ja metsätaloudelle sekä muille elinkeinoille, kertoo lajisuojelun erikoissuunnittelija Tuula Kurikka Metsähallituksesta.

Maailmanlaajuisesti vieraslajit muodostavat elinympäristöjen häviämisen ja pirstoutumisen jälkeen toiseksi suurimman uhan luonnon monimuotoisuudelle.

Esimerkiksi Suomessa alun perin puutarhakasviksi tuotu lupiini on levinnyt tienvarsille syrjäyttäen niillä kasvavan ketokasvillisuuden. Sisävesissä leviävä kanadanvesirutto muodostaa isoja kasvustoja ja tukahduttaa järven alkuperäistä lajistoa ja vaikeuttaa kalastusta, Kurikka kertoo.

Haitalliset vieraslajit voivat olla myös uhka ihmisen terveydelle, kuten ihoa polttavat jättiputket tai pujoakin pahempia allergiaoireita aiheuttava marunatuoksukki. Vieraslajeista voi aiheutua myös huomattavaa taloudellista haittaa, sillä monet lajit ovat merkittäviä maa- ja metsätalouden tuholaisia. Muun muassa täpläravun mukana levinnyt rapurutto on aiheuttanut alkuperäisen jokiravun ahdingon ja taloudellisia tappioita.

Viimeisin otsikoihin noussut vieraslaji on Kiinasta kotoisin oleva aasianrunkojäärä, joka leviää puisen pakkausmateriaalin mukana. Aasianrunkojäärä on vaarallinen lehtipuita tappava kovakuoriainen, jonka ensimmäinen esiintymä Suomessa löydettiin lokakuussa 2015 Vantaalta, kertoo metsätalouden ympäristöasiantuntija Maarit Kaukonen Metsähallituksesta.

Lajin leviämistä on ehkäisty kaatamalla esiintymän läheltä kaikki lehtipuut. Esiintymän ympärille on muodostettu kahden kilometrin laajuinen suoja-alue, jolta lehtipuuta saa kuljettaa vain hakkeena.

Haitallisten vieraslajien torjunnassa leviämisen ennaltaehkäisy onkin aina paras ja edullisin vaihtoehto, Kaukonen muistuttaa.

Vieraslajit ovat kansainvälinen ongelma

Vieraslajit leviävät ihmisen toiminnan seurauksena esimerkiksi kun hyöty- ja koristekasveja tuodaan ulkomailta. Osa lajeista kulkeutuu salamatkustajina liikennevälineiden, raaka-aineiden tai materiaalien mukana pitkiäkin matkoja. Vieraslajit ovatkin kansainvälinen ongelma, johon EU on puuttunut omalla sääntelyllään.

Koko EU:ta koskevassa vieraslajiasetuksessa on luettelo vieraslajeista, joiden arvellaan olevan haitallisimpia koko EU:n alueella. Näitä lajeja ei saa tuoda unionin alueelle, ei kasvattaa tai kuljettaa eikä päästää ympäristöön.

EU:n asetusta täydentää kansallinen vieraslajilaki, joka tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Lakiin liittyy lista Suomessa haitallisista vieraslajeista sekä määräykset niiden leviämisen ehkäisemisestä.

Maanomistajan tai –haltijan tulisi huolehtia kiinteistöllään kohtuullisin toimin haitallisten vieraslajien hävittämisestä tai rajoittaa sen leviämistä, jos esiintymästä voisi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle tai ihmisten terveydelle.

Tietojen keruuta ja aktiivisia toimia

Metsähallituksella on suurena kiinteistönhaltijana merkittävä rooli vieraslajien haittojen ehkäisyssä.

Keräämme muun maastotyön yhteydessä tietoa haitallisten vieraslajien esiintymistä valtion mailta. Metsähallituksen henkilöstöä ohjeistetaan ilmoittamaan kaikista jättiputkiesiintymistä, kertoo Kaukonen.

Tiedot tallennetaan lajitietojen hallintajärjestelmään, josta se siirtyy jatkossa valtakunnalliseen vieraslajien seurantajärjestelmään .

Muutamissa Life-hankkeissa haitallisia vieraslajeja on poistettu suojelualueilta. PaahdeLife -hankkeessa on hävitetty hiekkarannoilta kurtturuusua ja LuonnonhoitoLife -hankkeessa hävitettiin jättipalsamia lehdoista.

Usein työ tehdään vapaaehtoistyönä talkoilla. Jatkossa meillä on seurannan lisäksi tarvetta vielä systemaattisempaan vieraslajien poistoon suojelualueilta, Kurikka pohtii.

Tuula Kurikka ja Maarit Kaukonen toimivat jäseninä maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen perustetussa Vieraslajiasioiden neuvottelukunnassa, joka. Se toimii kansallisena asiantuntijaelimenä vieraslajeja koskevissa kysymyksissä ja linjauksissa.

Teksti: Sari Hiltunen
Kuva Päivi Leikas


Vieraslajit ovat ihmisen mukana uusiin paikkoihin levinneitä eliölajeja, kuten puutarhakasveja, riistaeläimiä, vesieliöitä tai tuholaisia. Uudessa elinympäristössään nämä meillä vieraat lajit voivat muuttaa ympäristöä, vaikeuttaa alkuperäisten lajien selviytymistä, levittää tauteja tai aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi viljelykasveille tai metsätaloudelle.

Lue lisää ja Lisätietoa saa ilmoita vieraslajihavaintosi valtakunnallisesta vieraslajiportaalista www.vieraslajit.fi.