Valikko

Tytti_Maatta_3u.jpg> Tytti Määttä tuo kotikuntansa mahdollisuuksia aktiivisesti esille sekä sosiaalisessa mediassa että liikkuessaan erilaisissa tapaamisissa. Samalla hän toimii erinomaisena harvaan asuttujen alueiden puolestapuhujana.

Kuhmo elää vahvasti metsistä

Kuhmon uusi kaupunginjohtaja Tytti Määttä näkee kotikunnassaan paljon vahvuuksia, ja monet niistä liittyvät metsiin. Kuhmossa on sekä vahvaa puutuoteteollisuuden osaamista että hienoja luonto- ja virkistyskohteita.

Kuhmon keskustassa ei ole iltapäiväruuhkaa, mutta kaduilla riittää silti vilskettä. Koululaiset suuntaavat kotimatkalle ja kaupunkilaiset hoitavat asioitaan.

– Kaupunki seisoo tukevasti puujaloilla. Meillä on paljon metsiä ja vahvaa puutuoteteollisuuden osaamista. Metsät ovat tärkeitä myös kuntalaisten virkistyskäytön ja luontomatkailun kannalta. Kuhmossa on innostava elinkeinorakenne, sanoo vuoden alusta kaupunginjohtajana aloittanut Tytti Määttä.

Paikallista osaamista ja alueen raaka-aineita on hyödynnetty muun muassa helmikuun lopulla avatussa uudessa koulukeskuksessa. Tuupalan koulu on ensimmäinen suomalainen ristiinlaminoiduista CLT-elementeistä rakennettu puukoulu, joka on jo rakennusvaiheessa herättänyt runsaasti kiinnostusta ulkomaita myöten.

– Rakennushanke on palkittu vuoden 2017 Pohjois-Suomen parhaana rakennustekona. Rakentamisessa on hyödynnetty lähialueen puuta ja paikallisten yritysten osaamista, Määttä kertoo.

CLT-tuotanto on esimerkki uudenlaisesta puuhun perustuvasta yritystoiminnasta. Puun jatkojalostukseen perustuvan osaamisen ja yritystoiminnan kehittäminen on myös kaupungin elinkeinotoimintaan kuuluvan Woodpoliksen keskeinen tehtävä.

Metsistä työtä ja virkistystä

Metsillä on tärkeä rooli myös kuntalaisten vapaa-ajan vietossa ja alueen luontomatkailussa. Metsissä retkeillään, marjastetaan ja metsästetään. Määttä kehuu myös Kuhmon koskia sekä hienoja suojeluja retkeilykohteita.

– Metsät toimivat paikallisille tärkeinä virkistyskohteina, ja niissä on paljon mahdollisuuksia myös luontomatkailun näkökulmasta. Suojelualueita on riittävästi, mutta nykyisten suojelu- ja retkeilykohteiden potentiaalia pitäisi hyödyntää paremmin. Toivottavasti myös luontokeskus Petolaa kehitetään, Määttä pohtii.

Luontokeskus Petolassa voi tutustua Suomen suurpedoista kertovaan näyttelyyn. Kuhmossa toimii myös suurpetojen tarkkailua tarjoavia yrityksiä, jotka houkuttelevat paikkakunnalle kansainvälisiä matkailijoita. Toinen kansainvälisesti tunnettu vetonaula on ensi kesänä jo 49. kerran järjestettävä Kuhmon Kamarimusiikki -festivaali.

Kuhmo sijaitsee itärajalla, ja rajaseutuyhteistyöllä on alueella pitkät perinteet.

– Keskustelimme hiljattain Kostamuksen edustajien kanssa Kuhmon ja Kostamuksen välisen yhteistyön lisäämisestä puurakentamisessa, Ystävyyden puiston toiminnasta sekä luontomatkailun edistämisestä rajan molemmin puolin, Määttä kertoo.

Väestörakenne haasteena

Kuhmossa on vajaa 9 000 asukasta, ja monien muiden haja-asutusalueen kuntien tavoin myös Kuhmossa yhtenä haasteena on väestörakenteen kehitys. Nuoret muuttavat opiskelujen takia muualle, ja vain harva palaa takaisin. Palaaminen edellyttää, että lähialueelta löytyy työtä tai että itsensä pystyy työllistämään esimerkiksi yrittämällä.

– Kuhmossa on laadukas varhaiskasvatus ja peruskoulu sekä oma lukio, mutta tänne kaivattaisiin myös muuta toisen asteen koulutusta. Esimerkiksi puutuoteteollisuuden koulutukselle olisi täällä hyvät edellytykset. Meidän on myös mietittävä keinoja, joilla saamme kuntaan uusia asukkaita.

Määttä on itse syntynyt Vaalassa ja muuttanut opiskelujen perässä Etelä-Suomeen. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli muutaman vuoden pääkaupunkiseudulla mutta palasi takaisin kotiseudulleen, kun hänet valittiin Vaalan kunnanjohtajaksi. Kuhmon kaupunginjohtajaksi hän siirtyi vuoden alussa.

Metsähallitus tärkeä yhteistyökumppani

Kuhmossa on paljon valtion maita, ja Metsähallituksen toiminnalla on monia aluetaloudellisia vaikutuksia.

– Metsähallitus on valtion maiden haltijana tärkeä yhteistyökumppani ja myös merkittävä työllistäjä. Metsähallitus on myös tärkeä osa sitä ketjua, joka alkaa metsien käytön suunnittelusta ja jatkuu puunkorjuun ja kuljetuksen kautta aina puuta jalostavaan yritykseen asti.

Kuhmossa on Metsähallituksen hoitamia monikäyttömetsiä, suojelu- ja retkeilykohteita, luontokeskus Petola, eräpalveluja sekä mökkitontteja. Määttä kehuu muun muassa Maariansärkkien hienoja retkeilymaisemia ja nostaa esiin myös alempiasteisen tieverkon merkityksen.

– Metsähallituksen omistama ja ylläpitämä metsätieverkosto on tärkeä sekä kuntalaisten liikkumisen että metsien virkistyskäytön kannalta. Iso osa kuhmolaisista marjastaa, käy metsällä ja kalastaa. Hyvät retkeily- ja eränkäyntimahdollisuudet ovat yksi kunnan vetovoimatekijä. Määttä tuntee Metsähallituksen toimintaa jo Vaalan ajoilta. Hän toimii myös Metsähallituksen Pohjanmaan ja Kainuun alueen neuvottelukunnan puheenjohtajana.

– Metsähallituksella on paljon osaamista uudenlaisista metsien käsittelytavoista ja korjuumenetelmistä. Tätä osaamista voisi hyödyntää laajemminkin. Toisaalta Metsähallitukselta myös vaaditaan tavallista enemmän, mikä edellyttää melkoista tasapainoilua ja yhteensovittamista eri tavoitteiden välillä.

Monenlaiset haasteet kuuluvat myös kaupunginjohtajan tehtävään – ja kehitettävää riittää. Kuhmossa on kuitenkin paljon vahvuuksia, joiden varaan tulevaisuutta on hyvä rakentaa.

TEKSTI SARI HILTUNEN • KUVA KUHMOLAINEN/TIMO KYLLÖNEN