Valikko

luovia_menetelmia_otsake.jpg
> Työpajoissa nousi esille uutena mahdollisuutena muun muassa vesien tarjoamat blue care -hyvinvointivaikutukset.

Etelä-Suomen luonnonvarasuunnittelu etenee ripeästi

Luovia menetelmiä ja hyvää ideointia

Luonnonvarasuunnitteluprojektin työpajoissa on ideoitu Etelä-Suomen valtion maiden ja vesien uusia hyödyntämismahdollisuuksia kymmenien sidosryhmien kanssa. Suuren yleisön näkemyksiä kartoitetaan verkkokyselyllä.

Luovan yhteistyön taito on näkymättömän muotoilua, kuvailee luovaa suunnittelua Aalto-yliopistossa opettava ja työpajoja vetävä Paula Siitonen.

Useiden Metsähallituksen luonnonvarasuunnitteluprojektien suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneen Siitosen mukaan näkymättömästä voivat syntyä ne uudet ideat, jotka auttavat vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja menestymään.

– Uusia ajatuksia onkin syntynyt kiitettävästi. Erittäin vahvasti nousevat esiin metsien terveysvaikutukset. Luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödyntävän green care -ajattelun rinnalla on keskusteltu myös vesien tarjoamasta blue care -näkökulmasta, projektipäällikkö Nuutti Kiljunen Metsähallituksesta kertoo.

Osallistuminen kannattaa

Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu on osallistavaa: Etelä-Suomen alueella mukana on kolme yhteistyöryhmää ja niissä yhteensä lähes 60 edustajaa merkittävistä alueellisista organisaatioista. Mukana on sidosryhmien edustajia muun muassa maakuntaliitoista, kunnista, oppilaitoksista, yrityksistä ja useista eri järjestöistä ammattikalastajista luonnonsuojeluyhdistyksiin.

Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) matkailu- ja ravitsemiskaupan toimialajohtaja Mikko Hautasaari osallistuu luonnonvarasuunnitteluun nyt ensimmäistä kertaa. Hän näkee yhteistyön merkittävänä.

– Metsähallitus on meille tärkeä kumppani jo yksinomaan Kolilla sijaitsevan hotellitoiminnan vuoksi. Yhteistä suunnitteluprosessia tarvitaan, jotta voimme ennakoida tulevaa ja löytää uusia, alueen elinvoimaisuutta tukevia toimintamalleja.

Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Leena Leskinen kokee neljän työpäivän panostuksen suunnitteluprosessiin olevan ammatillisesti kannattavaa.

– Ryhmässä on paljon itsellenikin tärkeitä yhteistyökumppaneita, ja työskentelymenetelmät ovat innostavia. Hahmotan nyt paljon paremmin Metsähallituksen toimintaa. Se auttaa yhteistyössä, jota teemme esimerkiksi alueellisen metsäohjelman parissa.

Samoilla linjoilla on Suomen Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen toiminnanjohtaja Juhani Paavola.

– Prosessi on kehittynyt kymmenessä vuodessa, enää ei työskennellä niin pulpettimaisesti. Meilläkin on pieni mahdollisuus ilmaista oma kantamme.

Työ puolivälissä

Yhteistyöryhmien puheenjohtajat ovat tyytyväisiä. Tapaamisissa on käyty monipuolista ja rakentavaa keskustelua. Itä-Suomen yhteistyöryhmän puheenjohtaja, dekaani Harri Siiskonen painottaa yhdessä tekemisen merkitystä.

– Ryhmä koostuu erilaisten eturyhmien edustajista. Tapaamisissa on kuunneltava erilaisia näkökulmia ja huomioitava reunaehtoja, mikä lisää ymmärrystä toisten tekemistä kohtaan, Siiskonen sanoo.

– Heterogeenisessä ryhmässä syntyy paljon uusia ajatuksia. Luovuuden tuska on välttämätöntä, Länsi-Suomen ryhmän puheenjohtaja rehtori Jussi Halttunen täydentää.

Helmikuussa yhteistyöryhmät kokoontuvat viimeistelemään Metsähallituksen työpajoissa ideoitujen ajatusten pohjalta ehdotettuja toimintalinjauksia. Toukokuussa valmistuva suunnitelma ohjaa Etelä-Suomen valtion maiden ja vesien käyttöä vuosina 2017–2022.

Teksti: Tuulikki Halla

Osallistu luonnonvarasuunnitteluun kaikille avoimen verkkokyselyn kautta. Kysely löytyy Metsähallituksen verkkosivulta ja on vastattavissa 31.12. saakka.







Tapahtui odottamaton virhe:

Virhe pyynnön käsittelyssä.

< Takaisin kotiin