Valikko

Heikki_paltto.jpg
> Heikki Paltolla on pitkä kokemus saamelaispolitiikasta, joten Metsähallitus neuvottelukumppanina on tullut tutuksi.

Metsähallitus tärkeä yhteistyökumppani saamelaisille

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on tyytyväinen yhteistyöhön Metsähallituksen kanssa. – Metsähallitus on maiden haltijana yksi tärkeimmistä kumppaneistamme, ja yhteistyön sujuminen helpottaa asioista sopimista, puheenjohtaja sanoo.

Sevettijärvellä syntynyt ja nykyään Inarissa asuva Tiina Sanila-Aikio tuntee hyvin saamelaisten ja Metsähallituksen yhteistyön historian. Hän tietää, että muun muassa metsätalouden ja paliskuntien sopimukset ovat parantaneet Metsähallituksen ja saamelaisten yhteistyötä alueella. Sanila-Aikoin mukaan saamelaisalueella on paljon erilaisia maankäyttötoimintoja ja lisää olisi tulossa.

– Pelkään, että tulevaisuudessa maat eivät enää riitä kaikkiin toimintoihin, mikä tuo haasteita myös saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen yhteistyöhön. Esimerkiksi poronhoidon kohtalo mietityttää Ivalon paliskunnan alueella, missä kaikki mahdolliset maankäyttömuodot ovat edustettuina, Sanila-Aikio pohtii.

Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevista valtion maista 90 prosenttia on kuitenkin metsätaloustoiminnan ulkopuolella, sillä suurin osa niistä sijaitsee erämaa-alueilla ja kansallispuistoissa . Metsäpaliskunnat ja Metsähallituksen metsätalous ovat myös tehneet paliskuntakohtaiset sopimukset, joissa paliskuntien määrittelemät tärkeät laidunalueet Inarin monikäyttömetsissä on rauhoitettu määräajaksi metsätaloustoimilta.

– Lisäksi saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja saamelaisalueen paliskuntien kanssa on sovittu metsänkäsittelyperiaatteista saamelaisten kotiseutualueella, Metsähallituksen t Ylä-Lapin tiimiesimies Pertti Heikkuri kertoo.

Elinkeinot kulttuurin kivijalkana

Saamelaiskulttuurin jatkuvuus nojaa vahvasti perinteisiin elinkeinoihin.

– Arkipäiväinen, sukupolvien yli jatkunut yhteytemme luontoon on kaiken perusta. Elinkeinojen kautta kulttuurimme elää ja jatkuu. Niiden välityksellä siirtyvät kaikki ne tärkeät tiedot ja arvot, jotka tekevät meistä saamelaisia, Sanila-Aikio painottaa.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja iloitsee siitä, että Metsähallitus otti maankäytön suunnittelussa ensimmäisenä viranomaisena maailmassa koekäyttöön kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen sihteeristön laatiman alkuperäiskansojen perinteistä tietoa koskevan Akwé: Kon -ohjeistuksen.

– Ohjeistuksen huomioon ottaminen Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa laadittaessa

osoitti, että Metsähallitus todella arvostaa saamelaiskulttuuria. Näin pitäisi menetellä muuallakin, jotta voisimme tuoda tärkeitä asioitamme esille maankäyttöä suunniteltaessa, saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja ja ensimmäisen Akwé: Kon -työryhmän puheenjohtaja Heikki Paltto toteaa.

– Parhaillaan valtion mailla on työn alla useampia hoito- ja käyttösuunnitelmia, joissa sovelletaan Akwé: Kon -ohjeita ja joissa saamelaiset ovat alusta asti mukana suunnitteluprosessissa, Metsähallituksen luontopalvelujen aluejohtaja Jyrki Tolonen kertoo.

Lemmenjoen kansallispuiston kupeessa asuva Paltto korostaa, että työryhmien pitäisi edustaa laajasti eri elinkeinoja ja ikäryhmiä. Hän myös toivoo, että nyt vapaaehtoisuuteen perustuvat ohjeet saisivat jossakin vaiheessa lain voiman.

Yhteistyö varsin laajaa

Metsähallituksen ja saamelaisten yhteistyö on ollut käytännönläheistä, ja tapaamisissa on ollut hyvä ja rakentava henki.

– Saamelaiset ovat antaneet meille hyvää palautetta. Muilta olemme yllättäen saaneet myös moitteita siitä, että teemme liikaa yhteistyötä saamelaisten kanssa. Muutkin yhteisöt haluaisivat päästä vaikuttamaan maankäytön suunnitteluun Akwe: Kon -ohjeiden kautta. Ne on kuitenkin tarkoitettu ainoastaan alueen alkuperäiskansalle, ja Suomessa alkuperäiskansalla tarkoitetaan saamelaisia. Luonnollisesti kuuntelemme mielellämme kaikkia osapuolia, aluejohtaja Tolonen muistuttaa.

Tolosen mukaan saamelaiskäräjien johto on ollut viime vuosina hyvä yhteistyökumppani, joka on ymmärtänyt, että Metsähallituksen on otettava huomioon myös muut maankäyttömuodot.

– On ollut hienoa käydä neuvotteluja, kun vastapuoli ei ole jumittunut periaatteisiin, vaan asioita on pystytty ratkomaan yksi kerrallaan, Tolonen kiittelee.

Lainsäädäntö ohjaa toimintaamme

Saamelaisten kotiseutualueella Metsähallituksen toimintaa säätelevät useat lait. Tärkeimmät niistä ovat poronhoitolaki, saamelaiskäräjälaki ja kolttalaki. Lisäksi metsähallituslaissa on omat määräyksensä saamelaiselinkeinojen huomioon ottamiseksi.

– Poronhoitolaki antaa raamit toiminnallemme. Lisäksi saamme kunnalta lausuntoja, jotka ovat hyvin poronhoitopainotteisia. Saamelaisten matkailuyrittäjien kanssa on tehty erilaisia maastoliikennettä ja luontaiselinkeinon tukikohtien perustamiseen liittyviä sopimuksia. Metsähallituksessa myös pienimuotoinen matkailu nähdään luontaiselinkeinona, Tolonen kuvailee.

Matkailureittejä ja muuta toimintaa voidaan paliskuntien kanssa neuvotellen kohdentaa metsätalousalueille, jotta erämaa-alueet säilyvät erämaalain tarkoittamassa luontaistalouskäytössä, Heikkuri mainitsee.

Teksti: Pentti Pieski
Kuvat: Pentti Pieski

Kieli tärkeä osa kulttuuria

Saamelaiskäräjiä luotsaava Tiina Sanila-Aikio on toiminut aikaisemmin muun muassa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa koltansaamen kielen ja kulttuurin opettajana, joten kieliasiat ovat luonnollisesti keskiössä saamelaisuudesta puhuttaessa. Häntä ilahduttaa, että Metsähallitukselta lupadokumentit saa koltansaameksi.

– Myös Metsähallituksen retkeilysivusto lundui.fi:n saamenkieliset sivut ansaitsevat kiitosta. Samoin muut kielen eteen tehdyt toimet, kuten nimistöselvitykset, lasten elokuvaleirit ja Siidan asiakaspalvelijoiden saamen kielen taito, Sanila-Aikio kuvailee.

Saamen kielen lisäksi Metsähallitus on vaalinut saamelaisten kulttuuriperintöä osana valtion metsätalousalueilla vuosina 2010-2015 tehtyjä kulttuuriperintöinventointeja. Saamelaisalueilta on dokumentoitu pyhiä paikkoja, hautoja, pyyntikuoppia, poroaidan jäänteitä, kalapatoja, lihansäilytyskuoppia eli purnuja sekä asumusten jäännöksiä.

Saamelaiskulttuuria tehdään tutuksi myös luontokeskuksissa järjestettävillä näyttelyillä. InarissaSaamelaismuseon ja Metsähallituksen luontokeskus Siidan ovi on käynyt tiuhaan tahtiin. Viime vuonna rekisteröitiin 113 000 matkailijavierailua.