Valikko

ots_.jpg
> Rovaniemen pohjoissaamenkielisen kielipesän lapset leikkivät Gieddegeažis - Kentänpäässä -työpajan jättisääskillä, jotka sekä kiehtovat että pelottavat yhtäaikaa.

Metsähallitus turvaa saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset

Metsähallitus ottaa toiminnassaan huomioon saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset. Saamelaisten asemaan on kiinnitetty huomiota myös Metsähallituksen uudessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa.

Saamelaisten kotiseutualue käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen sekä Sodankylästä Lapin paliskunnan alueen. Saamelaisten kotiseutualueella luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu sovitetaan yhteen siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan. Metsähallitus käy saamelaiskäräjälain 9. §:n mukaiset ennakkoneuvottelut saamelaiskäräjien kanssa kaikista sellaisista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana.

Metsähallituksen uusi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sisältää linjaukset yhdenvertaisuuden edistämisestä saamelaisten kotiseutualueella. Myös tästä suunnitelmasta on käyty 9. §:n mukaiset neuvottelut saamelaiskäräjien kanssa.

Suunnitelman mukaan Metsähallitus lisää henkilöstönsä tietämystä saamelaisten kulttuurista ja oikeuksista. Saamelaisten kotiseutualueella tai saamelaisasioiden parissa työskentelevää henkilöstöä kannustetaan saamen kielen opintoihin, ja koulutusta tuetaan mahdollisuuksien mukaan.

Metsähallituksen ja saamelaiskäräjien yhdessä laatiman Akwé: Kon -toimintamallia seurataan ja kehitetään tarvittaessa.

Myös vuorovaikutusta saamelaisten kotiseutualueen metsäpaliskuntien kanssa pyritään parantamaan.

Lisäksi Metsähallitus kehittää yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa menetelmän, jonka avulla voidaan seurata saamelaisten kotiseutualueen keskeisissä prosesseissa ja suunnitelmissa sovittujen toimenpiteiden toteutumista.

Gieddegeažis-työpajat kiertävät ympäri Suomen

YK:n alkuperäiskansojen kielten vuoden korostamiseksi Metsähallitus järjestää saamenkielisiä luontokasvatustyöpajoja saamenkielisille varhaiskasvatuspaikoille ja koulujen alaluokille ympäri Suomen.

Gieddegeažis-työpajassa lapset tutustuvat kaloihin, kasveihin, lintuihin ja hyönteisiin sekä niiden merkitykseen ihmisille ja luonnolle. Työpaja perustuu Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidan yhdessä tuottamaan Gieddegeažis – Kentänpäässä -lastennäyttelyyn, joka oli esillä Siidassa vuosina 2017–2018. Työpajoissa käsitellään myös saamelaista mytologiaa ja lääkintäperinnettä.

Saamenkielistä viestintää lisätään

Työpajakiertue on tähän mennessä vieraillut jo vajaassa 20 yksikössä Inarissa, Helsingissä, Enontekiöllä, Rovaniemellä, Sodankylässä ja Vuotsossa. Kiertue jatkuu vuoden loppuun. Luontokasvatustyöpajat ovat yksi Metsähallituksen 160-vuotisjuhlavuoden kestävistä teoista luonnon ja yhteiskunnan hyväksi. Metsähallitus myös lisää saamenkielistä viestintää metsa.fi- ja lundui.fi-sivuillaan tänä vuonna.

– Yhä suurempi osa Metsähallituksen viestintämateriaalista, opasteista, luvista ja sopimuksista on saatavina myös saamenkielisinä. Vaeltajan Lundui.fi-sivut ovat luettavissa pohjois-, inarin- ja koltansaameksi ja metsa.fi-sivut pohjoissaameksi, luettelee Metsähallituksen erikoissuunnittelija Kirsi Ukkonen Luontokeskus Siidasta.

– Metsähallitus ylläpitää myös saamenkielistä Sámi meahcit ja luondu -Facebook-sivua, johon Metsähallituksen saamenkieliset työntekijät tuottavat materiaalia, Ukkonen lisää.

TEKSTI JA KUVA PENTTI PIESKI

Meahciráđđehus dorvvasta sámekultuvrra hárjeheami eavttuid

Meahciráđđehus váldá doaimmastis vuhtii sámekultuvrra hárjeheami eavttuid. Maiddái Meahciráđđehusa ođđa dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođaplánas leat gidden fuomášumi sámiid sajádahkii.

Sámiid ruovttuguvlui gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat ja Soađegilis Lappi bálgosa guovlu.

Sámiid ruovttuguovllus luondduváriid dikšun, ávkkástallan ja suodjaleapmi heivehuvvo oktii dainna lágiin, ahte sámekultuvrra hárjeheami eavttut dorvvastuvvojit. Meahciráđđehus ráđđádallá sámediggelága 9 § mielde Sámedikkiin ovddalgihtii buot viiddis ja mearkkašahtti doaimmain, mat sáhttet váikkuhit sápmelaččaid sajádahkii eamiálbmogin.

Meahciráđđehusa ođđa dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođaplánas leat linnjemat ovttaveardásašvuođa ovddideamis sámiid ruovttuguovllus. Plánaš leat ordnejuvvon 9 §:s oaivvilduvvon ráđđádallamat Sámedikkiin.

Plána mielde Meahciráđđehus lasiha bargoveagas dieđu sámekultuvrras ja rivttiin. Sámiid ruovttuguovllus dahje sámeáššiiguin bargan bargoveahka movttiidahtto sámegiela oahpuide ja skuvlejupmi dorjojuvvo vejolašvuođaid mielde.

Meahciráđđehusa ja Sámedikki ovttas gárvvistan Akwé: Kon -doaibmamálle doaibman čuvvojuvvo ja málle ovddiduvvo dárbbašettiin. Maiddái vuorrováikkuhusa sámiid ruovttuguovllu vuovdebálgosiin figgojuvvo ovddiduvvot.

Lassin Meahciráđđehus ovddida ovttasbarggus Sámedikkiin čuovvunvuogádaga, mainna sáhttá čuovvut sámiid ruovttuguovllu guovddáš proseassain ja plánain sohppojuvvon doaimmaid ollašuvvama.

Gieddegeažis-bargobájit johtet miehtá Suoma

ON:id eamiálbmogiid gielaid jagi čalmmusteapmin Meahciráđđehus ordne sámegielat luonddubajásgeassinbargobájiid sámegielat árabajásgeassinbáikkiin ja skuvllaid vuolleluohkáin miehtá Suoma

Gieddegeažis-bargobájis mánát oahpásmuvvat guliide, šattuide, lottiide ja divrriide ja daid mearkkašupmái olbmuide ja lundui. Bargobáji vuođđun lea sámemusea ja luondduguovddáš. Siidda ovttas buvttadan Gieddegeažis mánáidčájáhus, mii lei Siiddas 2017-2018. Bargobájiin gieđahallat maiddái sámi mytologiija ja dálkkodanárbevieruid.

Čalmmustahttá ON:id eamiálbmogiid gielaid jagi

Bargobádji lea dássážii galledan váile 20 sierra báikkis Anáris, Helssegis, Eanodagas, Roavvenjárggas, Soađegilis ja Vuohčus. Dát turnea joatkašuvvá jagi loahpa rádjai.

Luonddubajásgeassinbargobájit leat okta Meahciráđđehusa 160-ávvojagi suvdilis dagus luonddu ja servodaga buorrin. Meahciráđđehus maiddái lasiha sámegielat dieđiheami metsa.fi ja lundui.fi siidduin dán jagi.

- Ain stuorát oassi Meahciráđđehusa gulahallanmateriálas, oahpistemiin, lobiin ja soahpamušain leat oažžumis sámegielaiguin. Vánddardeaddji Lundui.fi-siiddut leat davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii ja metsa.fi-siiddut davvisámegillii. Meahciráđđehus bajásdoallá sámegielat Sámi meahcit ja luondu -Facebook-siiddu, masa materiála buvttadit Meahciráđđehusa sámegielat bargit, logahallá spesiálaplánejeaddji Kirsi Ukkonen, Luondduguovddáš Siiddas.