Valikko

Metsät megatrendien ytimessä

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja monet muut megatrendeiksi nimetyt ilmiöt nivoutuvat tavalla tai toisella metsiin. Metsien käytöstä etsitään nyt kiivaasti sekä syitä että ratkaisuja moniin maailmanlaajuisiin ongelmiin.

ok2019-05-26_MH-TeemuSeppa-016.jpg
> – Talousmetsien kestävä käyttö pitäisi valtavirtaistaa, ja tässä työssä suomalaisilla olisi paljon annettavaa, Teemu Seppä sanoo.

Pitäisikö hakkuita rajoittaa radikaalisti, jotta metsien hiilinielut kasvaisivat? Vai pitäisikö hakkuita sittenkin jopa lisätä, jotta meriä uhkaava muovi voitaisiin korvata biohajoavilla tuotteilla ja runsaasti hiilidioksidipäästöjä tuottava teräs- ja betonirakentaminen ympäristöä vähemmän kuormittavalla puurakentamisella? Mikä on metsien merkitys taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin turvaajana? Entä miten turvata luonnon monimuotoisuus?

Kysymyksiä on valtava määrä ja oikeiden vastausten löytäminen vaikeaa – erityisesti suurista linjoista vastaaville päätöksentekijöille. Tulevaisuudessa päättäjien vastuu kasvaa entisestään, sillä monilla metsien käyttöön liittyvillä päätöksillä on yhä laajaalaisemmat ja kauaskantoisemmat vaikutukset. Päätösten seuraukset eivät rajoitu valtion rajojen sisään, joten kansainvälisen yhteistyön tarve ja merkitys kasvavat.

– On selvää, että metsätaloutta tarvitaan jatkossakin. Yhtä selvää on myös se, että metsien käytön on oltava kestävää. Kaikessa metsiin liittyvässä kansainvälisessä yhteistyössä korostuvat nyt YK:n kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030, joka pyrkii edistämään ihmisten hyvinvointia ympäristön kannalta kestävällä tavalla, kansainvälisten asiain neuvos Teemu Seppä maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.

Metsäasioiden kansainvälistyminen näkyy myös valtioneuvoston hyväksymässä Kansallisessa metsästrategiassa, joka päivitettiin viime helmikuussa.

– Kansallinen strategia on nyt ensimmäistä kertaa linkitetty myös maailmanlaajuisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kansallinen Metsästrategia 2025 -päivityksessä painotetaan voimakkaasti muun muassa ilmastokestävyyttä ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista.

EU:lla ei yhteistä metsäpolitiikkaa

EU:lla ei ole virallisesti yhteistä metsäpolitiikkaa, mutta metsiin ja metsien käyttöön liittyviä velvoitteita tulee monelta eri sektorilta. Metsätalouteen joko suoraan tai välillisesti vaikuttavia asetuksia ja direktiivejä tulee erityisesti EU:n maatalous-, ympäristö-, energia- ja ilmastopolitiikasta.

Monelta suunnalta tulevia velvoitteita pyritään koordinoimaan EU:n metsästrategian avulla. Strategia ulottuu vuoteen 2020 asti, joten päivittäminen on nyt tulossa ajankohtaiseksi.

Metsien käytön
pitää olla
kestävää.

– Yksi heinäkuussa alkavan EU:n puheenjohtajuuskautemme tärkeimmistä tavoitteista onkin käynnistää keskustelu EU:n metsästrategian sisällöstä. Kestävän kehityksen tavoitteet on otettava huomioon myös sitä päivitettäessä, Seppä painottaa.

Metsästrategian lisäksi Suomen EU:n puheenjohtajuuskauteen ajoittuvia asioita ovat muun muassa EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvät uudistukset, joihin kytkeytyy metsätalouteen liittyviä toimenpiteitä. Toinen esimerkki ajankohtaisista aiheista on kestävään sijoittamiseen liittyvä lainsäädäntöaloite, jossa määritellään myös kestävän metsäsijoittamisen kriteerit.

Suomen näkemyksen mukaan metsäasioissa toimivallan pitää pysyä jäsenmailla, mutta sujuvaa yhteistyötä eri jäsenmaiden ja komission välille tarvitaan lisää.

– Pyrimme puheenjohtajuuskaudellamme saamaan muutoksia tiettyihin toimintatapoihin. Pidämme tärkeänä, että metsäalan osaamista tuotaisiin metsäsektoriin liittyvien aloitteiden valmisteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta aloitteet olisivat nykyistä paremmin valmisteltuja ennen kuin ne tulevat ulos komissiosta.

Yhteistyö Euroopan metsäasioissa on syvenemässä myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa: Euroopan metsäsopimusneuvottelut on päätetty käynnistää uudelleen noin viiden vuoden tauon jälkeen. Tavoitteena on saada aikaan kattava sopimus, joka ottaa tasapuolisesti huomioon metsien taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ekologiset arvot. Oikeudellisesti sitova sopimus edistäisi sekä metsäsektorin toimintaedellytyksiä että kestävää metsätaloutta.

–– Kyse on siis yleiseurooppalaisesta prosessista. Jos neuvottelut ehtisivät käynnistyä syksyllä, Suomi käyttäisi neuvotteluissa EU-maiden puheenvuorot. Siinä meillä olisi aikamoinen vastuu – ja työmäärä myös.

Ilmastonmuutokseen varauduttava

Sepän mukaan tietämys metsien kokonaisvaltaisesta merkityksestä kasvaa nyt nopeasti. Kun ilmastonmuutoksen torjunta käynnistyi YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa vuonna 1992, ei metsien roolia kaikessa laajuudessaan vielä oikein ymmärretty.

– Riossa solmittiin useita kansainvälisiä ympäristösopimuksia: ilmastosopimuksen lisäksi aikaan saatiin biodiversiteettisopimus ja sopimus aavikoitumisen torjumisesta. Metsäsopimuksestakin neuvoteltiin, mutta siitä ei päästy yhteisymmärrykseen. Nyt kuitenkin tiedetään, että keskeisiin ympäristötavoitteisiin on mahdotonta päästä ilman metsien kestävää käyttöä, Seppä sanoo.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät tavoitteet ovat jääneet toistaiseksi saavuttamatta, joten keskusteluihin on noussut myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

– Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei tarkoita sitä, että nostamme kädet ylös alistumisen merkiksi. Työtä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on jatkettava, mutta tosiasiat on syytä tunnustaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo, ja meidän on vahvistettava metsien sopeutumiskykyä.

Metsiä pitää käyttää ja vaalia

Monia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita voidaan edistää harjoittamalla kestävää metsätaloutta ja hoitamalla metsiä aktiivisesti.

– Jos hakkuut lopetettaisiin kokonaan, seuraukset olisivat monin tavoin kohtalokkaat

– myös ympäristölle. Hoitamattomat metsät luovat erinomaiset olosuhteet kaarnakuoriaisten ja muiden tuholaisten leviämiselle sekä hallitsemattomille metsäpaloille, Seppä huomauttaa.

Esimerkiksi Seppä nostaa kaarnakuoriaisten Tšekissä viime kesänä aiheuttamat tuhot, joiden leviämisen estämiseksi maahan jouduttiin säätämään poikkeuslaki.

– Poikkeuslain mukaan hakkuut oli rajoitettava ainoastaan tuhoalueille, jotta sinne saataisiin riittävästi korjuukalustoa ja työntekijöitä. Tuhojen laajuudesta kertoo se, että pelkästään tuhoalueilla hakattiin metsää enemmän kuin vuodessa keskimäärin.

Ilman järeää poikkeuslakia tuhot olisivat olleet vieläkin suuremmat. Hoitamatta jätetyt metsät lisäisivät myös myrskytuhojen todennäköisyyttä.

– Aktiivinen metsänhoito on nyt entistäkin tärkeämpää. Puulajien valintaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, ja ilmastonmuutos on pidettävä mielessä metsänhoitoa suunniteltaessa.

– Kestävän metsätalouden avulla varmistetaan metsien kasvukuntoisuus, jolloin metsät pysyvät hiilinieluina tulevaisuudessakin. Samalla voimme jalostaa puusta innovatiivisia tuotteita fossiilisista raaka-aineista valmistettujen tilalle, luoda uusia työpaikkoja ja saada vientituloja hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Eikä myöskään pidä unohtaa metsien itseisarvoa monenlaisen hyvinvoinnin lähteenä.

Metsäosaamistamme arvostetaan maailmalla

Suomalaisten metsäosaamista arvostetaan maailmalla, ja osaamisellemme on nyt entistä enemmän kysyntää. Seppä sanoo toivovansa, että kestävästä metsätaloudesta tulisi vallitseva käytäntö kaikkialla.

– Talousmetsien kestävä käyttö pitäisi valtavirtaistaa, ja tässä työssä suomalaisilla olisi paljon annettavaa. Jos tässä onnistuttaisiin, hyödyt olisivat valtavan suuret.

Suomalaisten osaamisesta on kiinnostunut muun muassa Kiina, jonka kanssa Suomi on tehnyt metsäyhteistyötä jo 1980-luvulta alkaen.

Muun muassa Metsähallituksen Luontopalveluilla on ollut kiinalaisten kanssa useampiakin yhteistyöhankkeita. Viime syksynä kiinalaiset kertoivat Luontopalvelujen johtajalle Timo Tanniselle toivovansa suomalaisilta apua uuden kansallispuiston hallinnon suunnitteluun ja rakentamiseen.

– Uutta puistoa suunnitellaan jättiläispandojen asuinalueille Sichuaniin ja Gansuun, ja se on kooltaan noin 2,2 miljoonaa hehtaaria.

Seppä kertoo, että kiinalaiset haluavat laajentaa yhteistyötä ja saada oppia myös Suomen valtion metsien hoidosta ja metsätaloudesta – aiemmin heidän kiinnostuksensa on kohdistunut lähinnä yksityismetsiin.

– Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula vieraili toukokuussa suomalaisdelegaation kanssa Kiinassa, ja nyt pää yhteistyölle on avattu tälläkin saralla.

TEKSTI LEENA HULSI • KUVA OLLI-PEKKA ORPO