Valikko

2Sirkka_LK-KS-JKL-KL-VaV-003_original.jpg

Metsät tuottavat monenlaista hyvinvointia

Suomen vihreä kulta ei ole menettänyt hohtoaan. Pikemminkin päinvastoin. Metsistä saadaan raaka-ainetta biotalouden moniin tarpeisiin, minkä lisäksi ne tuottavat lukuisia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä.

Ilmastonmuutos, väestörakenteen muutokset, digitalisaatio sekä vaatimukset niukkenevien resurssien tehokkaammasta hyödyntämisestä ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista ilmiöistä, jotka muuttavat ihmisten tarpeita ja käyttäytymistä. Mittavat muutokset pakottavat etsimään uusia ja kestäviä ratkaisuja myös metsistä, jotka ovat osoittautuneet monenlaisen hyvinvoinnin lähteeksi.

Puulla on useita erinomaisia ominaisuuksia, ja sen käytön mahdollisuudet laajenevat koko ajan. Puupohjaisilla tuotteilla voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita, ja puun ainesosien tehokkaampi hyödyntäminen poikii jatkuvasti uusia innovaatioita. Ekologisille puupohjaisille tuotteille on myös kansainvälistä kysyntää.

Suomen nykyinen hallitus korostaa siirtymistä fossiilitaloudesta vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen yhteiskuntaan. Uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen, kierrätettävien ja hiiltä sitovien tuotteiden merkitys kasvaa.

Metsillä on keskeinen rooli myös kansallisen biotalousstrategian toteuttamisessa. Sen tavoitteena on luoda uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa uutta liiketoimintaa ja 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Puuhun perustuvan biotalouden on arveltu tuovan näistä noin puolet.

Mahdollisimman suuri kokonaishyöty

Metsähallitus hoitaa valtion omistamia maa- ja vesialueita, noin kolmasosaa Suomen pinta-alasta. Maa-alueista noin 40 prosenttia on metsätaloustoimien piirissä olevia monikäyttömetsiä.

– Valtion metsistä saatavalla puulla sekä maa- ja vesialueiden tuottamilla muilla hyödyillä on iso merkitys suomalaisten hyvinvoinnille. Halumme olla monipuolisen biotalouden edelläkävijä, jonka toiminta tuottaa yhteiskunnalle mahdollisimman suuren kokonaishyödyn painottaa Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen.

Valtion metsäomaisuutta hoidetaan kestävästi siten, että metsä säilyvät myös tulevaisuudessa terveinä ja tuottavat niin puuta kuin muitakin hyötyjä.

– Valtion monikäyttömetsissä samoilla hehtaareilla edistetään useita asioita yhtä aikaa. Metsien hoitotoimenpiteet, kuten taimikonhoitotyöt ja harvennukset, tehdään ajallaan, ja toimenpiteiden suunnittelussa otetaan systemaattisesti huomioon myös metsien luonto- ja virkistysarvot, Hyttinen sanoo.

Monikäyttömetsien kasvu on noin 11 miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsähallitus toimittaa asiakkailleen vuosittain noin 6 miljoonaa kuutiometriä puuta, mikä on noin 10 prosenttia metsäteollisuuden puuntarpeesta. Metsähallituksella onkin tärkeä rooli biotalouden edistämisessä: ison toimijan tasaisena pysyvät toimitusmäärät ja toimitusvarmuus tuovat vakautta ja ennustettavuutta biotalouden raaka-ainehuoltoon.

Liiketoiminnastaan saamansa tuoton Metsähallitus tulouttaa valtiolle, joka käyttää varat esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen tai päivähoitopalveluiden ylläpitämiseen.

– Metsähallituksen liiketoiminnan tulos on ollut viime vuosina yli 100 miljoonaa euroa. Pääosa tuloksesta tuloutetaan valtion kassaan, josta rahoitetaan monia yhteiskunnan peruspalveluita, Hyttinen kertoo.

Metsistä myös aineettomia hyötyjä

Metsähallituksen toiminta sekä monikäyttömetsissä että suojelualueilla tuottaa myös paikallistaloudellisia hyötyjä.

– Toimimme pääasiassa kasvukeskusten ulkopuolella, etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Toimintamme työllistää laajan joukon metsäalan yrittäjiä, ja teemme yhteistyötä kansallispuistojen läheisyydessä toimivien matkailuyrittäjien kanssa. Kansallispuistojen kävijämäärät ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset ovat viime vuosina jatkuvasti kasvaneet, Hyttinen sanoo.

Tulevaisuudessa valtion omistajapoliittisten linjausten mukaisesti Metsähallituksen tuloutuksen pitäisi nousta 120 miljoonaan euroon. Taloudellisten hyötyjen rinnalla yhtä tärkeiksi ovat nousseet myös valtion maiden ja vesien tuottamat aineettomat hyödyt.

– Kansallispuistot hyvine palveluineen madaltavat kynnystä luon nossa liikkumiseen ja lisäävät tutkitusti kävijöiden hyvinvointia. Samanlaisia vaikutuksia saadaan myös monikäyttömetsien virkistyskäytöstä ja eräharrastuksista, Hyttinen muistuttaa.

TEKSTI SARI HILTUNEN • KUVA MARKUS SIRKKA







Tapahtui odottamaton virhe:

Virhe pyynnön käsittelyssä.

< Takaisin kotiin