Valikko

vesi_1.jpg
> Metsän keskellä virtaava latvapuro voi olla tärkeä osa valuma-aluetta.

Freshabit-hanke kerää yhteen ennätysmäärän vesistötoimijoita

Pienistä puroista isoille reittivesille

Joutsenet huutelevat heinikon suojista, ja edessäpäin häämöttää Iso Kivijärvi. Naamijoen alue on yksi sisävesien tilan parantamiseen tähtäävän Freshabit-hankkeen kohdealueista.

vesi-10.jpg> Latvavesillä tehdyt toimenpiteet vaikuttavat omalta osaltaan Tornionjoen veden laatuun, Metsähallituksen luontokartoittaja Mikko Niskanen kertoo.

Olemme Kolarin Teura vuomalla. Ympärille avau tuu upeaa jänkää ja aavaa suota miltei horisonttiin asti. Maiseman halki virtaa Teurajoki, joka vähän alempana yhtyy Naamijokeen. Alue on yksi Freshabit LIFE IP -hankkeen kohteista.

– Vuosikymmenten saatossa järvien pintaa on laskettu ja nostettu ja jokia perattu. Nyt järvien pinta haetaan luontaiselle tasolle ja joet ennallistetaan. Toimenpiteet latvavesillä vaikuttavat omalta osaltaan Tornionjoen veden laatuun ja muun muassa lohen elinoloihin, luontokartoittaja Mikko Niskanen kertoo.

Toimijoiden joukko ennätyslaaja

Suomalaisten järvien ja muidenkin vesialueiden hoidosta on puhuttu viime vuosina paljon. Vesipuitedirektiivi, kalatiehankkeet ja muut vesiin liittyvät projektit ovat saaneet osakseen paljon julkisuutta. Konkreettiset toimenpiteet ovat kuitenkin jääneet vähiin.

Freshabit LIFE on koonnut yhteen poikkeuksellisen laajan joukon toimijoita: ympäristöjärjestöjä, viranomaisia, yrityksiä, tutkijoita ja yksityisiä maanomistajia. Kun virastojen virkamiesten ja puronvarsien kumisaapasporukan ajatukset tuodaan samalle viivalle, ei näkemysten yhteensovittaminen ole välttämättä helppoa.

– Pitäisin tätä kuitenkin hankkeen suurimpana rikkautena, kiteyttää projektipäällikkö Pauliina Louhi.

– Näin isojen hankkeiden luonteeseen kuuluu, että alussa aikaa kuluu paljon muun muassa erilaisten lupien hankkimiseen ja suunnitelmiin. Mutta onneksi monella kohteella on jo isketty lapio soraan ja päästy kiinni oikeisiin töihin.

vesi-5.jpg
> Hankkeen päätyttyä Suomeen on saatu iso joukko yhtenäisiä toimintatapoja, joiden myönteiset vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen, Metsähallituksen projektipäällikkö Pauliina Louhi sanoo.

Freshabit LIFE IP on kooltaan suurin koskaan Suomessa toteutettu LIFE-hanke. Sen kumppaniverkostoon kuuluu 31 eri toimijaa, ja siihen on varattu lähes 20 miljoonaa euroa. Hankealue kattaa suuren osan Suomea, ja se on kestoltaankin harvinaisen pitkä – lähes seitsemän vuotta.

– Metsähallituksen Luontopalvelujen näkökulmasta tämä on siinä mielessä poikkeuksellinen hanke, että meillä on tässä enimmäkseen koordinoijan rooli.

Raakkujen lemmenloma

Yksi laji saa hankkeessa osakseen aivan erityistä huomiota. Kyse on jokihelmisimpukasta eli raakusta. Vuosi sitten joukko simpukoita siirrettiin lemmenlomalle Konneveden tutkimusasemalle, ja nyt tuloksia odotellaan kiinnostuneesti.

– Kyse on siis iäkkäistä raakuista, jotka eivät pystyneet tuottamaan kotijoessaan glokidiotoukkia. Nyt ne saavat elpyä valvotuissa oloissa. Jos kaikki menee hyvin, pienet toukat siirretään Norjaan, missä uusi simpukkasukupolvi saa kasvaa herkimpien elinvaiheidensa yli. Paluumatka omaan kotijokeen alkaa sitten aikanaan. Suotuisissa olosuhteissa raakut elävät jopa yli satavuotiaiksi.

– Tätä ei ole koskaan ennen kokeiltu Suomessa, muualla kyllä. Parhaimmillaan pystymme kehittämään menetelmän, jolla uhanalaisen raakun kantaa voidaan elvyttää myös haastavilla kohteilla.

Uusia menetelmiä pyritään kehittämään myös järvien kartoitukseen. Huomiota kiinnitetään sekä vedenalaiseen elinympäristöön että kulttuuriperintöön.

– Työssä kartoitetaan järvialueiden tärkeimpiä kohteita, kuten kalojen arvokkaita lisääntymisalueita, jotta maankäyttöä voidaan ohjata turvallisille alueille.

Tiedolle riittää kysyntää

Kun puhutaan vesistöistä ja niiden tilasta, valuma-alueiden merkitys jää usein sivurooliin. Kuitenkin myös isojen järvien tilaan vaikuttaa merkittävästi se, mitä niiden latvavesillä tapahtuu. Suoluonnon ennallistaminen, vesiensuojelurakenteet, kosteikot ja monet muut tekijät vaikuttavat suoraan vesistöjen tilaan – sekä veden laatuun että sen kiertokulkuun. Metsähallituksella on runsaasti valuma-alueisiin liittyvää osaamista, jota hyödynnetään myös Freshabithankkeessa.

– Suomessa eri toimijat askaroivat vielä paljolti omissa lokeroissaan: yksi metsässä, toinen vesillä. Nyt pyrkimyksenä on sovittaa toimintatavat yhteen ja päästä tekemään valuma-aluetason suunnittelua ja toteutusta yhdessä.

Yksi pieni osa valuma-aluetta saattaa olla vaatimaton latvapuro metsän keskellä. Hankkeen tavoitteena on viestiä maanomistajille myös näiden alueiden tärkeydestä.

– Kun maanomistajille on selitetty, miksi puron suojaisuus ja vaikkapa pohjapuut ovat tärkeitä, on suhtautuminen ollut hyvin positiivista. Tällaiselle kasvokkain tapahtuvalle tupailtatyyppiselle tiedon jakamiselle olisi hurjasti tarvetta, Louhi tietää.

Veden laatu kohenee, virkistysarvo kasvaa

Latvavesillä olemme nytkin, jänkälakeuden keskellä. Niskanen mittailee ja puntaroi mahdollisia padon paikkoja sekä tasoa, jolle Iso Kivijärven pinta halutaan nostaa.

– Puron suuhun tarvitaan pato ja sitten erilaisia veden kulkua hidastavia rakenteita, pohjapatoja, mahdollisesti joku kosteikko. Lyhyellä aikavälillä työn jäljet näkyvät, ja veden laatukin voi hetkellisesti heiketä. Ajan myötä vesi kuitenkin paranee ja samalla alueen virkistysarvo kasvaa.

Sama tavoite kulkee läpi Freshabit-hankkeen.

– Hankkeen päätyttyä Suomeen on saatu iso määrä yhtenäisiä toimintatapoja niin vesille kuin valuma-alueillekin. Tuloksista saadaan nauttia vielä pitkälle tulevaisuuteen, Louhi lupaa.

TEKSTIT JA KUVAT JARI SALONEN

Freshabit LIFE IP
• Kesto 2016–2022
• Budjetti lähes 20 miljoonaa euroa
• 31 yhteistyökumppania
• Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoima
• Suurin LIFE-hanke Suomessa

Lisätietoa:
http://www.metsa.fi/freshabit