Valikko

DSC5186.jpg
> Leena Paaskoski (vas.) ja Reetta Karhunkorva innostavat kaikkia suomalaisia pohtimaan omaa metsäsuhdettaan.

Suomalaisilla on ainutlaatuinen suhde metsään

Suomalaisilla on ainutlaatuinen metsäsuhde. Mutta tuleeko siitä osa UNESCO:n kulttuuriperintöä eteläamerikkalaisen tangon, Välimeren ruokavalion ja virolaisen savusaunaperinteen tapaan?

Suomen Metsämuseo Luston vt. näyttelypäällikkö Reetta Karhunkorva ja kokoelmapäällikkö Leena Paaskoski uskovat suomalaisen metsäsuhteen erityisyyteen.

– Suomessa ei voi oikein asua ilman metsäsuhdetta. Metsä on läsnä kaikkialla yhteiskunnassamme, eikä siltä voi välttyä, vaikka olisi kuinka kaupunkilainen. Kaikilla on jonkinlainen suhde metsään, Paaskoski sanoo.

Suomalainen metsäsuhde on niin poikkeuksellinen, että Suomen Metsämuseo Lusto ja joukko metsäalan muita toimijoita on luetteloinut sen Elävän perinnön wikiluetteloon ja hakenut sitä osaksi Suomen kansallisen elävän perinteen luetteloa. Kansallisesta luettelosta voi kohteita ehdottaa Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin.

– Unescon listoilla ovat tällä hetkellä esimerkiksi argentiinalainen tango, Välimeren ruokavalio ja virolainen savusaunaperinne. Kansainvälisen luettelon kohteista vain kymmenen prosenttia liittyy luontoon, Paaskoski sanoo.

– Ulkomaalaiset näkevät Suomesta erityisen metsäsuhteen. Metsäsuhdetta kannattaisi linkittää enemmänkin maakuvaan ja matkailumarkkinointiin, Karhunkorva uskoo.

Tunnista oma metsäsuhteesi

Paaskoski ja Karhunkorva ovat huomanneet, kuinka metsäsuhteesta on helpompi puhua kuin metsäkulttuurista.

– Metsäkulttuurissa painottuu yhteisön rooli. Metsäsuhteessa on kyse samasta ilmiöstä mutta eri näkökulmasta. Metsäsuhde on tässä hetkessä elävää. Yksilön näkökulma tulee esiin voimakkaammin, Karhunkorva sanoo.

Lustolaiset vetävät erityisiä metsäsuhdetyöpajoja pienryhmille. Alan ammattilaiset ovat saaneet työpajoista innostusta ja ymmärrystä omaan työhönsä. Metsäalalla tarvitaan taitoa tunnistaa erilaisia metsäsuhteita sekä valmiutta keskustella rakentavasti metsien eri arvoja korostavien kansalaisten kanssa.

– Moni toteaa, että ei ole koskaan aiemmin ajatellut, millainen hänen metsäsuhteensa on. Kun tiedostat, miten oma metsäsuhteesi on rakentunut, se auttaa ymmärtämään myös toisenlaisia metsäsuhteita. Metsäammattilaisia työpajat ovat inspiroineet kauheasti, Paaskoski selittää.

Metsäkysymykset ovat nyt erityisen ajankohtaisia. Uudet tehdasinvestoinnit lisäävät puun käyttöä ja herättävät keskustelua. Mutta metsiin katsovat muutkin.

– Menossa on metsä- ja luontohyvinvointibuumi. Luonnosta haetaan valtavasti henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Metsäluonnon terveysvaikutuksista on tullut paljon uutta tutkimustietoa – Sipoon terveyskeskuksessa lääkäri määrää potilaille metsäterapiaa, Karhunkorva muistuttaa.

Emme ole yhdestä puusta

Myös puunhankinnan ammattilaiset puhuvat satumetsistä ja rakkaudesta metsiin – mutta vain jos joku hoksaa heiltä asiasta kysyä.

– Metsäammattilaisille itselleen on selvää, että he toimivat metsiä kunnioittaen, vastuullisesti, Karhunkorva sanoo.

Metsäkeskusteluja voi värittää vastakkainasettelu suojelun ja metsien taloudellisen käytön välillä. Kun metsäammattilainen kertoo henkilökohtaisesta metsäsuhteestaan ja metsiin liittyvistä arvoistaan, myös alan ulkopuolisen on helpompi nähdä metsän monet merkitykset.

– Kun kerrot, kuinka vaikkapa liikut metsässä vapaa-ajallakin ja arvostat metsiä, niin totta kai haluat myös ammatissasi varmistaa, että metsiä hoidetaan vastuullisesti. Kun ammattilainen kuvailee, miten hän omassa elämässään yhdistää metsän eri käyttötapoja ja arvoja, avautuu kuulijallekin uusia näkökulmia, Karhunkorva sanoo.

TEKSTI JA KUVAT HEIKKI HAMUNEN