Valikko

"Suomalaisyritykset ottavat vastuullisuuden tosissaan"

Vastuullisuusverkosto FIBS haluaa auttaa suomalaisia organisaatioita kehittymään kestävässä liiketoiminnassa maailman parhaiksi. Tavoite on kunnianhimoinen mutta saavutettavissa – kunhan organisaatiot panostavat moniääniseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön.

FIBS on Suomen johtava kestävän liiketoiminnan vauhdittaja, jonka toiminnan yleisenä ohjenuorana ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, Agenda2030). Se myös tutkii vuosittain suomalaisten yritysten vastuullisuutta. Tulosten perusteella suomalaiset voivat olla vastuullisuudestaan ylpeitä.

Untitled-1.png> Metsähallitus ottaa toiminnassaan huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

– Suomalaiset yritykset ja organisaatiot ovat vastuullisuusasioissa aktiivisia ja ottavat vastuullisuuden tosissaan. Liiketoiminnan kestävyys on kasvattanut merkitystään yrityksissä vuosittain, ja suurin osa tutkimukseen vastanneista yritysjohtajista kokee saavansa vastuullisuudesta myös konkreettista hyötyä liiketoiminnalleen, sanoo FIBSin jäsenpalveluista vastaava Helena Kekki.

Kestävään toimintaan panostaminen nähdään yrityksissä pidemmän aikavälin strategisena kehitystyönä, jolla varmistetaan muun muassa tulevaisuuden toimintaedellytykset, asiakastyytyväisyys ja kilpailukyky.

– Hyödyt ovat todella moninaisia, ja tavoitteet vaihtelevat paljon toimialoittain. FIBS haluaa toiminnallaan tuoda eri alojen toimijoita yhteen, jotta parhaat kestävyyttä edistävät toimintatavat leviäisivät eikä kaikkien tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen, Kekki kertoo.

Vastuullisuus ei ole sivuprojekti

Vastuullisuuden hyvät käytännöt ovat yleensä toimivia alasta riippumatta. Muiden kopioiminen ei kuitenkaan välttämättä saa aikaan kaikkein suurinta kehitystä silloin, kun organisaatio lähtee muuttamaan omaa liiketoimintaansa vastuullisemmaksi. Sen sijaan jokaisen organisaation pitää itse kartoittaa oman ydintoimintansa vaikutukset toimintaympäristöön: missä positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan voidaan maksimoida ja mahdolliset negatiiviset vaikutukset estää tai minimoida?

– Vastuullisuus on oman ydintoiminnan vastuulliseksi tekemistä – ei sivuprojekti, jonka parissa joku puuhastelee. Kaikki lähtee ylimmän johdon sitouttamisesta, mutta onnistuakseen toiminnan muutoksessa täytyy organisaation koko henkilökunnan olla sitoutunut vastuulliseen toimintatapaan. Yritys on niin vastuullinen kuin sen heikoin lenkki, Kekki sanoo.

Oman toiminnan vaikutusten määrittelyn jälkeen voi kääriä hihat: ryhtyä toteuttamaan kehityshankkeita ja lähteä etsimään yhteistyökumppaneita.

– Hyväntekeväisyyslahjoitusten kaltaiset sponsoroinnit ovat hyvää plussaa, mutta pääpaino kehitystyössä tulisi olla oman ydintoiminnan kestävyyden varmistamisessa.

Vuoropuhelusta tukea ja inspiraatiota

"Vastuullisuudella
varmistetaan
tulevaisuuden
toimintaedellytykset"

FIBS ei tee toiminnassaan jakoa tai rajausta siihen, millaisia yritysvastuun teemoja se ajaa. Sen toiminta pohjaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja etenkin tavoitteeseen numero 17 eli kumppanuuksien tukemiseen. Moni yritys ei pysty yksin takaamaan, että sen palvelut, tuotteet tai ratkaisut ovat vastuullisia tai riskittömiä, vaan tarvitsee siihen kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Toisin kuin monien muiden maiden vastuullisuusverkostoissa, FIBSissä on yritysjäsenten lisäksi myös yhdistyksiä, kansalaisjärjestöjä, yliopistoja ja julkishallinnon toimijoita.

– Näemme moninaisuutemme vahvuutena. Haluamme kannustaa erilaisiin kumppanuuksiin, sillä toimijat myös kirittävät toisiaan. Esimerkiksi kansalaisjärjestöillä voi olla yrityksiä pidempi historia eri vastuullisuusteemojen parissa työskentelyssä, joten ne voivat tuoda aktiivisesti esiin epäkohtia ja toisaalta tarjota osaamistaan yritysten käyttöön, Kekki sanoo.

– Eri organisaatiot kokevat FIBSin tuoman lisäarvon eri lailla, mutta tärkeää kaikille on verkostoituminen. Olemme jäseniemme vuoropuhelussa ikään kuin katalysaattori: törmäytämme erilaisia organisaatioita keskenään ja autamme yrityksiä löytämään yhteistyökumppaneita. Tietoa löytyy maailmasta valtavasti, mutta toisiltaan organisaatiot saavat käytännön esimerkkejä ja testattuja käytäntöjä toimintansa kehittämiseen.

TEKSTI SUVI-ANNI HUHTINEN • KUVAT UNDP:N POHJOISMAIDEN TOIMISTON MATERIAALIPANKKI


FIBS ry

• Vuonna 2000 perustettu yhdistys, jonka tavoite on saada suomalaisyritykset nousemaan kestävän liiketoiminnan huipulle globaalisti.
• Järjestää jäsenilleen koulutuksia, jakaa tietoa ja auttaa viestimään hyvistä käytännöistä.
• Verkostossa mukana yli 300 organisaatiota: yrityksiä, yhdistyksiä sekä koulutusalan ja julkishallinnon toimijoita.
• Metsähallitus on FIBS Pron jäsen. FIBS Pro on tarkoitettu toimijoille, jotka haluavat syventää henkilöstön vastuullisuusosaamista, nostaa vastuullisuustoiminnan nopeasti uudelle tasolle ja varmistaa edelläkävijyyden myös tulevaisuudessa.


YK:n kestävän kehityksen tavoitteet nivotaan arjen työhön

METSÄHALLITUS oon sitoutunut edistämään toiminnassaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (Agenda2030). Valtion liikelaitoksena se seuraa tarkasti ministeriöiden kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä linjauksia, ja se haluaa olla vastuullisuudessa myös aktiivinen kehittäjä ja edelläkävijä. Vuonna 2017 aloitetulla vastuullisuusohjelmalla toimintaa kehitetään entistäkin kestävämmäksi.

– Metsähallituksessa on aina tehty työtä vastuullisesti, mutta vastuullisuusohjelma on auttanut näkemään paremmin kokonaiskuvan. Ennen ollaan keskitytty paljon etenkin ympäristöön. Systemaattinen lähestymistapa on kirkastanut myös sitä, kuinka moneen kestävän kehityksen tavoitteeseen voimme vaikuttaa, kertoo Metsähallituksen vastuullisuustyöryhmän vetäjä Tuulikki Halla.

Metsähallituksen toiminta vaikuttaa useisiin sidosryhmiin. Valtion maa- ja vesialueiden haltijana ympäristöön liittyvät tavoitteet sekä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoite ovat sille merkittäviä, mutta myös esimerkiksi alueellinen kehittäminen on Metsähallituksen tärkeä tehtävä. Tavoitteita on vaikea laittaa tärkeysjärjestykseen, koska niiden painotus vaihtelee paljon vastuualueittain ja sidosryhmittäin.

Vuoden 2018 alun strategiatyön yhteydessä kestävän kehityksen tavoitteet nivottiin Metsähallituksen strategisiin tavoitteisiin. Syksyllä Metsähallituksen vastuullisuusryhmä tunnisti Metsähallituksen työn sekä sidosryhmien kannalta olennaisimmat kestävän kehityksen tavoitteet vastuualueittain.

– Jokainen vastuualue mietti palveluketjuaan ja ydintoimintaansa. Oleellista ydintoimintoa tarkasteltiin siitä kulmasta, mitä kestävän kehityksen tavoitteita se edistää ja mitä negatiivisia vaikutuksia toiminta saattaa tuottaa. Negatiivisetkin vaikutukset on tärkeä tunnistaa, jotta toimintaa voidaan kehittää. Työn tukena on ollut myös vastuullisuusverkosto FIBS, jonka hallitukseen kuuluu myös Metsähallituksen viestintäjohtaja Terhi Koipijärvi, Halla kertoo.

Vaikka henkilöstö tekee jo työtään hyvin vastuullisesti, on vastuullisuusohjelmasta ollut paljon hyötyä. Se on tehnyt arjen vastuullisia toimintatapoja näkyviksi ja antanut vastuullisuusajatteluun termejä ja työkaluja, joilla oman toiminnan merkitys tavoitteille on helpompi tunnistaa.

Vuonna 2019 vastuullisuustyössä on isossa roolissa ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ihmisoikeusvaikutusten arviointi. Yhtenä tavoitteena on myös etsiä toiminnoille mittareita, joilla vastuullisuuden edistymistä voidaan seurata.