Valikko

Tuloksellista tasapainoilua

Pentti_Hyttinen.jpg

Metsähallituksen toimintaan kohdistuu monia erilaisia odotuksia. Niiden yhteensovittaminen vaatii avointa vuoropuhelua ja taitoa tasapainoilla erilaisten tavoitteiden välillä siten, että lopputulos tuottaa yhteiskunnalle mahdollisimman suuren kokonaishyödyn.

Miten metsien käsittelyn yhteydessä turvataan monimuotoisuus? Miten edistetään yrittäjyyttä ja maakuntien elinvoimaisuutta? Entä saamelaisten oikeudet ja paikallisten matkailuyrittäjien tarpeet?

Tässä vain muutamia esimerkkejä kysymyksistä, joita Metsähallituksessa pohditaan lähes päivittäin.

– Eri sidosryhmien tarpeiden yhteensovittaminen kuuluu työmme ytimeen. Näkemykset voivat joskus olla hyvinkin kaukana toisistaan, mikä tuo työhön omat haasteensa. Näkemysten yhteensovittaminen on kuitenkin välttämätön edellytys sille, että onnistumme vastuullisessa tehtävässämme valtion maiden ja vesien vaalijana, Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen sanoo.

Erilaisten näkemysten yhteensovittamista edistetään muun muassa osallistavalla luonnonvarasuunnittelulla. Sidosryhmien osallistamisessa Metsähallitusta voidaan pitää suunnannäyttäjänä. – Kuuntelemme mielellämme erilai

sia toiveita ja otamme niitä myös huomioon. Pyrimme sovittamaan yhteen erilaisia odotuksia ja löytämään ratkaisuja, jotka tuottavat mahdollisimman suuren kokonaishyödyn meille kaikille, Hyttinen sanoo.

Tavoitteet ylitettiin

Metsähallituksen neljän eri vastuualueen tuottamat hyödyt ovat sekä aineellisia että aineettomia. Viime vuonna Metsähallituskonsernin liikevaihto oli 328 miljoonaa euroa ja tulos 105,9 miljoonaa euroa, josta valtiolle tuloutetaan 92,7 miljoonaa. Tuloutetun summan valtio käyttää muun muassa koulutuksen, terveydenhuollon ja muiden julkisten palveluiden rahoittamiseen.

Liiketoimintaa Metsähallituksessa harjoittavat Metsähallitus Metsätalous Oy ja Metsähallitus Kiinteistökehitys, jotka molemmat tekivät viime vuonna hyvän tuloksen. Metsätalous Oy:n liikevaihto oli 296,7 miljoonaa euroa, ja liikevoittoa kertyi 26,5 miljoonaa.

– Ennen uuden metsähallituslain voimaantuloa käydyissä keskusteluissa nousi esiin huoli metsätalouden yhtiöittämisestä ja siitä, että se johtaisi hakkuiden merkittävään lisäämiseen. Nyt hakkuumäärät ovat kuitenkin vähentyneet ja tulos on silti parantunut, mikä on yhteydessä toiminnan tehostumiseen, Hyttinen sanoo.

Metsähallitus ottaa toiminnassaan huomioon myös kestävän kehityksen tavoitteet. Viime vuonna Metsätalous Oy edisti luonnon monimuotoisuutta valtion monikäyttömetsissä 37 miljoonan euron panostuksella.

Myös Kiinteistökehitys kasvatti viime vuonna liiketoimintaansa ja teki 16,5 miljoonan euron tuloksen.

– Matkailun kasvu vilkastutti tonttikauppaa. Myös uusiutuvan energian tavoitteita edistävä tuulivoimaliiketoiminta kasvoi. Vuonna 2017 valtion maille valmistui kaksi uutta tuulivoimapuistoa.

Luontomatkailulle kysyntää

Erinomaista tulosta tehtiin myös Metsähallituksen Julkisten hallintotehtävien yksikössä eli Luontopalveluissa ja Eräpalveluissa, joiden vaikuttavuus kasvoi viime vuonna monilla mittareilla mitattuna.

– Kansallispuistojen kävijämäärät kasvoivat jopa kymmenen prosenttia edellisvuodesta, ja erälupien kysyntä jatkui vilkkaana, Hyttinen kertoo.

Monien hyvinvointivaikutusten lisäksi luonnossa liikkuminen on piristysruiske myös paikallistalouksille: Kansallispuistojen kävijät sekä valtion retkeilyalueiden ja historiakohteiden vierailijat toivat lähialueille viime vuonna noin 258 miljoonaa euroa. Eräasiakkaiden kokonaistulovaikutukset olivat puolestaan lähes 43 miljoonaa euroa.

– Luonnossa liikkumisen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista puhutaan paljon, joten luontomatkailun kysyntä jatkaa varmasti kasvuaan ja siihen myös panostetaan. Luonnossa liikkumiseen kannusti myös Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoima Luonnon päivät -hanke, joka oli yksi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumista ja sai osakseen runsaasti näkyvyyttä.

Menestys rakennetaan yhteistyöllä

Viime vuosi oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi uuden ja pitkään valmistellun metsähallituslain astuttua voimaan.

kartta.png

– Viime vuotta leimasi vahvasti sisäisen yhtenäisyyden sekä yhdessä tekemisen vaaliminen ja kehittäminen, Hyttinen sanoo.

– Henkilöstö osallistui aktiivisesti muun muassa yhteisten arvojemme päivitystyöhön. Henkilöstötutkimuksen mukaan metsähallituslaiset kokevat työnsä merkitykselliseksi ja ovat työhönsä sitoutuneita.

– Yhteishenki ja työvire säilyivät hyvinä, vaikka vuoteen mahtui myös vaikeita päätöksiä, kuten metsureiden lomautukset ja kymmenen työtehtävän lakkauttaminen konsernitoiminnoista.

Vastuullisesti eteenpäin

Erityistä huomiota viime vuonna kiinnitettiin myös vastuullisuuden kehittämiseen.

– Käynnistimme laajan vastuullisuusohjelman rakentamisen ja liityimme vastuullisuusverkosto FIBSin ja monimuotoisuusverkoston jäseneksi. Vastuullisuus halutaan nivoa osaksi jokaisen metsähallituslaisen toimintaa.

Vastuullisuutta on Hyttisen mukaan myös varautuminen tulevaan.

– Yhteiskunnassamme on käynnissä todella isoja muutoksia. Digitalisaatio muuttaa työnkuvia ja luo tarvetta uudentyyppiselle osaamiselle. Se tarjoaa meille myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, joita meidän pitää rohkeasti hyödyntää. Tulevaisuudessa yhä useammat tehtävät hoituvat metsässä ilman ihmisen työpanosta, mikä on otettava huomioon henkilöstön osaamista kehitettäessä. Hyttinen arvioi, että vuorovaikutus- ja viestintätaitojen merkitys korostuu yhä enemmän myös Metsähallituksen toiminnassa.

– Keskustelu metsien erilaisista käyttötavoista jatkuu aivan varmasti. Meillä on tulevaisuudessakin keskeinen rooli erilaisten näkemysten yhteensovittajana, ja tässä työssä eivät koneet ainakaan vielä kykene ihmistä korvaamaan, Hyttinen naurahtaa.

TEKSTI LEENA HULSI • KUVA VEIKKO SOMERPURO

TUTUSTU METSÄHALLITUKSEN VUOSIKERTOMUKSEEN
https://vuosikertomus2017.metsa.fi