Valikko

ots_P1090361.jpg
> Metsähallituksen tuulivoimatiimiin kuuluvat Pertti Tapio, Sivi Oikarinen, Olli-Matti Tervaniemi ja Petri Niemi.

Tuulivoimaa maalta ja mereltä

Vene keinuu hiljalleen aurinkoisella Perämerellä Metsähallituksen tuulivoimapäällikkö Pertti Tapion kiikaroidessa horisontissa siintäviä tuulivoimaloita. – Vähintään kahdeksankymmentä. Suomessa ei taida olla toista paikkaa, josta tuulivoimaloita näkisi kerralla yhtä paljon, Tapio ynnäilee.

Tuulivoimaa tarvitaan kuitenkin vielä paljon lisää. Tuulivoimalla on keskeinen rooli etsittäessa keinoja, jotka auttavat Suomea saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen tavoitteensa eli vähentämään päästöjä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

– Nämä merelle näkyvät tuulivoimalat ovat pääosin puhtaita maatuulivoimaloita. Suomessa on tällä hetkellä kymmenkunta eri vaiheessa olevaa merituulivoimahanketta. Toistaiseksi tuotannossa on vain yksi merenpohjaan perustettu merituulipuisto muutamien keinosaarille rakennettujen tuulivoimalaitosten lisäksi, Tapio kertoo.

– Olemme mukana kehittämässä merituulivoiman mahdollisuuksia Suomessa muun muassa rannikkomaakuntien merialuesuunnitteluverkoston ja Suomen Tuulivoimayhdistyksen kautta, Tapio jatkaa.

Ulkoiset aluevedet ovat Metsähallituksen hallinnassa, ja niille tehdään tuulivoimavarauksia maakuntakaavojen kautta. Sen jälkeen hankkeet etenevät varaussopimukseen, käyttöoikeuden luovutukseen ja lopulta rakentamiseen.

Maalla on vireillä useita uusia hankkeita. Matkalla Oulusta Kemiin Tapio laskee olevan rakenteilla tai suunnitteilla parisensataa uutta tuulivoimalaa. Etenkin Simon ja Iin kunnat ovat lähteneet kehittämään tuulivoimaa innokkaasti.

– Me olemme osana Metsähallituksen ilmasto-ohjelmaa rakentamassa tuulivoimavisiota, jossa kartoitamme valtion maa- ja vesialueiden tarjoamat edellytykset tuulivoiman lisäämiseen sekä Metsähallituksen mahdolliset toimintatavat tuulivoimaliiketoiminnassa, Tapio kertoo.

Uusia mahdollisuuksia selvitetään

Merituulivoimaloiden perustukset ovat yleensä huomattavasti kalliimpia kuin tyypillisen maatuulivoimalaitoksen. Perustus voidaan rakentaa monella tavalla: ratkaisuna voi olla esimerkiksi samantyyppinen kasuuniperustus kuin majakoissa tai tuulivoimalat voidaan pystyttää louhemateriaalista tehtyjen keinosaarten päälle.

Tärkeintä on, että perustukset kestävät Suomen talvi- ja jääolosuhteita. Alan toimijat etsivätkin jatkuvasti uusia käyttökelpoisia ratkaisuja.

– Myös Perämerellä on tutkittu jään vaikutusta, kehittämisen asiantuntija Sivi Oikarinen huikkaa veneen hytistä ja katselee karttakoordinaatteja tarkistaakseen, että kaikki on kunnossa.

– Merelle on toistaiseksi huomattavasti kalliimpaa rakentaa tuulivoimaa kuin maalle, Metsähallituksen tuulivoima-asiantuntija Petri Niemi vahvistaa.

– Kalliiden perustusten lisäksi suuria kustannuksia tulee myös itse rakentamisesta merellä sekä sähköverkkoliittymistä. Merenpohjaan rakentamisen hintaan vaikuttavat perustamistavan lisäksi muun muassa veden syvyys ja pohjan maaperä.

Enimmillään merituulivoiman investointikustannukset voivat olla jopa kaksinkertaiset maatuulivoimaan verrattuna. Niemi kuitenkin ennustaa, että merituulivoima yleistyy ja uusia hankkeita lähtee liikkeelle.

– Merellä on usein erinomaiset tuuliolosuhteet, mikä osaltaan mahdollistaa myös tyypillisiä maatuulivoimaloita suurempitehoisemmat turbiinit. Voimalakohtainen tuotanto voi olla parhaimmillaan huomattavasti suurempaa kuin maalla, Niemi perustelee.

Linnut otetaan huomioon

Ajelemme Kemin Ajoksesta kohti Perämeren kansallispuistoa ja Pensaskarin saarta. Maa kohoaa täällä edelleen noin yhdeksän millimetriä vuodessa. Maankohoamisen vuoksi saarten kasvillisuus on vyöhykkeistä. Kivisiä rantoja reunustavat niityt, jotka hieman korkeammalla muuttuvat pajukoiksi ja lopulta reheviksi lehtimetsiksi. Saaret antavat turvapaikan myös monilukuiselle merilinnustolle.

Lokit ja tiirat varoittelevat kovaan ääneen. Kohta ympäristöasiantuntija Olli-Matti Tervaniemi huomaa siihen syynkin: lähistöllä kaartelee merikotka. Linnut ovatkin yksi asia, josta on kannettu paljon huolta merituulipuistojen yhteydessä. Seurantojen perusteella ainakin muuttolinnut lentävät ongelmitta tuulivoimapuistojen läpi tai kiertävät ne.

Suomen Hyötytuuli on rakentanut Porin Tahkoluotoon tutka-aseman, joka tarkkailee lintujen liikkeitä. Tutka tuottaa kolmiulotteista paikkatietoa ja tallentaa tietoa lintulajeista sekä niiden käyttäytymisestä. Tarvittaessa tutka antaa myös pysähtymiskäskyjä tuulivoimaloille lintuhavaintojensa perusteella.

Tulevien merituulivoimaloiden sijoitteluun tarvitaan tietoja myös merenpohjan ominaisuuksista. Metsähallituksen meritiimi kartoittaa vuosittain laajoja merialueita, ja kartoitusten tulokset ovat tuulitiimin käytettävissä.

TEKSTI ja KUVA HANNA KAURALA