Valikko


Uusi laki tuo muutoksia - paljon säilyy myös ennallaan

Pitkään valmisteltu laki Metsähallituksesta astui voimaan huhtikuun puolivälissä. Valtion metsätaloutta hoitaa jatkossa Metsähallituksen tytäryhtiö, muuten Metsähallituksen toimintaan ei ole tulossa isoja muutoksia.

Uuden lain mukaan Metsähallitus toimii jatkossakin yhtenä kokonaisuutena, joka hoitaa, käyttää ja suojelee valtion maita ja vesiä kestävästi. Valtion maa- ja vesialueet säilyvät valtion suorassa omistuksessa.

Pääjohtaja Esa Härmälän mukaan metsähallituslain uudistamisesta käyty vilkas ja ajoittain kiivaskin keskustelu osoittaa Metsähallituksen tärkeyden suomalaisille.

– Hoidossamme on kolmasosa Suomen maa- ja vesipinta-alasta, joten toimintamme kiinnostaa monia. Uskon, että 15. huhtikuuta voimaan astunut lakiuudistus ei juurikaan näy kansalaisten ja sidosryhmien suuntaan. Lakimuutoksen vaikutukset ovat enemmän oikeudellis-hallinnollisia kuin toiminnallisia, Härmälä sanoo.

Tytäryhtiö hoitaa metsätaloutta

Merkittävin muutos koskee metsätalouden liiketoimintaa, jota hoidetaan jatkossa Metsähallituksen hallinnoimassa tytäryhtiössä. Metsätalousosakeyhtiön tehtävänä on hoitaa metsiä sekä korjata ja myydä puuta valtion talousmetsistä.

– Toimimme tiiviinä osana Metsähallitus-konsernia ja pelkästään valtion talousmetsissä. Yhtiöittäminen muuttaa metsätalouden juridista asemaa, mutta muuten toimintatapoihimme tai ympäristöohjeisiimme ei ole tulossa muutoksia, yhtiön va. toimitusjohtaja Jussi Kumpula kertoo.

Yhtiö saa yksinoikeuden valtion talousmetsien käyttöön, ja se maksaa käyttöoikeudestaan Metsähallitukselle valtioneuvoston määrittelemää käyttöoikeuskorvausta. Käyttöoikeutta ei ole mahdollista siirtää kolmannelle osapuolelle. Yhtiö on kokonaan valtion omistuksessa, eikä siitä voi myydä yhtään osaketta ilman eduskunnan hyväksyntää ja lain muuttamista.

Yhtiötä koskevat samat yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet, jotka koskivat Metsähallituksen liiketoimintaa aiemmin.

– Yhteiskunta tinkii voitoistaan, jotta valtion metsissä voidaan edistää monimuotoisuutta, työllisyyttä, metsien virkistys- ja retkeilykäyttöä sekä poronhoitoa ja saamelaiskulttuuria. Näiden panostusten laskennallinen arvo vuonna 2015 oli 56 miljoonaa euroa, ja ne otetaan samalla tavalla huomioon myös yhtiön toiminnassa, Kumpula painottaa.

Luontopalvelujen toiminta pääosin ennallaan

Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät säilyvät pääosin ennallaan, ja niitä hoidetaan myös jatkossa liiketoiminnasta eriytetyssä julkisten hallintotehtävien yksikössä eli luontopalvelut-yksikössä. Luontopalvelujen toiminta rahoitetaan pääosin valtion budjettivaroilla, ja siitä pidetään erillistä kirjanpitoa.

”Julkiset hallintotehtävät säilyvät pääosin ennallaan.”

Keskeisimpiä luonto- ja eräpalvelujen hoitamista julkisista hallintotehtävistä ovat lakisääteisten luonnonsuojelualueiden hallinta ja hoito, eräasioiden hoito sekä retkeilypalveluiden tuottaminen.

Metsähallituksen hallinnassa olevat kansallispuistot, erämaa-alueet ja muut luonnonsuojelualueet pysyvät suojelukäytössä ja ympäristöministeriön ohjauksessa. Erätalouden rooli sekä selkiytyy hallinnollisesti että vahvistuu uusien tehtävien myötä. Erätalouspäälliköstä tulee erätalousjohtaja, joka vastaa metsästykseen ja kalastukseen liittyvien asioiden hoidosta.

Valtion maiden eri toimintojen mitoituksesta ja yhteensovittamisesta päätetään jatkossakin alueellisissa luonnonvarasuunnitelmissa yhteistyössä alueen sidosryhmien kanssa. Metsähallituksen laatimat alueelliset luonnonvarojen käyttöä koskevat suunnitelmat sitovat myös uutta yhtiötä.

Uusi laki ei tuo muutosta myöskään saamelaisten asemaan. Metsähallituksen toiminta saamelaisten kotiseutualueella suunnitellaan jatkossakin siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan.

Yleiset vesialueet kolmanteen taseeseen

Metsähallituksen hallinnassa oleva maa- ja vesiomaisuus on jaettu tuottovaatimuksen alaiseen peruspääomaan sekä muuhun omaan pääomaan, jolle ei ole asetettu tuottovaatimusta.

Lakimuutoksen yhteydessä perustetaan kolmas tase-erä. Siihen siirretään alueet, jotka eivät ole selkeästi tuottovaateen alaista omaisuutta tai julkisiin hallintotehtäviin liittyviä alueita, kuten kansallispuistoja tai muita suojelualueita.

Kolmanteen taseeseen siirtyy 2,2 miljoonaa hehtaaria suojelualueiden ulkopuolisia yleisiä vesialueita sekä 361 000 hehtaaria Ylä-Lapin luontaistalousalueita. Näille alueille ei aseteta tuottovaatimusta. Jos alueille halutaan tulevaisuudessa merkittävää liiketoimintakäyttöä, pitää valtioneuvoston ensin päättää omaisuuserän siirrosta Metsähallituksen tuottovaateen alaiseen omaisuuteen.

Omistajaohjaus säilyy ennallaan

Metsähallitus toimii jatkossakin maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön tulosohjauksessa. Eduskunta päättää Metsähallituksen palvelu- ja muista toimintatavoitteista.

– Valtio linjaa alkukesästä omistajapoliittiset tavoitteensa Metsähallitukselle. Uskon valtion haluavan jatkossakin tuntuvaa tuloutusta Metsähallitukselta. Toivon kuitenkin, että emme joudu pönkittämään tulostamme tuloutustavoitteeseen päästäksemme niin suurella metsämaan myynnillä kuin muutama vuosi sitten, Härmälä sanoo.

Pitkään valmistellun lakiuudistuksen taustalla ovat EU:n säännökset. EU:n kilpailulainsäädännön mukaan valtion liikelaitos ei voi harjoittaa liiketoimintaa samoilla avoimilla markkinoilla kuin yksityiset toimijat liikelaitoksia koskevan konkurssisuojan ja poikkeavan verokohtelun takia. Toiminnan jatkaminen vanhan lain mukaisena valtion liikelaitoksena ei siten olisi ollut EU:n säännösten mukaista.

Teksti: Sari Hiltunen
Kuva: Vastavalo


Metsähallitus

  • Valtion liikelaitos, jonka toiminnasta säädetään erillisellä lailla
  • Hallinnassa noin 12,5 miljoonaa hehtaaria valtion maa- ja vesialueita
  • Toimittaa vuosittain noin 6 miljoonaa kuutiometriä puuta, mikä on vajaa 10 prosenttia teollisuuden puuntarpeesta
  • Hoitaa kaikkia Suomen kansallispuistoja
  • Tulouttaa valtiolle liiketoiminnan tuloksesta vuosittain yli 100 miljoonaa euroa



> Metsähallituksen hallinnassa olevista maista yli puolet on jatkossakin metsätalouskäytön ulkopuolella.


Metsätalous yhtiöitettiin – mikä muuttuu?

Valtion metsätaloutta hoitaa jatkossa Metsähallituksen tytäryhtiö. Metsätalouden yhtiöittäminen on herättänyt paljon kysymyksiä. Kokosimme asiantuntijoiden vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin.

Vaikuttaako yhtiöittäminen puunkorjuumääriin ja puukauppaan?

– Yhtiöittäminen ei vaikuta hakkuumääriin. Puun korjuun määrät määritellään alueellisissa luonnonvarasuunnitelmissa, joissa ympäristö otetaan huomioon kuten tähänkin asti.

Osallistavaa suunnitteluprosessia ei ole tarkoitus muuttaa yhtiöittämisen yhteydessä. Metsähallitus miettii jatkossakin keskeisten sidosryhmiensä kanssa, miten kullakin alueella toimitaan.

Puukauppaa tehdään myös tulevaisuudessa pääsääntöisesti toimituskauppana, jossa puut toimitetaan kannolta tehtaalle. Kehitämme aktiivisesti omaa toimintaamme ja olemme mukana alan yhteisissä kehityshankkeissa. Metsätalouden organisaatio, asiakkaat ja urakoitsijat säilyvät uudessa yhtiössä.

Muuttuuko ympäristöasioiden hoito uudessa yhtiössä?

– Ympäristöasioiden osalta mikään ei muutu. PEFC-metsäsertifiointi, ISO14001-ympäristöjärjestelmä ja Metsähallituksen ympäristöopas ovat edelleen käytössä. Lisäksi laissa määritellyt yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet koskevat myös uutta metsätalousyhtiötä. Panostukset monimuotoisuuden, virkistyskäytön, työllisyyden sekä poronhoidon ja saamelaiskulttuurin edistämiseksi säilyvät ennallaan. Yhtiöittämisellä ei ole myöskään vaikutusta tehtyihin suojelu- ja maankäyttöpäätöksiin. Tehdyt maankäyttöpäätökset säilyvät, ja jatkossakin tärkeimmät maankäyttöpäätökset tekee aina eduskunta.

Säilyvätkö vesiensuojelutoimet ennallaan? Otetaanko riista huomioon jatkossakin?

– Monikäyttömetsiä hoidetaan metsätalouden ympäristöoppaan ja metsänhoito-ohjeen mukaisesti. Riista otetaan ohjeissa huomioon monin eri tavoin, esimerkiksi jättämällä metsiin riistatiheikköjä sekä turvaamalla metson soidinpaikkojen säilyminen.

Vesiensuojelussa toimitaan voimassa olevien ohjeiden sekä ympäristötavoitteiden mukaisesti. Osallistumme aktiivisesti metsätalouden vesiensuojelun kehittämishankkeisiin ja haluamme pysyä alan edelläkävijänä.

Vaikuttaako yhtiöittäminen metsien virkistyskäyttöön?

– Kansalaisten virkistäytymismahdollisuudet säilyvät monikäyttömetsissä ennallaan, eikä niihin ole tulossa yhtiöittämisen myötä rajoituksia tai maksuja. Myös henkilöliikenne metsäteillä säilyy maksuttomana. Yhtiöittäminen ei vaikuta myöskään monikäyttömetsien metsästysmahdollisuuksiin eikä jokamiehen oikeuksiin valtion mailla.

Muuttuuko sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö?

– Yhteistyö ELY-keskusten, Luonnonvarakeskuksen ja kuntien kanssa jatkuu ennallaan. Metsähallitus osallistuu esimerkiksi ELY-keskusten kanssa toteutettaviin yhteishankkeisiin edelleen harkintansa mukaan.

Valtion metsien tutkimuskäyttö jatkuu Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen puitesopimuksen mukaisesti. Osallistumme myös yhteistutkimuksiin harkintamme mukaan.

Valtion maat ovat sopimusten mukaan edelleen käytettävissä myös oppilaitosyhteistyössä. Metsähallitus tarjoaa opiskelijoille harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja jatkossakin ja tekee mahdollisuuksien mukaan myös tutkimusyhteistyötä.

Onko yhtiöittämisellä vaikutuksia matkailuun? Entä poronhoitoon tai saamelaisten asemaan?

– Yhtiöittäminen ei vaikuta matkailun asemaan valtion monikäyttömetsissä. Matkailun vaatimukset otetaan huomioon metsien käsittelyssä ja yhteistyötä matkailuyrittäjien kanssa tehdään entiseen malliin. Myös metsätalouskäytössä olevan maan vuokrien ja käyttöoikeuksien hinnoittelussa noudatetaan samoja periaatteita kuin ennenkin.

Poronhoidon vaatimukset otetaan huomioon metsien käsittelyssä jatkossakin, ja toiminnassa noudatetaan Metsähallituksen ja Paliskuntainyhdistyksen välistä sopimusta.

Yhtiöittämisellä ei ole vaikutuksia myöskään saamelaisten oikeuksiin. Saamelaisten kotiseutualueeseen kokonaan kuuluviin kuntiin asetetaan neuvottelukunnat, joiden tehtävänä on käsitellä luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa.

Vaikuttaako yhtiöittäminen metsätalouden urakoitsijoiden sopimuksiin ja taksoihin?


– Yhtiöittäminen ei tuo muutoksia urakointisuhteeseen eikä taksoihin. Sopimukset siirtyvät sellaisinaan, mutta ne joudutaan uusimaan, koska toisen osapuolen nimi ja y-tunnus muuttuvat.

Uutta yhtiötä koskee laki julkisista hankinnoista, joten palvelujen hankintaan ei ole siltä osin tulossa muutoksia. Palvelujen hankintaprosessin kehittämistä jatketaan myös uudessa yhtiössä.

Lisätietoa uudesta yhtiöstä

Asiantuntijoina toimivat asiakkuuspäällikkö Pasi Korteniemi, kehitys- ja ympäristöpäällikkö Antti Otsamo, suunnittelupäällikkö Hannu Lehtonen sekä aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen.