Valikko

Jorri_5677.jpg
> Vesiensuojelun suunnittelussa käytetään yhä enemmän hyväksi paikkatietoaineistoon perustuvia menetelmiä, Eeva-Liisa Jorri kertoo.

Uutta puhtia vesiensuojeluun

Metsähallitus parantaa koulutuksen avulla suunnittelijoidensa ja kumppaneidensa vesiensuojeluosaamista. Vesiensuojelun suunnittelun apuna käytetään kehittynyttä paikkatietojärjestelmää.

Metsähallitus Metsätalous Oy julkaisi kesällä uuden ympäristöoppaansa. Yksi suurimmista muutoksista koskee vesiensuojelun tehostamista.

– Vesiensuojelun suunnittelussa käytetään entistä enemmän hyväksi paikkatietoaineistoon perustuvia menetelmiä. Nyt uusia käyttökelpoisia paikkatietoaineistoja on tuotu myös muilta metsäalan toimijoilta Metsähallituksen omaan Silvia-tietojärjestelmään, mikä sujuvoittaa suunnittelua, ympäristöasiantuntija Eeva-Liisa Jorri Metsätalous Oy:stä kertoo.

Paikkatietojärjestelmän avulla voidaan havainnollistaa uomien kaltevuudet ja veden virtausnopeudet, maaperän alttius eroosiolle sekä maaperän kantavuus. Tarkastelun avulla suunnittelijat voivat kohdentaa maastokäynnit erityisesti riskikohteisiin.

– Vesiensuojelu pitää ottaa huomioon niin hakkuissa, maanmuokkauksessa, kunnostusojituksessa, lannoituksessa kuin metsäteiden rakentamisessakin. Negatiiviset vaikutukset ympäristöön halutaan minimoida, Jorri painottaa.

Lisää koulutusta

Metsätalous Oy järjestää kumppaneidensa Luonnonvarakeskuksen, Suomen metsäkeskuksen ja Tapio Oy:n kanssa koulutustilaisuuksia vesiensuojelusta. Koulutukset toteutetaan osana EU:n Itämeri-ohjelman WAMBAF-hanketta (Water Management in Baltic Forests).

Metsähallitus on perustanut Pudasjärven Vengasojalle hankkeeseen liittyvän demonstraatiokohteen. Kohteella esitellään hyviä tapoja kunnostusojien toteuttamiseen ja kerrotaan, miten suojavyöhykkeet vesistöjen rannoille ja pienvesien varsille kannattaa suunnitella.

– Järjestämme Vengasojalla koulutustilaisuuksia sekä omalle väelle että muille alan ammattilaisille. Ennen maastoon menoa aihetta alustetaan puolen päivän pituisella verkkoluennolla, Jorri kertoo.

Koulutuksessa keskitytään kunnostusojituksen ja suojavyöhykkeiden suunnitteluun sekä toteutukseen. Koulutettaville kerrotaan muun muassa siitä, miten paikkatietoaineistoa, virtausmalli- ja kosteusindeksikarttoja sekä eroosioherkkyyttä kuvaavia karttoja voidaan hyödyntää esimerkiksi suojavyöhykkeen mitoituksessa.

Vengasojan lähellä sijaitsevalla Pyöriäsuolla on mahdollista tutustua kunnostusojituksen yhteydessä tehtyihin vesiensuojeluratkaisuihin, kuten erilaisiin putkipatoihin ja pintavalutuskenttiin.

– Pyöriäsuolla voidaan pohtia, miksi tietyt ojat on päätetty kunnostaa. Mitkä ovat ne kriteerit, joiden perusteella kunnostusojitus kannattaa tehdä, ja miten se kannattaa toteuttaa?

Jorrin mukaan Metsähallitus kumppaneineen on luvannut kouluttaa Vengasojalla yli sata käytännön toimijaa. WAMBAF-projekti tuottaa alueelle myös informaatiotauluja ja verkkoon koulutusmateriaalia.

Monia keinoja

Metsätalous Oy käyttää vesiensuojeluun kunnostusojituksissa pintavalutusta, laskeutusaltaita, kaivukatkoja ja lietekuoppia. Tarvittaessa sovelletaan tehostettuja vesiensuojelumenetelmiä, kuten virtaamaa säätäviä patoja ja kosteikkoja.

Suojelusoiden läheisyydessä tapahtuviin kunnostusojituksiin on laadittu oma menettelynsä. Uuden ympäristöoppaan mukaan kunnostusojituksessa ojan kaivuuta voidaan jatkaa kuivuneen suojelusuon puolelle. Vedenpalauttamistoimenpide suunnitellaan huolellisesti yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalvelujen kanssa.

– Soveltuvin tapa vesien hallintaan valitaan kohdekohtaisesti. Perusmenetelmistä suosimme mahdollisuuksien mukaan pintavalutusta, joka selkeyttää vesiä tehokkaasti, Jorri sanoo.

Metsätalous Oy on mukana useissa tutkimushankkeissa ja projekteissa (muun muassa Hydrologia-LIFE, Metsäpeura-LIFE ja Freshabit LIFE IP), joissa ennallistetaan pienvesiä ja poistetaan vesieliöstön vaellusesteitä. Lisäksi vesienhoito sekä aktiivinen luonnonhoito ja ennallistaminen on otettu osaksi Metsätalous Oy:n pysyvää toimintaa.

TEKSTI TIMO HÄMÄLÄINEN • KUVAT KEIJO KALLUNKI, ASTA ERVOLA

Kansainvälistä yhteistyötä

METSÄALAN toimijat Itämeren rantavaltioista kehittävät yhdessä vesiensuojelun menetelmiä ja käytäntöjä WAMBAF-hankkeessa (Water Management in Baltic Forests).

pintavaluntaMetsahallituksenko_pie.jpg
> Koulutuksen maasto-osuudessa tutustuttiin
käytännön vesiensuojeluratkaisuihin.

Hankkeen pääteemoina ovat rantametsien käsittely, metsäojituksen vesiensuojelu ja majavien aiheuttamien tuhojen vähentäminen. Hankkeessa kehitetään muun muassa vesiensuojelun paikkatietosovelluksia, ohjeistusta ja menetelmiä. Lisäksi tuotetaan esittelymateriaalia.

Hankkeessa on mukana yhdeksän kumppania Suomesta, Ruotsista, Latviasta, Liettuasta ja Puolasta, ja sitä tukee 20 eri organisaatiota. Suomesta siihen osallistuvat Luonnonvarakeskus ja Metsähallitus Metsätalous Oy.

– Jaamme tietoa metsätalouden vesiensuojelusta ja sen menetelmistä. Opimme toisiltamme ja innostamme toisiamme ajattelemaan uudella tavalla. Liettualaiset kumppanimme ovat esimerkiksi saaneet meidät kiinnittämään huomiota siihen, millaisia vaikutuksia majavilla ja niiden rakentamilla padoilla on ympäristölle ja vedenlaadulle, kertoo WAMBAF-projektin koordinaattori Daniel Thorell Ruotsin Skogsstyrelsen- organisaatiosta.

Hankkeeseen osallistuviin maihin on perustettu demonstraatioalueita, joilla esitellään erilaisia vesiensuojeluratkaisuja ja järjestetään koulutustilaisuuksia asiantuntijoille. Alueet jäävät projektin päätyttyä kaikille avoimiksi vierailu- ja koulutuskohteiksi.

– Esimerkiksi Vengasojan demonstraatioalue Pudasjärvellä on toteutettu erinomaisesti. Siellä esitellään pedagogisella tavalla erilaisia suojavyöhykkeitä. Vengasojalle suunnitellut tarinakartat ovat inspiroineet meidät tekemään jotain samantapaista omille demonstraatioalueillemme, Thorell lisää.

Kolmivuotinen WAMBAF-hanke saa rahoitusta EU:n Interreg-ohjelmasta. Hanke päättyy vuonna 2019.