Valikko

Vedestä kestävää liiketoimintaa

Suomen hallitus on nostanut sinisen biotalouden yhdeksi kärkihankkeekseen. Tavoitteena on vauhdittaa ja kasvattaa liiketoimintaa, joka hyödyntää vesiluonnonvaroja kestävästi.

Maa- ja metsätalous ministeriön teet tämän selvityksen mukaan maamme sinisen biotalouden arvo on tällä hetkellä vähintään 8,5 miljardia euroa. Euromäärä kertyy muun muassa puhtaan veden tuotannosta ja jätevesien puhdistamisesta, energiantuotannosta, kalataloudesta ja matkailusta. Lisäksi biotalous tuottaa aineettomia arvoja, joiden merkitys on mittaamaton.

Kai_Kaatra_2.jpg
> Aiempaa ympäristöystävällisempiä kalankasvatusmenetelmiä kehitetään jatkuvasti, Kai Kaatra sanoo.

Hallitus ohjaa siniseen biotalouteen kärkihankerahaa yhteensä viisi miljoona euroa, josta kaksi miljoonaa käytetään vesiviljelyn oppimis- ja kehitysympäristön perustamiseen Luonnonvarakeskuksen Laukaan kalanviljelylaitokselle. Jäljelle jäävä raha jaetaan erilaisille kehityshankkeille.

Kärkihankkeen avulla pyritään lisäämään muun muassa vesiviljelyä ja vesiosaamiseen perustuvaa vientiä.

– Ensimmäisessä rahoitushaussa hakijat ovat esittäneet hankkeita, joissa kehitetään muun muassa uusia palvelumalleja vesistömatkailuun, laajennetaan toimintaa kansainväliseksi ja hyödynnetään vesistöissä olevia ravinteita ja energiaa, kertoo vesihallintojohtaja Kai Kaatra maa- ja metsätalousministeriöstä.

Kaatra huomauttaa, että viiden miljoonan euron rahoitus on kuitenkin vain pieni osa kokonaisrahoituksesta. Esimerkiksi kalatalouden kehitystä rahoitetaan pääosin Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuella. Vesistöjen tutkimukseen ohjataan vuosittain rahaa moninkertainen summa.

– Eikä kaikki ole laskettavissa suoraan euroina. Valtio parantaa sinisen biotalouden toimintaympäristöä ja sen kilpailukykyä uudistamalla lainsäädäntöä sekä valvonta- ja lupamenettelyitä. Lisäksi hankkeella pyritään vahvistamaan yritysten, hallinnon ja tutkimuksen kumppanuutta.

Vienti kasvuun

Ilmastonmuutos ja sään sekä vesiolojen ääriilmiöt, väestönkasvu, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen lisäävät maailmanlaajuisesti haasteita puhtaan veden saannille ja siniselle biotaloudelle.

– Kansainvälisillä markkinoilla tarvitaan yksilöllisiä ja eri alojen osaamista yhdistäviä ratkaisuja, joilla voidaan parantaa vesiympäristöä, puhdistaa ja kierrättää vettä sekä hallita vesivaroja kestävästi, Kaatra toteaa.

"Kansainvälisillä markkinoilla tarvitaan ratkaisuja, joissa yhdistyy eri alojen osaamista."

Kaatran mukaan Suomella on kansainvälisesti erinomainen maine ympäristö- ja vesiosaajana sekä teknologian toimittajana.

– Suomalaista osaamista voidaan hyödyntää esimerkiksi tekniikoissa, joilla käsitellään ja kierrätetään yhdyskuntien ja teollisuuden vesiä ja jätevesiä, hallitaan tulva- ja patoriskejä ja havainnoidaan sekä ennustetaan hydrologisia ilmiöitä.

Teknologiayritykset ovat yhdessä joidenkin kuntien kanssa kehittämässä uusia ratkaisuja jätevedenpuhdistukseen ja sen hyötykäyttöön. Kaatra arvioi, että ne avaavat uusia mahdollisuuksia viennille erityisesti niihin maihin, joissa kärsitään veden niukkuudesta.

Tutkimus tukee omalta osaltaan sinistä biotaloutta. Esimerkiksi Turun yliopiston vetämä NordAqua-huippuyksikkö tutkii Pohjoismaissa eläviä levälajeja. Konsortioon kuuluvat myös Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja VTT.

– Levät kiinnostat muun muassa bioenergian tuottajina, ravintona ja lääkkeiden sekä kosmetiikan raaka-aineina.

Kotimaista kalaa

Suomessa voitaisiin kasvattaa kalaa huomattavasti nykyistä enemmän, jos vesiviljelyn ympäristö- ja lupa-asiat saataisiin kuntoon.

Valtioneuvostossa hyväksytyn vesiviljelystrategian tavoitteena on luoda edellytykset kalankasvatuksen kestävälle kasvulle. Määrälliseksi tavoitteeksi on asetettu, että ruokakalan tuotannon arvo Suomessa Ahvenmaata lukuun ottamatta ylittäisi 100 miljoonaa euroa vuonna 2022. Nykyisin tuotannon arvo on noin 70 miljoonaa euroa.

– Uusia, aiempaa vähemmän ympäristöä kuormittavia kalankasvatusmenetelmiä kehitetään jatkuvasti. Vesiviljelyn ympäristö- kestävyyden paranemisesta kertoo osaltaan se, että WWF on näyttänyt kotimaiselle kirjolohelle vihreää valoa eli suosittelee sitä kestävänä valintana.

Kaatran mukaan strategian toteutuminen tarkoittaisi erityisesti arvokkaimpien erikoistuotteiden ja lajien, kuten siian, sammen, kuhan ja nieriän, tuotannon kasvua.

Virkistystä vesiluonnosta

Vesistöt tarjoavat mahdollisuuksia virkistystä, hyvinvointia, kuntoutusta ja hoivaa tarjoaville palveluille. Kaatran mukaan esimerkiksi kalastus-, liikuntamatkailu- ja seikkailupalvelujen määrää voitaisiin lisätä ja niiden sisältöä kehittää.

– Tutkimusten mukaan luonnossa liikkuminen tukee henkistä ja ruumiillista hyvinvointia. Suomen puhdas luonto, metsät ja vesistöt kiinnostavat yhä useampia ihmisiä myös ulkomailla.

Metsähallituksella on merkittävä rooli sinisessä biotaloudessa, sillä se hallitsee yhteensä 3,4 miljoonaa hehtaaria valtion vesialueita.

– Metsähallituksella on erinomaiset mahdollisuudet edistää vesialueiden kestävää hyödyntämistä. Sillä on jo entuudestaan paljon kokemusta esimerkiksi matkailu-, virkistys- ja kalastuspalvelujen kehittämisestä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Kai Kaatra toimii myös Metsähallituksen hallituksen varapuheenjohtajana.

TEKSTI TIMO HÄMÄLÄINEN JA KUVA KAISA SIRÉN

Siniselle biotaloudelle visioidaan vahvaa kasvua

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ on kumppaneidensa kanssa laatinut kansallisen suunnitelman sinisen biotalouden kehittämiseksi. Vision mukaan sininen biotalous on vuoteen 2025 mennessä vahva kasvusektori ja yritystoiminta kehittyy sopusoinnussa vesiympäristön kanssa.

Suunnitelman toteuttamiseksi on asetettu neljä strategista päämäärää. Tarkoituksena on luoda kasvuun kannustava toimintaympäristö, kehittää asiakaslähtöisiä palveluita ja monialaratkaisuja, kehittää alan tutkimusta ja koulutusta sekä edistää kansainvälistymistä.

Kehittämissuunnitelmassa korostetaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä eri hallinnonalojen välistä yhteistoimintaa.

– Kumppanuuksien ja yhteistyön avulla on mahdollista vauhdittaa uusien innovaatioiden ja toimintamallien sekä ympäristön kannalta kestävien ratkaisujen syntymistä ja menestymistä markkinoilla, sanoo vesihallintojohtaja Kai Kaatra maa- ja metsätalousministeriöstä.