Valikko

0531-39ig35MY-vastavalo-630325.jpg

Aamutuimaan metsomailla

Muutaman asteen kirpeä pakkanen tuntuu edellispäivien lämpöaaltoon tottuneesta kylmältä. Varhainen aamu on kuitenkin juuri oikea hetki lähteä katselemaan ja kuuntelemaan metsälinnun keväthuumaa.

Metsä raikaa lintujen laulua. Rastaat lurittavat, kurjet huutelevat ja teerikin pulputtaa – ja muut hippiäiset ja siivekkäät päälle. Hengitys höyryää mäntymetsässä, kun patikoimme suunnittelija Pia Luomajärven ja metsuri Jukka Loposen kanssa katsastamaan metsojen soidinpaikkoja Virroilla.

metso_3.jpg
> Metsomailla pitää olla liikkeellä aamun varhaisina hetkinä, Pia Luomajärvi ja Jukka Loponen tietävät.

Äkkiä Jukka jarruttaa ja nostaa etusormensa pystyyn.

– Ihan kuin metso olisi raksauttanut, Jukka kuiskaa.

Lisäraksautuksia ei kuulu, mutta kohta edestämme hypähtää komea metsokukko siivilleen. Ja sivummalta kuuluu selkeä soidinnapsuttelu.

– Täällähän on eloa, hienoa. Ei tämä tosin aivan huippusoitimelta näytä, Jukka tuumii.

Aamun toinen paikka on aivan metsätiessä kiinni. Hyvässä lykyssä linnut saattavat olla jopa tiellä soimassa. Näyttää hiljaiselta, kunnes ilmeisesti varpushaukka pölähtää männiköstä lentoon. Ja samalla aivan tien kupeessa mahtava homenokka pyörähtää pyrstö viuhkana.

– Komea vanha lintu, Pia ja Jukka ihastelevat. Samalla saadaan näyte metson nopeasta liikkumisesta. Lintu kiitää pensaikon ja aluspuuston suojiin ja katoaa näkyvistä.

Metsosovellus auttaa suunnittelijaa

Olemme liikkeellä loistavaan aikaan. Huhtikuun puolivälistä vapun jälkeiselle viikolle soitimet käyvät kuumana, ja kukot napsuttelevat villisti.

Näillä kahdella paikalla soitimia on tarkkailtu vuodesta 2006 alkaen. Vaikka seudun metsiä on käsitelty, ovat soitimet säilyneet toimivina. Metsän käsittely ei siis ole täällä metsoa häirinnyt.

– Sehän on aivan ehdoton sääntö, että soidinaikaan metsää ei saa tulla käsittelemään. Täysrauhoitus kestää maaliskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin, Jukka kertoo.

Metsäsuunnittelun apuna on eräänlainen metsosovellus. Se laskee automaattisesti, kuinka isolla alalla metsää voidaan käsitellä ja kuinka paljon metsää voidaan metsoja häiritsemättä käsitellä.

– Erittäin toimiva työkalu. Voisi oikeastaan sanoa, että ohjelma kertoo, mistä metso tykkää. Se auttaa hahmottamaan, minkä tyyppisiä kuvioita soidinpaikoille pitää jättää, paljonko käytäviä lähimetsiin tulee ja niin edelleen.

– Jos olisin tätä aluetta aikanaan itse suunnitellut, olisin jättänyt ainakin yhden, ehkä kaksikin metsäistä käytävää ympäröiviin metsiin, Pia pohdiskelee.

Nyt aamun metsohavainnot pääsevät heti tarkempaan tarkasteluun. Pia on tehnyt alueille hakkuusuunnitelmaa, mutta tuoreiden havaintojen perusteella suunnitelmaan tulee pieniä muutoksia.

– Tähän oli suunniteltu harvennuksia tien molemmin puolin, mutta soidinalue onkin aiempaa suurempi tai se on vaihtanut paikkaa. Nyt harvennustavoitetta pitää vähän tiputtaa.

Soitimia ilmestyy nuoriin metsiin

Pirkanmaan pohjoisosissa on huomattu, että myös nuoriin metsiin on ilmestynyt soitimia. Oletettavaa on, että samalla paikalla on aikoinaan ollut toimiva soidin, joka herää uudelleen eloon metsän kasvaessa. Joissakin paikoissa on vain jotakin, joka metsoa viehättää.

– Jos paikalla on joskus ollut soidin, paikka tarkastetaan kolmena keväänä peräkkäin ennen kuin siellä tehdään minkäänlaisia toimenpiteitä.

Tien laidalla olevalla soitimella sen sijaan pitäisi tehdä toimenpiteitä.

Soidin on
metsolle tärkeä
paikka.

– Aikoinaan tukkoon kasvaneita hyviä soitimia raivattiinkin. Tämäkin alkaisi olla hiljalleen siinä kunnossa, että pensaita ja pientä puuta pitäisi poistaa, Jukka tuumailee.

Vuosien saatossa Jukka on kohdannut metsomailla huikeita elämyksiä. Hienoin aamu oli Kihniöllä vuosituhannen alussa.

– Se oli rämeen laidalla oleva hieno harju ja kallioalue. Siinä oli soimassa kymmenen tai ehkä jopa 15 ukkometsoa. Lähellä oli talokin, mutta se ei näyttänyt metsoja häiritsevän. Pia on uunituore metsähallituslainen, joten hänen metsokokemuksensa ovat vielä vähissä.

– Tämä vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta. Aion ottaa tarkastukset omallakin alueella keväiseen ohjelmistoon. Lähtiessäni ensimmäistä kertaa soitimelle kello oli soimassa 03.15 – mutta hauskaa oli, Pia nauraa. Jukka vakuuttaa, että työ on myös merkittävää ja tärkeää.

– Pitkään tätä työtä on tehty, ja ainakin Pirkanmaan pohjoisosissa voidaan sanoa, että metsokanta on vahvistunut huomattavasti. Tiedetään, että soidin on metsolle tärkeä paikka, joten kyllä tällä työllä on todellista vaikutusta.

TEKSTI JARI SALONEN • KUVAT JARI SALONEN, VASTAVALO

Metso (Tetrao urogallus)

• Suomen suurin kanalintu.
• Suomessa esiintyy kolme alalajia: pohjolan metso, karjalanmetso ja saksanmetso.
• Metson elinpiiri on laaja, ja laji vaatii hyvin erilaisia elinympäristöjä eri vuodenaikoina.
• Ravintoon kuuluvat puiden silmut, lehdet ja neulaset sekä marjat.
• Ryhmäsoidin alkaa maaliskuussa ja huipentuu vapun tienoilla. Muutaman päivän kuluttua parittelusta naaras munii noin 7 munaa.
• Kanta on Suomessa elinvoimainen ja vaihtelee vuosittain.