Valikko

AnttiOtsamo_8880.jpg
> Alue-ekologisen suunnittelun avulla sovitetaan yhteen monimuotoisuuden turvaaminen ja metsien muut käyttömuodot, Antti Otsamo painottaa.

Alue-ekologinen verkosto turvaa metsien monimuotoisuutta

Metsähallitus on monitavoitteisen metsäsuunnittelun edelläkävijä. Valtion monikäyttömetsiin kohdistuvia odotuksia sovitetaan yhteen kehittyneiden suunnittelumenetelmien sekä alue-ekologisen verkoston avulla.

Metsähallituksen monikäyttömetsiin kohdistuu monenlaisia toiveita. Samoilla hehtaareilla on tuotettava puuta ja muita ekosysteemipalveluita, edistettävä luonnon monimuotoisuutta ja metsien virkistyskäyttöä sekä huolehdittava uhanlaisten lajien ja riistan elinympäristöjen säilymisestä.

– Metsähallituksen monikäyttömetsiä hoidetaan pitkäjänteisesti ja monitavoitteisesti. Alue-ekologisen suunnittelun avulla sovitetaan yhteen monimuotoisuuden turvaaminen sekä metsien muut käyttömuodot, Metsähallitus Metsätalous Oy:n kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo kertoo.

Alue-ekologisessa suunnittelussa laajan metsäalueen luontoa tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, johon kuuluvat sekä luonnonsuojelualueet että valtion monikäyttömetsät erityiskohteineen.

Alue-ekologisen verkoston ytimen muodostavat suojelualueet sekä muut lakisääteisesti suojellut kohteet sekä uhanalaisten lajien esiintymät. Näiden lisäksi Metsähallitus on rajannut monikäyttömetsissä kokonaan toimenpiteidensä ulkopuolelle muita monimuotoisuudeltaan arvokkaita luontokohteita.

Ydinalueiden ympärille ja niitä yhdistämään on määritelty ekologisia käytäviä, jotka on jätetty kokonaan metsätalouden toiminnan ulkopuolella tai siirretty rajoitetun metsätaloustoiminnan piiriin. Suunnitelmissa on määritelty myös riistan, maiseman ja virkistyskäytön kannalta tärkeät alueet sekä kulttuuriperintökohteet.

Verkoston päivitys käynnissä

Alue-ekologinen verkosto pohjautuu vuosina 1996–2000 laadittuihin alue-ekologisiin suunnitelmiin. Suunnitelmia laadittiin kaikkiaan 112 alueelle, ja ne kattavat lähes kaikki yhtenäiset valtion maa-alueet. Suunnittelutyö tehtiin Metsähallituksen eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä, ja siihen osallistui myös paikallisia asukkaita ja sidosryhmiä.

– Alue-ekologinen suunnittelu oli aikoinaan iso panostus. Suunnitelmien ansiosta meillä on tarkka tieto monikäyttömetsien erityiskohteista ja mietitty toimenpiteet, joilla metsien monimuotoisuutta edistetään eri alueilla, kertoo Otsamo.

Alue-ekologisen verkoston perusrakenne on säilynyt kutakuinkin ennallaan, mutta vuosien mittaan verkostoa on täydennetty erilaisten luontoinventointien, uusien suojelupäätösten ja toimenpidesuunnittelun yhteydessä. Tieto täydennyksistä on päivitetty paikkatietojärjestelmään. Suunnittelijalla on siten käytössään tuorein tieto ekologiseen verkostoon kuuluvista erityiskohteista ja hän voi ottaa kohteet huomioon toimenpiteitä suunnitellessaan. Sen sijaan suunnitelmista aikoinaan laaditut raportit ja painetut kartat eivät ole enää ajan tasalla.

Metsähallitus käynnistikin vuonna 2015 alue-ekologisten suunnitelmien päivitysprojektin, jonka tuloksena päivitettiin alue-ekologisen tarkastelun periaatteet ja laadittiin menetelmäkuvaus alue-ekologisen verkoston yhtenäistämiseksi ja ajantasaistamiseksi.

"Alue-ekologisessa suunnittelussa laajan metsä- alueen luontoa tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena."

– Alueittain toteutettavissa päivityksissä arvioidaan alue-ekologisen verkoston toimivuutta ja tehdään verkostoon tarvittavat korjaukset ja päivitykset. Tavoitteena on parantaa alue-ekologisen verkoston laatua ja vaikuttavuutta, Otsamo painottaa.

Alue-ekologisen verkoston päivitys aloitettiin Itä-Lapista, ja tänä keväänä se jatkuu Länsi-Lapin alueella. Verkoston päivittämisessä käytetään apuna paikkatietoaineistoja ja -analyyseja. Päivityksen yhteydessä järjestetään myös yleisötilaisuuksia sekä karttapohjainen nettikysely, jonka avulla kuka tahansa voi esittää toivomuksia huomioon otettavista erityiskohteista.

Itä-Lapissa suurin osa netin kautta tulleista toiveista koski metsästystä, riistan elinympäristöjä sekä maisema- ja luontoarvoja. Pääosa ilmoitetuista kohteista oli jo Metsähallituksen tiedossa ja otettu huomioon toi minnan suunnittelussa. Uudet kohteet käytiin läpi ja tarkistettiin tarvittaessa maastossa.

– Päivitysprojektin yhteydessä sovittiin myös alue-ekologisen verkoston tietojen julkaisemisesta avoimessa karttapalvelussa. Tällaista palvelua on toivottu jo vuosia. Nyt tiedot valtion monikäyttömetsien erityiskohteista ovat katsottavissa Retkikartta.fi-palvelusta, Otsamo kertoo.

TEKSTI SARI HILTUNEN • KUVA KEIJO KALLUNKI

Monikäyttömetsien erityiskohteet luonnossa liikkujien iloksi

Valtion monikäyttömetsät soveltuvat monenlaisiin luontoharrastuksiin, kuten liikuntaan, marjastukseen, metsästykseen ja luonnon havainnointiin. Retkikartta.fi:ssä julkaistun aineiston myötä virkistykseen sopivien maastokohteiden sekä monimuotoisuudeltaan hienojen luontokohteiden löytäminen on entistä helpompaa, metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Pertti Tuomi Metsähallitus Metsätalous Oy:stä kertoo.

IMG_3242.jpg > Kokonaan toiminnan ulkopuolelle rajattuihin luontokohteisiin kuuluu muun muassa reheviä korpia.

Retkikartta.fi-palvelussa tiedot valtion monikäyttömetsien sijainnista ja niissä olevista erityiskohteista on julkaistu omana karttatasona. Palvelussa näkyvät kokonaan toiminnan ulkopuolelle rajatut luontokohteet kuten aarniometsät ja lehdot sekä muut erityiskohteet kuten maisema- ja retkeilyalueet sekä muita kohteita, joilla toimitaan niiden erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla.

Monikäyttömetsien nähtävyyskohteet kuten esimerkiksi kulttuuriperintökohteet ja luonnonmuistomerkit saa näkyviin nähtävyyskohdevalikosta.

– Virkistyskäyttäjien lisäksi edellä mainittuja tietoja voivat hyödyntää aiempaa monipuolisemmin vaikkapa paikalliset matkailuyrittäjät uusia palveluita kehittäessään, Pertti Tuomi vinkkaa.

Retkikartassa ei kuitenkaan julkaista lajitietoja, esimerkiksi pyynelinympäristöjä, metson soitimia tai uhanalaisia kasveja.

– Aineisto täydentyy ja muuttuu jatkuvasti esimerkiksi maastohavaintojen ja kiinteistökauppojen myötä. Karttatasoja päivitetään jatkossa muutaman kerran vuodessa. Kuuntelemme myös käyttäjien palautetta, Tuomi vakuuttaa.

TEKSTI JA KUVA SARI HILTUNEN