Valikko

DSC_0589.jpg
> Siemen Forelia perustaa vuosittain uusia siemenviljelyksiä. Tänä keväänä vartteita istutettiin muun muassa Iisalmella
sijaitsevalle siemenviljelykselle.

Huomisen metsä tehdään tänään

Ensimmäiset siemenviljelykset perustettiin 1950-luvulla, ja työ jatkuu yhä. Metsänjalostaja tavoittelee entistä nopeampaa kasvua, laadukkaampaa puuainesta ja parempaa kestävyyttä.

MattiHaapanen.jpg> Männyn siemenviljelysten käyttöalueen määrittämiseen on kehitetty uusi menetelmä, kertoo Luken erikoistutkija Matti Haapanen.

Männyt kasvavat riveissä Peräsuon siemenviljelysalueella Joroisilla. Ulkoisesti vartteet eivät juuri poikkea noin 15-vuotiaista männyistä. Ero piilee perimässä: nämä yksilöt kantavat geenejä, joiden ansiosta niiden jälkeläiset kasvavat nopeammin ja puuainekseltaan laadukkaammiksi ja kestävämmiksi kuin keskivertomänty.

Poikkeuksellisen hyväkasvuisia ja -laatuisia puita kutsutaan pluspuiksi, joiden historia ulottuu 1940-luvun lopulle. Jo tuolloin metsäammattilaiset arvelivat, että kasvu- ja laatuominaisuudet ovat osin perimän määräämiä ja että parhaita jälkeläisiä syntyisi parhaiden vanhempien risteytyessä keskenään. Jotta laatusiementä saataisiin tuotettua mahdollisimman paljon, on huippupuut vartettava kasvamaan samalle siemenviljelykselle. Luonnossa pluspuut kasvavat yleensä etäällä toisistaan.

– Metsänviljelymäärät alkoivat lisääntyä sotien jälkeen, ja tämän myötä sai alkunsa myös metsänjalostus. Siemenviljelyksiä tarvittiin turvaamaan geneettisesti ja fysiologisesti hyvälaatuisen siemenen saatavuus kasvavan taimituotannon tarpeisiin, erikoistutkija Matti Haapanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo.

Asiantuntijat kartoittivat seuraavien vuosikymmenten kuluessa metsistä yli 7 000 plusmäntyä. Niistä kerättiin oksia, jotka vartettiin kasvamaan parin vuoden ikäisiin perusrunkoihin. Vartteilla perustettiin ensimmäisen sukupolven siemenviljelmät – vanhin niistä jo vuonna 1954 ja pääosa 1960-luvun lopulla.

Ilmakehä hyötyy lisäkasvusta

Ensimmäisen sukupolven siemenviljelyksiä perustettiin vilkkaasti 1970-luvulle asti. Sitten seurasi tauko, kunnes vuonna 1997 otettiin uusi askel ja perustettiin ensimmäiset 1,5-polven siemenviljelykset. Uusien siemenviljelysten perustamista on tarkoitus jatkaa siemenviljelyohjelman mukaisesti 2020-luvun puoliväliin, ja vähitellen niiden on määrä korvata ensimmäisen sukupolven siemenviljelykset.

DSC_0626.jpg> Männyn siemenviljelykset tuottavat siementä noin 10–20 vuoden kuluttua perustamisesta.

1,5-polven siemenviljelyksiin on jälkeläiskokeiden perusteella valittu ensimmäisen sukupolven parhaat yksilöt. Siinä, missä ensimmäisen sukupolven männyillä kasvunlisäys oli 10–15 prosentin luokkaa, päästään 1,5-sukupolven kohdalla jo 20–25 prosenttiin. Lisäkasvu lihottaa puuta kauppaavan metsänomistajan tilipussia. Myös ilmakehä hyötyy, sillä nopeasti kasvava metsä sitoo hiiltä tehokkaasti.

Periaatteessa jalostaa voi mitä tahansa puun ominaisuutta, jossa geneettistä vaihtelua esiintyy. Pitkien kiertoaikojen vuoksi jalostettavat ominaisuudet joudutaan kuitenkin pitämään yleisinä: laatu, kestävyys ja kasvu.

– Nyt tehdyt veikkaukset yli sadan vuoden päästä toivottavista erikoisominaisuuksista osuisivat todennäköisemmin harhaan kuin oikeaan, Haapanen sanoo.

Tavoitteena kestävämpi metsä

"Metsänjalostuksen tavoitteena on lisätä puiden kasvua ja parantaa kestävyyttä."

Tänään perustettu siemenviljelys alkaa tuottaa siementä 10–20 vuoden kuluttua. Jos lasketaan, että siemenviljelys on tuottoikäinen 50 vuotta, kasvavat viimeiset viljelyksen siemenistä istutetut puut metsissä vielä 2100-luvun lopulla.

– Metsänjalostuksessa kyse on metsiemme perimäaineksen hyödyntämisestä niin, että tulevaisuuden metsämme olisivat nykyistä kestävämpiä ja tuottaisivat entistä laadukkaampaa puuta teollisuuden käyttöön, muistuttaa Haapanen.

TEKSTI MARIA LATOKARTANO • KUVAT MIKKO PULKKINEN, SIRKKU PÖYKKÖ

Pitkäjänteistä metsäpuiden siemenhuoltoa

Jalostetun siemenen käyttö lisää metsien kasvua ja parantaa metsiin perustuvan biotalouden edellytyksiä.

Siemen Forelia tuottaa siemenviljelyksillään jalostettua metsäpuiden siementä.

– Tuotamme jalostettua siementä koko maahan sekä taimitarhojen että metsänomistajien käyttöön. Jalostetun siemenen käytöllä edistetään metsien hyvää kasvua tänään ja tulevaisuudessa, kertoo Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen.

DSC_0622.jpg

Siemen Forelialla on yhteensä 1 844 hehtaaria siemenviljelyksiä. Pohjoisimmat sijaitsevat Tervolassa Rovaniemen eteläpuolella, eteläisimmät Inkoossa. Valtaosa on männyn siemenviljelyksiä, jonkin verran on myös kuusta ja lehtikuusta. Muita puulajeja on yksittäisiä hehtaareita.

– Olemme perustaneet joka vuosi myös uusia siemenviljelyksiä korvaamaan vanhimpia käytöstä poistuvia viljelmiä. Se sitoo rahaa pois tämänhetkisestä toiminnasta, mutta kyseessä on huoltovarmuustehtävä, jolla varmistetaan jalostetun siemenen saatavuus myös tulevaisuudessa, painottaa Pulkkinen.

2010-luvulla uusien siemenviljelysten perustaminen on ollut lähes pelkästään Metsähallituksen tytäryhtiön Siemen Forelian harteilla. Tälläkin hetkellä on työn alla seitsemän viljelystä, ja uusia soveliaita peltokohteita etsitään. Uuden siemenviljelyksen perustaminen on tarkkaa työtä, jossa hyödynnetään Luken metsänjalostuksen asiantuntemusta. Luken asiantuntijat ovat määrittäneet jokaisen vartteen istutuspaikan, jotta perimältään erilaiset vartteet saadaan risteytymään keskenään.

– Nyt perustettavilla siemenviljelyksillä käytetään testeissä parhaiksi osoittautuneiden pluspuiden vartteita. Näitä niin sanottuja 1,5 sukupolven siemenviljelyksiä on perustettu jo vuodesta 1997. Työ on edennyt etelästä kohti pohjoista, joten uusilta viljelyksiltä kerättyä valiosiementä on jo hyvin saatavilla Etelä- ja Keski- Suomeen.

Tänä vuonna perustettu siemenviljelys alkaa tuottaa siementä 10–20 vuoden kuluttua ja paras tuotantovaihe saavutetaan noin 30–50 vuoden iässä. Tästä huolimatta siemenviljelyksiä on hoidettava intensiivisesti koko elinkaaren ajan.

– Tämä on pitkäjänteistä toimintaa, jolla turvataan metsiin perustuvan biotalouden edellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen, muistuttaa Pulkkinen.