Valikko

hybridi_6.jpg

Hybridiharvesteri tuo metsään lisää hevosvoimia

JM-Forest Oy:n metsäkoneyrittäjä Juha Neste istuu tyytyväisen näköisenä uutuuttaan kiiltelevän harvesterin hytissä. Kyse ole mistä tahansa harvesterista, sillä alla on maailman ensimmäinen sarjavalmisteinen hybridiharvesteri.

hybridi_4_ok.jpg

Olemme Parkanon ja Kankaanpään rajamailla Metsähallituksen työmaalla. Uusi metsäkone korjaa puuta suon laidan männikössä. Korva rekisteröi nopeasti, että kone käy tasaisesti tyhjäkäynnillä ja järeät männyt näyttävät siitä huolimatta liikkuvan vauhdilla – aivan kuten kuljettaja lupasikin.

– Tämä kone ei hyydy, ja se on hieno tunne. Mitä isompaa puuta, sen enemmän voiman tunne korostuu. Sen ihan tuntee sormissaan, että nyt kyllä puu lähtee. Hybriditekniikka toimii hyvin ja todella nopeasti, Neste kertoo tuhannen tunnin ajokokemuksella.

Sähkön ja dieselin liitto

Hybridikone on kahden tekniikan hieno yhdistelmä: kun dieselmoottorin teho hiipuu, sähkö tulee avuksi.

Peruskoneena hyrisee moderni dieselkone, mutta moottorin edessä on eksoottinen, reaktoria muistuttava pieni sähkövoimala.

hybridi_13.jpg> Alkuvaiheen käyttökokemukset vaikuttavat oikein hyviltä, tuumii Juha Neste motokuskin maisemakonttorissa.

Normaalissa henkilöautossa hybridi tarkoittaa isoa akkukapasiteettia. Metsäkoneessa tämä ei olisi mahdollista, sillä akut eivät kestäisi kovaa konekäyttöä. Sen sijaan metsäkoneen konehuoneessa hyrrää sähkömoottori sekä joukko superkondensaattoreita. Niiden käyttöikä on vuosia.

– Normaaliajossa sähkömoottori lataa superkondensaattoreita, ja kun moottori antaa merkin lisätehon tarpeesta, superkondensaattorit purkavat energian ja tasaavat kulutushuipun sekunnin tuhannesosien tarkkuudella. Normaalissa metsäkoneessa moottori ottaisi lisää kierroksia, nyt kierrokset pysyvät vakaana, kertoo konetta alkumetreiltä asti suunnitellut Logset Oy:n tekninen johtaja Juha Kivipelto.

Sähköllä saadaan koneeseen hetkellisesti jopa 210 hevosvoiman lisäteho.

– Superkondensaattoreiden teholla konetta voisi ajaa kahdeksan sekuntia. Kuulostaa aika vähältä, mutta keskimääräinen tehohuipun tarve on alle sekunnin, enimmillään muutaman sekunnin.

Lisää vihreyttä puunkorjuuseen

Viiden vuoden kehittelyn tulos on laatuaan ensimmäinen maailmassa. Markkinat ovat paljolti maailmalla, mutta Suomen metsissäkin uudella tekniikalla on tulevaisuutta.

"Tämä tukee meidän
ilmasto-ohjelmamme
mukaista tavoitetta
vähentää päästöjä
puun korjuussa."

– Vihreys on päivän sana. Puu on ekologinen materiaali, joten sen korjuunkin pitää olla mahdollisimman ympäristöystävällistä, Kivipelto sanoo.

Näin nähdään Metsähallituksessakin.

– Tämä tukee meidän ilmasto-ohjelmamme mukaista tavoitetta vähentää päästöjä puun korjuussa ja kuljetuksessa. Hybriditeknologiaa hyödyntäen on mahdollista vaikuttaa puun korjuun hiilijalanjälkeen, teroittaa Metsähallituksen asiakkuusjohtaja Heikki Kääriäinen.

Polttoaineenkulutus pienenee

hybridi_7.jpg> Hybridiharvesteri edistää ympäristöystävällistä puunkorjuuta. Kierrosten noustessa harvesteri hyödyntää sähköstä saatavaa lisätehoa.

Nesteellä on kokemusta metsäkoneiden kanssa työskentelystä 30 vuoden matkalta. Kun tarjoutui mahdollisuus hankkia Suomen ensimmäinen hybridiharvesteri, kaupat syntyivät nopeasti.

– Uusi tekniikkahan kiinnostaa aina, ja jonkun pitää olla se rohkea ensimmäinen. Alkuvaiheen käyttökokemukset vaikuttavat oikein hyviltä, yrittäjä toteaa.

Hybriditekniikka näyttäisi tuovan selkeää säästöä korjuukoneiden polttoainekuluihin. Mitä järeämpää puuta kaadetaan, sitä suurempi säästö.

– Vuosituhannen vaihteessa oli normaalia, että tällaisen moton polttoaineenkulutus oli noin litra korjattua puukuutiota kohden. Tässä koneessa on polttoaineen kulutuksen seurantalaite, ja sen mukaan on päästy selvästi pienempii lukuihin, Kivipelto kertoo.

Raskaassa metsätyössä koneiden hydrauliikka on lujilla. Usein liiankin lujilla, ja laiterikot ovat arkipäivää. Uudella tekniikalla pystytään tasaamaan tehopiikkejä, jolloin hydrauliikankin kuormitus vähenee. Tämä tarkoittaa vähemmän letkurikkoja ja vähemmän maastoon valuvaa öljyä.

Sen verran mielenkiintoisesta uutuudesta on kyse, että myös Metsäteho Oy tutkii uuden tekniikan vaikutuksia niin polttoainekuluihin kuin tuottavuuteenkin.

TEKSTI ja KUVAT JARI SALONEN