Valikko

P9231583bbb.jpg
> Timo Soininen (vas.) tarkistaa tienrakennusesimies Arvo Ollilta, että tienrakennussuunnitelma ja siihen liittyvä ohjeistus ovat kunnossa.

Hyvän metsänhoidon toteutumista seurataan auditoinneilla

Metsähallitus suoriutui talouskäytössä olevien monikäyttömetsiensä PEFC-auditoinnista kiitettävästi: kansainvälisen metsäsertifiointijärjestelmän kriteereistä ei havaittu yhtään poikkeamaa – mutta aina löytyy myös parannettavaa.

Viime syksyn aikana tehdyssä auditoinnissa selvitettiin, miten hyvin Metsähallitus noudattaa PEFC-sertifikaatin mukaisia kriteerejä toiminnassaan. PEFC on talousmetsille tarkoitettu kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka pyrkii edistämään paitsi ekologisesti myös sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta.

Metsähallitus selvisi kiitettävästi viimeisimmästä metsäalueidensa auditoinnista. Auditoinnista vastanneen Inspecta Sertifiointi Oy:n tuotepäällikkö Timo Soinisen mukaan on hyvin epätavallista, ettei auditoinnin yhteydessä havaita yhtään poikkeamaa määritellyistä kriteereistä.

– Tämä oli Metsähallitukselta todella hyvä tulos, Soininen painottaa.

Soininen on vastannut Metsähallituksen metsien auditoinnista vuodesta 2014 alkaen, jolloin Metsähallitukselle myönnettiin ensimmäinen metsänomistajakohtainen PEFC-sertifikaatti. Joulukuussa valmistuneen auditoinnin toteutuksesta vastasi Soinisen lisäksi Inspecta Sertifioinnin sopimusarvioija Klaus Yrjönen.

Kriittiset kohteet keskiössä

Auditointi on kolmivaiheinen prosessi, jossa toimistokäyntien ja maastokohteiden lisäksi tarkastellaan arvioinnin kohteena olevan toimijan omaa laadunseurantaa sekä kuullaan tämän sidosryhmiä.

Metsähallituksen auditointi alkoi syyskuussa maastokohteiden arvioinneilla. Tänä vuonna auditointiin valikoitui kaksi tiimiä Lapin, kolme Pohjanmaa-Kainuun ja kaksi Etelä-Suomen alueelta.

– Auditoijaa kiinnostavat kohteet, joissa työ on parhaillaan käynnissä. Huomiota pyritään kohdentamaan erityisesti niin sanotusti kriittisiin kohteisiin, Soininen sanoo.

Kriittisillä kohteilla Soininen viittaa työmaihin, joissa on PEFC:n nojalla huomioitavia kriteerejä, kuten arvokkaita elinympäristöjä, uhanalaisten lajien elinpaikkoja, vesistöjä ja lähteitä tai vaikkapa muinaismuisto.

– Usein auditoinnin kohteet ovat koneellisen hakkuun työmaita, mutta joukossa voi olla metsurityömaitakin. Auditoinnin aikana keskustelemme monitoimikoneen kuljettajan tai metsurin kanssa esimerkiksi siitä, onko hän saanut riittävän ohjeistuksen työmaalle, onko hänellä tarvittavat kartat tai onko kohteella ollut metsälakikohteita. Toiminnan sosiaalista kestävyyttä mittaavat työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset, Soininen kertoo.

Metsähallituksen auditoinnin yhteydessä kuultavista sidosryhmistä Soininen nostaa esiin Lapin paliskunnat ja Saamelaiskäräjät. Lapissa metsätalouden ja poronhoidon yhteensovittaminen voi etenkin karuilla mailla olla haasteellista.

Metsähallituksen toiminta poronhoitoalueella nojaa lainsäädäntöön sekä Metsähallituksen ja paliskuntien välisiin sopimuksiin. Niissä on määritelty esimerkiksi ne alueet, jotka jätetään hakkuiden ulkopuolelle, sekä alueet, joissa sovitaan hakkuista ja maanmuokkauksista.

Poikkeamat korjattava kolmessa kuukaudessa

Työmaakohteilla, omassa laadunseurannassa tai sidosryhmien kuulemisissa havaitut epäkohdat kirjataan ylös poikkeamina. Sen jälkeen kun poikkeamista on ilmoitettu, auditoitavalla toimijalla on kolme kuukautta aikaa korjata toimintaansa. Jos näin ei tapahdu, toimija saattaa menettää sertifikaattinsa.

– Tavallisesti poikkeamat liittyvät alihankkijayrityksiin ja heidän työntekijöihinsä. Ne korjaantuvat yleensä koulutusta järjestämällä tai ohjeita päivittämällä.

Metsähallituksen auditoinnissa ei löytynyt myöskään alihankkijoihin liittyviä poikkeamia. Soininen uskoo, että PEFCsertifiointi on lisännyt suomalaisten metsätalousyritysten osaamista ja kohentanut työturvallisuutta.

Metsähallituksen vahvuudeksi Soininen lukee erityisesti vahvan ekologisen osaamisen.

– Metsähallitus tekee monta asiaa paremmin kuin PEFC-standardi vaatii, Soininen sanoo.

TEKSTI MARIA LATOKARTANO • KUVA TIMO NYMAN

PEFC:n kansallisten standardien päivitystyö alkaa tänä vuonna

PEFC:n kansallisia kriteerejä ryhdytään päivittämään tänä vuonna. Kansallinen päivitystyö on jatkoa kansainvälisten kriteerien päivitykselle, joka toteutettiin vuosina 2016– 2018. Inspecta Sertifiointi Oy:n tuotepäällikkö Timo Soinisen mukaan päivitystyössä saattaa nousta esiin kuolleiden puiden jättäminen metsiin.

– Metsähallitus julkaisi viime vuonna ympäristöoppaan, jonka mukaan kuolleet puut jätetään nykyisin valtion mailla metsään. Yksityisillä mailla ne kerätään usein vielä esimerkiksi polttopuuksi, ja tämän käytännön muuttaminen saattaisi olla yksi PEFC:n petraus. Nähtäväksi jää, toteutuuko se, Soininen pohtii.

PEFC:n metsänhoidon standardit päivitetään joka viides vuosi. Päivitystyöhön kutsutaan osallistumaan kaikki metsien kestävyydestä kiinnostuneet toimijat.