Valikko

riekkosuo-6.jpg
> Riekolla on yllään vasta aavistus kesäasua, sillä kevät on edennyt tänä vuonna poikkeuksellisen hitaasti.

Lupatuloilla syntyy uusia riistakohteita

Taivalkosken pohjoisosissa Ryysäkummunsuolla aurinko yrittää selättää jäätävän vinkuvaa pohjoistuulta. Toukokuun puoliväli häämöttää, mutta talven ote on tiukka. Kurjet huutelevat jo suon laidalta, mustarastas viheltelee varovaisesti ja käpylinnut kilkattavat kuusten latvoissa.

Mutta lunta – sitä lienee hyvän matkaa yli puoli metriä. Ja horisontin synkät pilvet uhkaavat tuiskuttaa sitä kohta lisää.

– Kyllähän tämä riekkojenkin soidinta jarruttaa, mutta ainakin kolme paria tällä 170 hehtaarin alueella päkättelee, eräsuunnittelija Timo Eskola Metsähallituksesta tietää.

Ryysäkummunsuo on mainio esimerkki onnistuneesta riistakohdekunnostuksesta. Se on myös ensimmäisiä metsästäjien lupatuloilla kunnostettuja riekkokohteita. Työtä on tehty nyt kymmenen vuotta, ja siihen on käytetty kaksi miljoonaa euroa metsästäjien maksamia lupamaksuja.

– Rahamäärällä on saatu yli 4 700 hehtaaria kunnostettuja riekko- ja metsähanhisoita, korpia sekä vesilintukosteikkoja kautta valtakunnan.

– Metsästäjien palaute tämäntyyppiseen toimintaan on pelkästään positiivista. En ole kuullut yhtään soraääntä, päinvastoin. Koiramiehet ovat löytäneet kohteet koulutuspaikoiksi ja metsästäjät tietysti ihan jahtimaiksikin.

Kustannustehokas toimintamalli

Vuosien saatossa ennallistamistyöhön on kehitetty kustannustehokas toimintamalli. Kohteet löytyvät normaalin metsäsuunnittelun yhteydessä, ja työ hoituu siitä eteenpäin konevoimin.

– Periaatteena on, että suunnittelija käy paikalla kerran, seuraavaksi kohteelle saapuu kone poistamaan puuta ja sen jälkeen toinen kone tukkimaan suo-ojat. Yhteistyö Metsätalous Oy:n kanssa on saumatonta, ja suunnittelijat ovat tehneet erinomaisen hyvää työtä, Eskola kiittelee.

Suokunnostuksien suurin työ on puuston poisto. Ojitetuilla soilla on usein tasaisen tiheä, kitulias männikkö, joka poistetaan lähes kokonaan. Soiden reunoille ja korpien laidoille jätetään myös leveitä vaihettumisvyöhykkeitä, jotka tarjoavat riistalle suojaa ja ravintoa.

– Nopeimmin toteutetuilla kohteilla suunnitelma on tehty syksyllä, hakkuutyö talvella ja seuraavana kesänä on laitettu jo ojat umpeen. Jos alueella on minkäänlaista riekkokantaa, ovat linnut paikalla saman tien.

"Kunnostettavat kohteet
löytyvät metsäsuunnittelun yhteydessä."

– Kunnostettua riekkosuota ei pitäisi kuitenkaan arvostella vuoden eikä vielä kahdenkaan kuluttua. Neljä–viisi vuotta on sopiva haarukka. Silloin työn jäljet katoavat, ja suo alkaa olla luonnontilaisen kaltainen. Mutta on tärkeää, että riekot eivät työn jäljestä piittaa – ne ottavat paikat heti omakseen.

Katseet kohti korpia

Ryysäkummunsuolla aluetta halkoo kilometrin mittainen mutkitteleva puro ja sen ympärille avautuva rehevä korpi. Käkkyräiset kuuset ja sekalainen koivikko tuovat aivan omanlaisensa tunnelman aavaan maisemaan.

– Korvet ovat erityisen arvokkaita siksi, että ne ovat reheviä ja tarjoavat kaikille kanalinnuille ja metsähanhille ruokaa ja suojaa. Tämä puron varsi kasvaa koko mitaltaan mustikkaa, ja se on erittäin tärkeä kasvi kanalintupoikueille. Mustikka tarjoaa valtavan määrän hyönteisiä juuri oikeaan aikaan. Kun marjat ovat kypsiä, tänne saapuvat hanhipoikueet.

Kainuun–Pohjanmaan alueella sekä Lapissa korpikohteita on runsaasti. Niitä pitäisi saada kunnostuskohteiksikin lisää, sillä moni korpi on vuosikymmenten saatossa ojitettu.

– Metsäkanalinnut tarvitsevat elinympäristölleen paljon rehevää varvustoa ja alikasvustoa. Korvet tarjoavat sitä luonnostaan. Kunnostetut korpipainanteet ovat osoittautuneet erinomaisiksi riistakohteiksi, Eskola tietää.

TEKSTIT JA KUVAT JARI SALONEN

KATSO VIDEO RIEKKOSUOLTA