Valikko

138817_3-Lomaniskansuo-paasikivi-H-P-Schulz.jpg
> Arkeologi Timo Sepänmaa (vas.) ja suunnittelumetsuri Mauno Tyni tutkivat paasikiveen tehtyä
kaiverrusta.

Metsähallituksen kulttuuriperintötyölle kansainvälistä tunnustusta

Euroopan Unioni ja yli 40:ssä Euroopan maassa toimiva kulttuuriperintöä vaaliva Europa Nostra -järjestö palkitsevat vuosittain eurooppalaisen kulttuuriperinnön säilymistä edesauttaneita hankkeita ja tahoja. Metsähallituksen kulttuuriperinnön suurhanke sai tänä vuonna tuomariston erityismaininnan Tutkimus-kategoriassa.

Euroopan korkeimmat kulttuuriperintö alan palkinnot jaettiin Turussa 15. toukokuuta järjestetyssä palkintoseremoniassa. Yli kahdensadan ehdokkaan joukosta Europa Nostra -palkinnon saivat 39 hanketta tai henkilöä ja tuomariston myöntämän erityismaininnan 13 hanketta ympäri Eurooppaa. Suomeen palkintoja tuli kaksi. Europa Nostra -palkinnon sai Paavo Nurmi Legacy -hanke ja erityismaininnan Metsähallituksen valtion metsien kulttuuriperintöinventointi.

Kuva-5ISO.jpg
> Tunnustuksen vastaanottanut
arkeologi Hanna Kelola-Mäkeläinen
työskenteli inventointihankkeessa
erikoissuunnittelijana.

– On hienoa, että suomalainen kulttuuriperintötyö saa eurooppalaista tunnustusta. Metsähallituksen inventointihanke ei tuottanut ainoastaan runsaasti uutta tietoa vaan myös paljon uutta tutkimusmateriaalia, jota kulttuuriperinnön parissa työskentelevät voivat käyttää, kertoo pääjohtaja Juhani Kostet palkintoa inventointihankkeelle ehdottaneesta Museovirastosta.

Tunnustuksen myöntänyt Europa Nostran tuomaristo kertoi perusteluissaan valtion monikäyttömetsissä vuosina 2010–2015 toteutetun poikkeuksellisen laajan ja kattavan hankkeen sekä yhdistäneen eri kulttuuriperinnön toimijoita että auttaneen luomaan siltaa luonnon ja kulttuuriperinnön välille.

Inventoiduissa kohteissa heijastuu metsien moninainen ja pitkäaikainen käyttö – niissä on eletty, kalastettu ja metsästetty mutta myös sodittu. Aineistossa näkyy koko elämän kirjo, sillä kohteita kartoitettiin, toisin kuin perinteisessä arkeologisessa inventoinnissa, aina 1950–1960-luvulle saakka.

Tarinoita puun takaa

Kohteita monikäyttömetsistä dokumentoitiin yli 10 000, joista lähes 4 000 oli muinaisjäännöksiä, kuten kivikautisia asuinpaikkoja, pyyntikuoppia ja esihistoriallisia hautaröykkiöitä. Metsien nuorempi kulttuuriperintö ajoittuu lähinnä 1900-luvulle, ja se pitää sisällään niin uittoon ja metsätöihin liittyviä rakennelmia kuin myös sotavankileirejä, vankien hautapaikkoja ja partisaanitukikohtia.

– Hankkeen ansiosta tiedämme nyt, mitä kohteita valtion monikäyttömetsissä on ja missä ne sijaitsevat. Näin pystymme turvaamaan kulttuuriperinnön säilymisen osana metsäsuunnittelua ja edistämme metsien kestävää käyttöä, kertoo kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo inventoinnin rahoittaneesta Metsähallitus Metsätalous Oy:stä.

Paikkatietojen ja valokuvien lisäksi hankkeessa kerättiin kohteisiin liittyviä tarinoita, joissa seikkailevat niin tietäjät kuin karhunmetsästäjätkin. Kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille Metsähallituksen nettisivuilta löytyvät avoimet aineistot sekä inventoinnista tehty ilmainen Metsiin kadonneet -e-kirja tarjoavat mahdollisuuden tutustua kohteisiin tarkemmin.

TEKSTI HANNA KELOLA-MÄKELÄINEN • KUVA HANS-PETER SCHULZ

Arkeologin työ vaatii myös heittäytymistä. Kurkista kulisseihin: