Valikko

Keitele-26.jpg

Keitele Group kasvoi suurimpien kokoluokkaan

Miljoonan motin saha

Keitele Timberin tukkikenttä kätkeytyy lähes täydellisesti Sinistä tietä reunustavan metsän suojiin. Valtaisan kentän takana näkyy itse saha, kuivaamo, höyläämö ja vähän sivummalla liimapuutehdas. Sahan portista tulee sisään miljoona kuutiota tukkia vuodessa.

Eletään elokuun viimeisiä päiviä. Kurkiaura kurvailee sahan yllä ja luultavasti kummastelee alapuolella avautuvaa vilisevää näkymää. Tukkirekat purkavat kuormia, lajittelija raksuttaa taukoamatta, puuta vilistää sahan nielusta sisään ja kuivaamon piipuista nousee paksu höyry – täällä on todellinen tekemisen meininki.

– Lomat on meillä pidetty, ja nyt ne ovat asiakkailtakin ohi. Ennen lomia ostajat ajavat yleensä varastoja jonkin verran alas, ja tähän alkusyksyyn ajoittuu kunnon tuotantohuippu, kiteyttää Keitele Groupin johtaja Matti Kylävainio.

Alkusyksy tietää kiirettä myös puukaupassa. Talvileimikoiden ostot alkavat, ja valmiiden tuotteiden myynti painaa vuoden viimeistä neljännestä.

Kasvu ei ole elinehto

Keitele Timberin sahaustoiminta on elänyt kasvun vuosia oikeastaan koko historiansa ajan. Vuoteen 2013 saakka se oli yhtä kuin Keiteleen Sahan kasvu. Tuolloin talon johto pohti vakavasti, halutaanko hyväksi havaittua konseptia monistaa ehkä uusille tuotantolaitoksille.

– Tuolloin syntyi päätös Kemijärven sahasta ja liimapuutehtaasta sekä vähän myöhemmin Alajärven sahan ostosta. Isompi puuvirta ei kuitenkaan automaattisesti tuo etuja eikä bonuksia.

Keitele_23k.jpg
> Keiteleen liimapuutehdas puskee tuotetta ulos yli 10 000 kuutiota viikossa.

Keiteleen sahalla on perusteellisesti pohdittu, miksi kannattaa kasvaa. Kasvun pitää pohjautua selkeään strategiaan.

– Jokaisella sahallamme on oma roolinsa: Kemijärvi keskittyy liimapuuhun, Alajärvestä rakennetaan maailman moderneinta mäntysahaa ja Keitele panostaa monipuolisesti jatkojalostukseen, liimapuuhun ja höylättyyn sahatavaraan, Kylävainio luettelee.

Kemijärvellä liimapuun valmistus on viety niin pitkälle, että sahaaminen ja jatkojalostus tapahtuvat saman katon alla. Kemijärven tuotanto on nyt noin 5 000 kuutiometriä liimapuuta kuukaudessa ja Keiteleellä yli 10 000 kuutiota. Koko tuotanto menee vientiin – Japanin markkina on ykköskohde.

– Missään tapauksessa kasvu ei ole tälläkään alalla elinehto. 200 000 mottia sahaava laitos voi olla hyvin kannattava, jos tuotanto on tehokasta, tuotteesta saa käyvän hinnan ja tuotevalikoima on sellainen, jota markkinat haluavat.

Puukin lähtee röntgeniin

Keiteleellä on otettu juuri käyttöön uusi tukkilajittelulinja, joka kiidättää puuta ja kätkee sisäänsä kosolti uusinta tekniikkaa. Perinteisen 3D-mittauksen lisäksi jokainen puu menee röntgenin läpi.

– Tukki pystytään lajittelemaan entistä tarkemmin ja tehokkaammin. Nyt tukin kuoreton koko voidaan mitata tarkasti ja nähdä puun tiheys sekä kaikki oksakohdat. Liimapuuhun menevät lujimmat rungot pystytään siis erottelemaan jo jalostuksen alkumetreillä ja muutenkin puu saadaan oikeaan käyttöön.

– Puuta kohden säästöt ovat pieniä, parin prosentin luokkaa, mutta miljoonan kuution tukkisumassa vaikutus on jo merkittävä. Huomiota täällä herättää tietysti sekin, että sadan kilometrin päässä Äänekoskella aloittaa kohta megaluokan uusi sellutehdas. Se vaikuttaa niin Keiteleelle kuin laajemminkin koko Suomen metsäsektorille.

– Näkisin tämän jättihankkeen vahvasti positiivisena ja tärkeänä koko metsäsektorille. Hakkuumäärät nousevat. Vaikka liikkeellä ollaan kuitupuuvetoisesti, hanke lisää hyvin luontaisesti mahdollisuuksia myös sahoilla. Meidän kaksi sahaamme ovat hyvällä etäisyydellä Äänekoskelta, mikä tietää hyvää esimerkiksi hakekuljetuksille.

Talouden vahvistuminen näkyy viiveellä

Maailmankartalla Keitelettä ei vielä piirretä kovin suurilla kirjaimilla. Mutta maailmalla kyllä tiedetään, että täälläkin seurataan talouden tunnuslukemia ja sydämenlyöntejä kiinnostuneesti. Globaali talous on hyvällä kasvu-uralla, ja kaikki merkit viittaavat siihen, että sama kasvu jatkuu myös ensi vuonna.

Keitele-3.jpg
> Parempaa mittatarkkuutta, parempia tuotteita, tehokasta toimintaa ja tyytyväisiäasiakkaita, Matti Kylävainio kiteyttää.

Sahurin työpöydällä tiedetään, että talouden ylämäki näkyy tilauskirjoissa jonkinlaisella viiveellä. Kun on mennyt jonkin aikaa hyvin, rakentaminen vilkastuu ja vipinä sahan pihalla kasvaa.

– Tämän hetken suurin murheemme tulee valuuttakehityksen suunnasta. Euro on vahvistunut dollariin verrattuna 15 prosenttia, punta ja ruplakin ovat heikentyneet. Se tarkoittaa sitä, että kysynnästä huolimatta sahateollisuuden kannattavuus ei ole tällä hetkellä kovin hyvä.

– Tähän liittyy vielä sekin, että Suomessa ei ole tehty erityisen viisaita ratkaisuja uusiutuvan energian puolella. Sahausmäärät ovat nousseet, mutta samalla puru- ja kuorikasat sahojen takapihoilla kasvavat, koska niille ei ole osoitetta. Ja kaiken kukkuraksi meille tulee venäläistä purua ja haketta sotkemaan näitä vähiä markkinoita.

Puumarkkina Aasia-vetoista

Talouden ilouutiset ovat jo vuosia olleet varsin Aasia-vetoisia. Tämä tiedetään Keiteleelläkin, sillä markkinaponnistuksia varsinkin Japanin suuntaan on tehty pitkään. Päätökset ovat syntyneet vankkaan tietoon nojaten, ei markkinan mukana ajelehtien.

Jo yksin Japani on suuri puumarkkina. Kun Suomessa rakennetaan vuosittain puurunkoisia omakotitaloja noin 5 000–7 000, Japanissa puhutaan noin 500 000 talosta.

Markkina lähti aukeamaan 1990-luvun alussa. Tuolloin Japanissa etsittiin liimapuun valmistajia, jotka pystyisivät toimittamaan erikoismittoja erityisen lujasta puusta. Nämä kriteerit löytyivät pohjoismaisesta ja varsinkin suomalaisesta puusta.

– Olimme mukana Japanin sahatavarakaupassa alusta asti, mutta liimapuutehtaan rakentaminen oli oikeastaan vain vastaus markkinan tarpeeseen. Rakensimme tehokkaan ja modernin menetelmän liimapuun valmistukseen, ja se osoittautui oikeaksi ratkaisuksi.

Jatkossakin hyviä talousuutisia voidaan odottaa Kaukoidän suunnalta. Aasia on sahatavaran kulutuksessa maailman nopeimmin kasvavia alueita. Alueen omat metsävarat ovat täysin riittämättömät, ja pelkästään Kiinan puupohjaisten tuotteiden kulutusennuste lupailee lähivuosille 130 miljoonan kuution kasvua.

– Viime vuonna Kiinaan vietiin miljoona kuutiota suomalaista sahatavaraa. Tänä vuonna määrä on jo puolitoista miljoonaa. Kiinasta on tullut nopeasti suomalaisen sahateollisuuden suurin vientimaa.

Ennustettava puukauppa saa sahurilta suitsutusta

Palataan vielä sinne tukkikentälle, joka on kuitenkin sahan sydän. Jos täällä alkaa yskiä, tuotanto tästä eteenpäin saa vakavampia oireita, ehkä jopa sydänkohtauksen.

"Metsähallitus on meille äärimmäisen tärkeä puuntoimittaja."

Aika monen tukkikasan päästä löytyy Metsähallituksen lappu. Täällä Metsähallitusta arvostetaan.

– Metsähallitus on meille äärimmäisen tärkeä puuntoimittaja. Kumppanuutemme on määrätietoisen ja pitkäjänteisen työn tulosta. Puukauppamäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Meille yhteistyö on sikälikin tärkeää, että toiminta on hyvin ennustettavaa. Selkeiden hakkuusuunnitelmien ansiosta sovittu pitää – myös ensi ja sitä seuraavana vuonna.

Toimiva yhteistyö tarkoittaa joustavuutta nopeastikin vaihtuviin katkontaohjeisiin. Maailmalta tulee monenlaisia erityismittatoiveita ja puun myyjän on vain hyväksyttävä tämä.

– Meillä se tarkoittaa yleensä normaalimittoja lyhempiä tukkeja. Niitä saattaa olla sahojemme puuvirrasta jopa yli 60 prosenttia, mikä takaa korkean tukkisaannon.

"Emme yritä tehdä kaikkea"

Miltä tällä tontilla mahtaa näyttää kymmenen vuoden kuluttua? Hankala kysymys, sahuri sanoo. Joku voisi sanoa, että tontillahan olisi tilaa vaikka jonkinlaiselle biojalostamolle. Se ei kuitenkaan tällä hetkellä osu strategian ytimeen.

– Keitele Timberin yksi menestyksen salaisuus on luultavasti se, että emme edes yritä tehdä kaikkea. Keskitymme siihen, minkä varmasti osaamme ja hallitsemme – pyrimme olemaan siinä joka päivä maailman parhaita.

– Toimintaamme ohjaa hyvin selkeä punainen lanka. Se tähtää parempiin tuotteisiin, parempaan mittatarkkuuteen, tehokkuuden lisäämiseen ja parempaan asiakastyytyväisyyteen. Olisiko se jonkinlainen sahurin "Citius, Altius, Fortius", Kylävainio nauraa.

TEKSTI JA KUVAT JARI SALONEN