Valikko

DSC_0549ok.jpg
> – Tarkoitus on kehittää metsää kohti eri-ikäisrakenteisuutta, Frida Björkman kertoo.

Poimintahakkuita, eri-ikäisyyttä ja lehtipuita

Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoimassa LIFE-hankkeessa selvitetään, miten metsää voitaisiin käsitellä niin, etteivät liito-oravan elinympäristöt vaarannu. Frida Björkman laati Multian hankekohteelle hakkuusuunnitelman, jota hankkeen eri osapuolet kommentoivat marraskuussa.

Rakentaminen ja metsien käyttö ovat pirstoneet varttuneissa, kuusivaltaisissa sekametsissä viihtyvän liito-oravan elinympäristöjä. Vuonna 2018 käynnistyneessä Liito-orava LIFE -hankkeessa pyritään luomaan toimintamalleja, joilla voidaan turvata lajin elinympäristöjä ja parantaa populaatioiden välisiä kulkuyhteyksiä.

Erilaisten metsänkäsittelymenetelmien mahdollisuuksia tarkastellaan hankkeen aikana maastokohteilla, joista yksi sijaitsee Multian Kulhanvuoren läheisyydessä.

– Tämä kohde on puustoltaan vaihtelevaa, puusto on eri-ikäistä ja monilajista, Frida Björkman kertoo.

Björkman työskentelee Metsähallituksen Metsätalous Oy:llä suunnittelijana ja vastaa Multian hankekohteen hakkuusuunnitelman laatimisesta.

Korjuu keskitetään mäntyihin

Björkman tutustui Kulhanvuoren hankekohteeseen ensimmäisen kerran toukokuussa yhdessä Suomen Luonnonsuojeluliiton liitoorava- asiantuntija Risto Sulkavan kanssa.

"Merkitsimme kaikki
liito-oravan pesä- ja
levähdyspuut karttaan."

– Käynnin aikana merkitsimme kaikki liito-oravan pesä- ja levähdyspuut karttaan gps-pisteinä, Björkman kertoo. Björkmanin laatimassa hakkuusuunnitelmassa liito-oravan elinolot pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Hankekohteen varttuneet metsät käsitellään poimintahakkuin, joiden avulla pyritään säilyttämään sekä metsän peitteisyys että puulajisuhteet.

– Hakkuut keskitetään mäntyihin, jotka eivät ole liito-oravalle yhtä tärkeitä kuin lehtipuut ja kuuset. Samalla pyritään luomaan tiheys- ja ikävaihtelua niin, että metsää olisi jatkossa mahdollista hoitaa jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaisesti. Hankekohteen nuoret kuusi- ja mäntyvaltaiset metsät harvennetaan lehtipuuta suosien.

– Tällä hetkellä puusto on liiankin tiheää ja tasakokoista. Tarkoitus on tässäkin tapauksessa ohjata metsää kohti eri-ikäisrakenteisuutta.

Työt alkanevat talvella

Käsiteltävien alueiden ulkopuolelle jää noin 8,5 hehtaaria, joilla hakkuita ei tehdä ollenkaan. Näihin kohteisiin kuuluvat esimerkiksi karuhko suo vaihettumisvyöhykkeineen ja vanha, metsittynyt kulttuurimaisema.

– Täällä on joskus ollut kämppä, jonne johtanut tie ja piha-alue erottuvat yhä maastossa.

Marraskuun aikana Liito-orava LIFE -hankkeen muut osanottajat kommentoivat Björkmanin hakkuusuunnitelmaa.

– Odotan saavani paljon ja hyviä kommentteja, sillä hankkeen osapuolet katsovat kaikki liito-oravaa omasta näkökulmastaan, Björkman sanoo.

Kommenttien jälkeen suunnitelmaa tarpeen mukaan päivitetään, minkä jälkeen korjuu alkaa.

– Toivon, että työt päästäisiin aloittamaan jo tulevana talvena, jolloin seurantajakso olisi mahdollisimman pitkä.

LIFE-hanke jatkuu vuoteen 2025. Seurantajakson aikana selviää, jäikö liito-orava asumaan alueelle.

TEKSTI ja KUVA MARIA LATOKARTANO

Lisätietoa Liito-orava-LIFE -hankkeesta

Yhteissuunnittelussa hyödynnetään samaa teknologiaa kuin rauhanneuvotteluissa

LIITO-ORAVA LIFE -hankkeen yhteissuunnittelussa käytetään apuna monitavoitteisten tilanteiden tukemiseen erikoistuneen Inforglobe Oy:n kehittämää, osallistavaa Multiview-päätöksentekoohjelmistoa.

Toimenpidesuunnitelmat karttoineen ja selitteineen ladataan ohjelmistoon pdf-tiedostoina, minkä jälkeen hankkeen osapuolet pääsevät kommentoimaan niitä. Liito-orava LIFE -hankkeen projektipäällikkö Eija Hurme Metsähallituksen Luontopalveluista uskoo, että ohjelmiston antama tuki auttaa rakentamaan yhteisymmärrystä tilanteessa, jossa erilaisia näkemyksiä voi olla useampia.

– Tavoitteena on lähestyä asiaa analyyttisesti, rakentavien kommenttien ja ehdotusten kautta.

Liito-orava LIFE -hankkeessa on mukana yhteensä 19 osallistujatahoa. Maastokohteita on 40, joista kymmenen sijaitsee valtion mailla ja loput yksityisillä mailla.

– Suurin osa Suomen liito-oravista elää yksityismetsissä, joten Suomen metsäkeskus on erittäin tärkeä toimija hankkeessa, Hurme sanoo. Suomen metsäkeskuksen Liito-orava LIFE -hankkeen projektikoordinaattori Matti Välimäen mukaan hanke on käynnistynyt lupaavasti.

– Yhteistyö on edennyt, ja hyviä ideoita on jo jonkin verran löydetty. Uskon, että keinoja löytyy lisää, kunhan pääsemme pureutumaan aiheeseen.

Hankkeessa löytyneet parhaat käytännöt kootaan koulutusmateriaaliksi metsäammattilaisten käyttöön.

– Tavoite on, että koulutusmateriaali tarjoaa metsäammattilaisille riittävän tietopohjan liito-orava-alueiden suunnitteluun, Hurme sanoo.


Näin liito-orava huomioitiin Multialla

multia.png