Valikko

ma_14_PuukuokkaU_Hires_4.jpg

Puhtia puurakentamiseen

Valtiovalta haluaa edistää puun käyttöä kerrostalojen rakentamisessa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii muutoksia niin rakennusmääräyksiin kuin asenteisiinkin.

Rakentamismääräyskokoelman uudistustyö on hyvässä vauhdissa. Muutoksia tehdään muun muassa eräisiin palomääräyksiin, jotka ovat haitanneet puukerrostalojen rakentamista, kertoo puurakentamisen ohjelmapäällikkö Petri Heino ympäristöministeriöstä.

Tähän asti kerrostalojen puiset sisäpinnat on paloteknisistä syistä pitänyt peittää kipsilevyillä. Tietyin edellytyksin käytännöstä voidaan pian kuitenkin luopua. Uudet määräykset on tarkoitus saada voimaan vuoden 2018 alussa.

– Kun puuelementit voidaan tehdä täysin valmiiksi tehtailla, ei pintalevyjen asennuksia enää tarvita. Tämä tehostaa rakentamista ja pienentää kustannuksia. Vastaavia parannuksia on valmisteilla muitakin, sanoo Heino, jonka mukaan myöskään energiamääräykset eivät estä puurakentamista.

Heinon koordinoima puurakentamisen ohjelma käynnistyi viime elokuussa ja jatkuu nykyisen hallituskauden eli vuoden 2018 loppuun asti. Ohjelmaan osallistuvat ympäristöministeriön lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö sekä maa-ja metsätalousministeriö.

– Puurakentamisen edistämisellä on hallituksen vahva tuki. Kun puuta käytetään rakentamiseen, sidotaan samalla hiilidioksidia pois ilmakehästä 50–100 vuoden ajaksi. Tämä on mitä parhainta ilmastopolitiikkaa, Heino toteaa.

Päätavoitteena on synnyttää Suomeen kansainvälisesti kilpailukykyistä puura kentamisen osaamista ja yritystoimintaa. Ohjelma toteuttaa osaltaan hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta.

Puun käyttö lisääntyy

Suomen ensimmäiset modernit puukerrostalot rakennettiin Ylöjärven asuntomessualueelle 1996. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 2016, pystyssä oli 49 puista kerrostaloa.

Luku on vaatimaton, mutta kehitys näyttää lupaavalta. Puukerrostalojen osuus kaikesta kerrostalorakentamisesta on tällä vuosikymmenellä kasvanut prosentista noin viiteen prosenttiin.

– Suunta on hyvä, mutta tehtävää on vielä paljon. Jotta rakentajat ottaisivat puun todelliseksi vaihtoehdoksi, pitäisi markkinaosuuden nousta pariinkymmeneen prosenttiin, Heino pohtii.

Paremmalta kokonaiskuva näyttää, kun mukaan lasketaan pientalot, julkisivuverhoukset ja rungot. Silloin puu kilpailee rakennusmateriaalina tasaväkisesti betonin kanssa. Kansainvälisestikin vertaillen Suomessa käytetään rakentamiseen paljon puuta. Vain puukerrostalojen luvatussa maassa Yhdysvalloissa suositaan puuta enemmän kuin meillä.

Tekniikan kehittyminen antaa hyvät eväät puurakentamisen lisäämiselle. Talojen rakentamisessa voidaan nyt käyttää ristiin liimattuja CLT-massiivipuulevyjä tai LVL-levyjä, jotka valmistetaan tehtailla valmiiksi. Myös rankarakenteisten suurelementtien valmistus on kehittynyt.

– Teollisesti valmistettuihin element teihin perustuva rakentaminen helpottaa rakennusprojektin hallintaa ja parantaa tuottavuutta sekä laatua.

Esteet nurin

Tampereen teknillisen yliopiston (TYT) rakennusopin professori Markku Karjalainen on laskenut, että suunnitteilla on jopa 6 000 puukerrostaloasunnon rakentaminen seuraavien muutaman vuoden aikana. Eri asia on, kuinka moni niistä toteutuu.

Uudet rakennusmääräykset tasoittavat tietä puurakentamiselle, mutta sen yleistymistä jarruttavia kapeikkoja jää vielä monin paikoin. Suurimpana esteenä ovat asenteet.

– Asenteissa löytyy parannettavaa kaikilla – niin suunnittelijoilla, rakennuttajilla, urakoisijoilla kuin kunnallisilla viranomaisillakin. Rakennushankkeissa on paljon päätöksentekijöitä, ja joukosta löytyy usein ainakin yksi, jonka kielteinen kanta torppaa puun käytön, Heino sanoo.

Asenneongelmat kumpuavat vähäisestä kokemuksesta ja osaamisen puutteesta. Ammattikorkeakoulut antavat kuitenkin aiempaa enemmän koulutusta puun käyttöön. Vanhempi insinöörikunta oppii asiat käy tännössä, kun kohdalle tulee puutalohanke.

Markkinoilla vallitsevat myös markkinoiden ehdot. Rakennuttajat eivät investoi uuteen, kun nykyisillä menetelmillä saavute taan riittävän hyvä taloudellinen tulos.

Jarruttajia löytyy myös poliittisten päät täjien ja virkamiesten keskuudesta. Vaikka valtiovalta haluaisi lisää puurakentamista ja kunnalliset päätöksentekijätkin sitä puheissaan kannattavat, eivät hankkeet välttämättä – syystä tai toisesta – toteudu käytännössä.

– Puurakentamiseen pitää synnyttää yhteinen tahtotila. Espoo ja Tampere ovat hyviä esimerkkejä. Siellä on puurakenta misen edistämistä varten perustettu omat ohjelmansa.

Metsähallitus edelläkävijä

Heinon mukaan asenteiden muutokseen tarvitaan laaja-alaista päättäjien, yhteisöjen, yritysten ja yksittäisten vaikuttajien yhteistyötä.

– Toivottavaa on, että julkinen sektori ja yleishyödylliset vuokrataloyhtiöt rakennut taisivat ahkerasti puisia taloja. Siten alalle saataisiin lisää osaamista ja kilpailua, Heino esittää.

Metsähallitus on kantanut osaltaan korsia kekoon rakennuttamalla Rovaniemelle monikerroksisen Pilke-toimitalon ja Espoon Nuuksioon Luontokeskus Haltian. Puuta on käytetty rakennusmateriaalina myös muissa Metsähallituksen luontokeskuksissa.

Toimistotalona ja tiedekeskuksena toimi vassa Pilkkeessä on liimapuinen pilaripalkkirunko, ja rakennuksen julkisivut ovat puulla paikan päällä verhottuja puuelementtejä. Puuta on käytetty runsaasti myös sisäpin noissa.

Vuonna 2013 ovensa avannut Haltia on ensimmäinen CLT-puuelementtitekniikalla toteutettu julkinen rakennus Suomessa. Haltia on suunniteltu ja rakennettu kestävän rakentamisen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. Haltia on myös ensimmäinen kestävän kehityksen palkinnon saanut museo Euroopassa.

– Pilke ja Haltia edustavat juuri sitä, mitä Suomeen halutaan lisää. Myös muut metsäalan toimijat, kuten metsä- ja puutuoteyhtiöt, voisivat edistää puurakentamista varsinkin niillä alueilla, missä ne ovat taloudellisesti merkittäviä toimijoita.

TEKSTI TIMO HÄMÄLÄINEN • KUVA LAKEA OY

Puu rauhoittaa

Ihminen kokee puun kauniiksi ja lämpimäksi materiaaliksi. Puun arvioidaan vaikuttavan myönteisesti ihmisen terveyteen.

Puu on materiaalina ennen kaikkea monipuolinen. Sitä on helppo työstää ja muokata sopivaksi erilaisiin käyttötarkoituksiin, muotoihin ja pintoihin. Monet positiiviset ominaisuudet tekevät siitä ylivoimaisen materiaalin, sanoo sisustusarkkitehti Marjut Nousiainen.

Nousiainen on Restoratiivinen ympäristö -yhdistyksen perustajajäsen. Yhdistys edistää eheyttävän, elvyttävän ja hyvinvointia tukevan ympäristön suunnittelua.

Restoratiivisessa suunnittelussa lähtökohtana on ihmiselle luontainen tapa havainnoida ja kokea ympäristöään. Rakennuksessa, kuten luonnossakin, ihminen käyttää kaikkia aistejaan, niin näkö-, kuulo-, tunto- kuin hajuaistiakin.

– Sisäympäristöjä suunniteltaessa ajatellaan usein pääasiassa visuaalisuutta. Vähemmälle huomiolle jää, miltä tilassa kuulostaa, tuntuu ja haisee. Esimerkiksi tuntoaisti on läheisin, henkilökohtaisin ja todennäköisesti vanhin aistimme, ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Petri Heino sanoo.

Mielelle rauhaa

ViikinkirkkoHelsinkiJKMMArchitectskuva_Meeri_Heikkila.jpg
> Helsingissä sijaitseva Viikin kirkko edustaa modernia puuarkkitehtuuria. Rakennuksessa on hyödynnetty luonnonvaloa, joka luo tilaan erilaisia tunnelmia.

Puusisusteinen ympäristö koetaan yleisesti rauhoittavaksi. Puulla on hyvät akustiset ominaisuudet, ja se on antibakteerinen materiaali.

– Puupinta on lämmin, ja sitä on miellyttävä koskettaa. Puupinta vain kaunistuu ikääntyessään. Siinä näkyy ajan patina, mikä tekee siitä monia muita materiaaleja mielenkiintoisemman, Nousiainen sanoo.

Puun ja puisten sisätilojen vaikutuksia ihmiseen on tutkittu varsinkin Japanissa, Itävallassa, Kanadassa ja Norjassa. Tutkimuksissa on esimerkiksi seurattu pulssia ja verenpainetta tilanteissa, joissa ihminen aistii puumateriaaleja. Osallistujat ovat myös itse arvioineet kokemuksiaan. Tulokset viittaavat siihen, että puun katselu, koskettelu ja oleskelu puulla sisustetuissa tiloissa vähentää stressiä.

Puu on hygroskooppinen aine eli se pystyy vastaanottamaan ja luovuttamaan kosteutta. Tätä ominaisuutta voidaan käyttää kosteuden tasaamiseen. Nykyisissä betonirakenteisissa taloissa on yleisenä ongelmana se, että lämmityskaudella sisäilma on liian kuivaa ja lämpimällä kaudella makuuhuoneissa on usein liian kosteaa.

Kodikkaasti kotona

Nousiaisen mielestä suomalaiseen sisustukseen sopivat parhaiten kotimaiset ja eurooppalaiset puulajit. Hänen suosikkejaan ovat kauniit vaaleansävyiset koivu ja saarni sekä monipuolinen ja kestävä tammi.

– Puuta kannattaa käyttää sisustuksessa tilan käyttäjien mieltymysten mukaan, runsaasti tai hienovaraisemmin. Pienikin määrä voi luoda tilaan lämpöä, luonnollisuutta ja kodikkuutta.

Materiaalina puu soveltuu mitä erilaisimpiin kohteisiin, kodin kaikille pinnoille ja kalusteisiin. Jatkuvaa kosketusta veden kanssa puu ei kuitenkaan siedä.

– Kosteisiin tiloihinkin puu sopii hyvin, kunhan se saa välillä kuivua kunnolla. Käytetäänhän puuta perinteisesti saunoissa ja ulkokalusteissakin, Nousiainen huomauttaa.

Oikein hoidettuna ja käsiteltynä puu kestää pitkään. Kevyt ja luja materiaali muokkautuu helposti: rakenteisiin voidaan tehdä lisäyksiä ja poistoja tarpeen mukaan. Puupinnat voidaan myös käsitellä aina uudestaan. Nykyään puuta nähdään paljon myös valaisimissa. Puun uudet käsittelymahdollisuudet lisäävät ja monipuolistavat sen käyttöä entisestään.

TEKSTI TIMO HÄMÄLÄINEN • KUVA MEERI HEIKKILÄ