Valikko

puurakentajat1035U.jpg
> Puurakentaminen sitoo hiiltä ja tuottaa huomattavasti vähemmän päästöjä kuin teräsbetonirakentaminen, muistuttavat Eero Lundén (edessä) ja Jori Salama.

Puukerrostaloista hiotaan vientituotetta

Suomi tunnetaan metsistään, ja metsäteollisuus on aina ollut vientimme selkäranka. Myös matkailun kasvu perustuu pitkälti metsiemme vetovoimaisuuteen. Sen sijaan suomalaisen puurakentamisen tarjoamat mahdollisuudet ovat vielä suurelta osin hyödyntämättä.

Aurinko paistaa kirkkaasti Turun Pernossa sijaitsevalla työmaalla, missä arkkitehti Eero Lundén ja toimitusjohtaja Jori Salama seuraavat yhteisen rakennushankkeen etenemistä. Meren läheisyyteen on rakenteilla kaksi puukerrostaloa, joilla paikataan Turun nopeasti kasvavan telakka-alueen asuntopulaa.

Näkemäänsä molemmat miehet ovat ilmeisen tyytyväisiä.

– Kaksi ja puoli kuukautta sitten tässä oli tyhjä tontti – nyt rakennukset ovat jo pystyssä. Nopeus onkin yksi puurakentamisen monista eduista, Rakennus-Salama Oy:n toimitusjohtaja Jori Salama sanoo.

Toinen rakennuksista on vielä kokonaan tuulessa lepattavan sääsuojan peitossa. Sateen sattuessa suojarakennelma pitää kohteen kuivana ja ehkäisee näin kosteusvaurioiden syntymistä.

– Kun rakennamme sääsuojan alla, ei elementtiliitoksiin pääse vettä missään vaiheessa. Sääsuojus hidastaa jonkin verran työtämme ja nostaa kustannuksia, mutta sen ansiosta voimme taata laadukkaan lopputuloksen. Lisäkustannusten pitäisi kuitenkin pysyä kohtuullisina, sillä asuntomarkkinoilla hinta on tärkeä kilpailuvaltti.

Laatu edellyttää yhteistyötä

Pernon työmaa on Lundén Architecture Companyn ja Rakennus-Salaman ensimmäinen yhteinen puukerrostalokohde. Kolmantena keskeisenä kumppanina hankkeessa on puunjalostukseen erikoistunut Koskisen Oy. Yli 100-vuotias perheyritys toimittaa rakennuskohteelle elementtiosia, jotka valmistetaan kuivassa ja valoisassa tehdashallissa.

– Kun elementit valmistetaan lämpimissä sisätiloissa, sääolosuhteet eivät aiheuta ongelmia ja työolosuhteet ovat miellyttävät. Tuotteiden laatu ja kustannustehokkuus paranevat, Salama sanoo.

Sekä Lundén että Salama puhuvat innokkaasti puurakentamisen puolesta ja uskovat sen tulevaisuuteen myös vientimarkkinoilla.

– Olemme ryhtyneet kehittämään puurakentamista Rakennus-Salaman kanssa ja olemme haastaneet mukaan myös Koskisen. Osaamisen jalostaminen vaatii tiivistä yhteistyötä ja kokemusten jakamista kaikkien osapuolten kesken. Prosesseja on vielä hiottava ennen kuin Suomella on menestyvä vientituote, Lundén korostaa.

Lundénin mukaan myös rakennusten suunnittelu on siirtymässä vähitellen tehtaisiin, jotka tuottavat yhä valmiimpia elementtejä. Rakennustyömaille jää lähinnä pitkälle jalostettujen elementtien kokoaminen.

– Puurakentamisen eteenpäin vieminen vaatii koko alalle uudenlaisia toimintamalleja. Arkkitehtien, rakentajien ja elementtien valmistajien pitäisi muodostaa tiimejä, jotka etsivät pitkäjänteisesti innovatiivisia ratkaisuja. Ei uusia automallejakaan kehitetä siten, että joka projektiin kootaan uusi joukkue, joka ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt töitä yhdessä, Lundén huomauttaa.

Ekologisuus vauhdittaa kysyntää

Viime vuosina puurakentamista on edistänyt muun muassa se, että Suomessa toimii nyt useita CTL-elementtejä valmistavia yrityksiä. Aiemmin elementit jouduttiin tilaamaan ulkomailta. Lisäksi puurakentamista on helpotettu viranomaismääräyksiin tehdyillä muutoksilla.

Suurin syy puurakentamisen kysynnän kasvuun on kuitenkin sen ekologisuus: puurakentaminen sitoo hiiltä ja tuottaa huomattavasti vähemmän päästöjä kuin teräsbetonirakentaminen.

– Puun käyttö auttaa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, mikä kiinnostaa myös muuta maailmaa. Viennin kasvattaminen kuitenkin edellyttää, että meillä on sellaisia toimijoita, jotka yksittäisten osien sijaan voivat viedä valmiita kokonaisuuksia – paikan päällä koottavia rakennuksia, Lundén sanoo.

Ekologisuus sekä suomalainen luonto ja sen hiljaisuus ovat tekijöitä, joita myös pitäisi osata hyödyntää puutalojen kansainvälisessä markkinoinnissa.

– Puurakennusten äänimaailma on huomattavasti pehmeämpi ja miellyttävämpi kuin betonitalojen. Puun akustiset ominaisuudet voi havaita jo rakennustyömaalla: kaikuisuus ja terävät äänet puuttuvat lähes kokonaan, Salama kertoo.

– Hiljaisuus ja puun tuoksu yhdistyvät mielikuvissa suomalaiseen luontoon, mikä on monille mielihyvää tuottava asia, Lundén lisää.

Puuta sisäpinnoille

Laadukkaan puurakentamisen puolesta puhuva Lundén toivoo myös, että puuta näkyisi nykyistä enemmän talojen sisätiloissa.

– Sisäpinnoilla käytettävä puu parantaisi varmasti asumisviihtyvyyttä ja toisi näin lisäarvoa.

Ainakaan paloturvallisuussyistä puun käyttöä ei tarvitsee karsastaa, sillä puukerrostalot ovat usein jopa paloturvallisempia kuin betonirakenteiset.

– Lain mukaan käytävillä ja jokaisessa huoneessa on oltavat sprinklerit, jotka tukahduttavat palon nopeasti. Niiden ansiosta henkilövahingot jäävät vähäisemmiksi, sillä juuri irtaimiston palaminen aiheuttaa korvaamattomimmat vahingot – myrkyllisiin kaasuihin menehtyy jopa minuuteissa, Salama muistuttaa.

Algoritmit avuksi

Pernon alueelle puukerrostalojen läheisyyteen on suunnitteilla myös päiväkoti, joka toteutetaan täysin uudenlaista suunnitteluohjelmaa hyödyntäen.

– Olemme jo pitkään kehittäneet muun muassa Aalto-yliopiston ja Tekesin kanssa suunnitteluohjelmaa, joka hyödyntää algoritmeja. Niiden avulla voimme mallintaa nopeasti lukuisia erilaisia palkkien liitoksia, mikä ei perinteisellä tekniikalla onnistuisi. Ohjelma mahdollistaa täysin uudenlaisen puuarkkitehtuurin, Lundén kertoo.

– Rakensimme Nevadaan puukuorirakenteisen prototyypin ja innostuimme tuloksista. Nyt ehdotimme Salamalle, että päiväkotihankkeessa käytettäisiin kehittämäämme menetelmää, jolla voidaan luoda monenmuotoisia tiloja erilaisiin tarpeisiin ekologisesti ja kustannustehokkaasti.

Lundén muistuttaa, että arkkitehtuuri on aina sidoksissa omaan aikakauteensa ja että yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset heijastuvat myös siihen.

– Esimerkiksi koulumaailma on muuttunut radikaalisti, kun on siirrytty ainekohtaisesta ilmiökeskeiseen oppimiseen. Tämä luo muutospaineita myös fyysiselle oppimisympäristölle. On tärkeää kehittää arkkitehtuuria siten, että se palvelee ihmisten arkea mahdollisimman hyvin, Lundén painottaa.

TEKSTI LEENA HULSI • KUVA ESKO KESKI-OJA