Kaikki voittavat yhdistelmäkorjuussa
 |
Metsähallituksen ja Stora Enson yhteisprojekti osoitti, että joukkokäsitelty kuitupuu kelpaa hyvin sellukattilaan. |
Metsähallituksen ja Stora Enso Oyj:n yhteinen aines- ja energiapuun yhdistelmäkorjuun kokeilu on antanut erinomaisia tuloksia. Korjuumenetelmä tuo hyötyä kaikille osapuolille ja sen käyttöönotto ensiharvennuksilla lisääntyy.
Koneyrittäjä Teemu Mikkonen tekee ensiharvennusta Karvion Koskimäellä. Mäntyä, koivua ja kuusta kasvavan metsän vesakot ja alikasvos on raivattu metsurityönä. Mikkonen poimii välillä yhden rungon, karsii ja pätkii sen. Useimmiten hän poimii moton kouraan kolmekin runkoa, sujauttaa ne karsivien terien läpi, pätkii sopivan mittaisiksi ja pudottaa pinoihin.
― Kun koneeseen saatiin uudet syöttörullat, homma on pelannut hyvin. On tämä parempi systeemi kuin korjata pelkästään yksinpuin. Koko ajan tässä oppii tekemällä. Tuskin niin, että joku vieressä neuvoisi. Pitää itse päättää, mitkä rungot kannattaa ottaa yhtä aikaa ja mitkä tehdä yksitellen, Mikkonen kertoilee.
Suorat männyt ovat helpoimpia, kierot koivut hankalimpia. Kuuseen jää helposti tynkiä. Kovalla pakkasella menetelmää on hankala käyttää.
Uusi menetelmä edellyttää, että korjuukoneessa on joukkokäsittelyyn soveltuva koura ja mittalaiteohjelmisto. Metsähallituksen ja Stora Enson kokeilussa, johon myös laitevalmistaja Ponsse on aktiivisesti osallistunut, Mikkonen on korjannut puuta erilaisissa kohteissa ja eri olosuhteissa.
― Tuottavuus on lisääntynyt, samoin työn kannattavuus, kuuluu yrittäjän yhteenveto.
Kannattavuutta ensiharvennuksille
Korjuujälki Karviossa on siisti, eikä jäävä puusto ole liian harvaa. ― Tämä on tosi iso muutos ja parantaa ensiharvennuksen kannattavuutta, korjuuesimies Markku Paukkonen sanoo.
Rungot karsitaan lähes latvaan saakka. Kuiturangat erotellaan omiin ja energiarangat omiin kasoihinsa. Mittaus tehdään ajokoneen kuormainvaaalla.
Ainespuu viedään tehtaalle tuoreena, ja energiapuu jätetään kuivumaan, jolloin sen laatu paranee. Energiapuun pinoaminen ja kuljetus käyvät kätevämmin, kun se on korjattu rankoina eikä oksineen. Ravinteikkaat neulaset ja latvukset jäävät metsään, ja oksilla voidaan suojata ajouria.
Projektissa selvitettiin myös korjuun ohjauksen ja mittauksen malleja sekä tiedonsiirron toimivuutta. Ensiharvennusten heikko kannattavuus on metsätalouden yleisimpiä ongelmia. Ainakin yksityismetsissä tämä on johtanut merkittäviin hoitorästeihin.
Joukkokäsitelty kuitu kelpaa sellukattilaan
― Metsähallitus toimittaa meille paljon raaka-ainetta Uimaharjuun, Varkauteen ja Ouluun. Meillä on yhteisiä tavoitteita, ja tässä projektissa Stora Ensoa kiinnosti erityisesti joukkokäsitellyn ainespuun kuorintavaihe ja kuituhakkeen laatu, yhtiön savonlinnalainen operaatioesimies Matti Ronkanen kertoo.
Suurimpana hyötynä Ronkanen näkee tuottavuuden nousun. Mietittäväksi jää vielä raaka-aineen hinnoittelu siltä osin, kun se ei täytä kuituvaatimuksia.
― Positiivista oli huomata, ettei joukkokäsitelty kuitupuu juurikaan poikkea laadultaan yksinpuin tehdystä. Yllättävän hyvin se soveltui kuorimoon.
Myös Metsähallituksen projektipäällikkö Jouni Karjalainen on tyytyväinen tuloksiin.
― Hakkuukone ja ohjelmistot toimivat, ja joukkohakkuu voidaan tehdä ohjelmallisesti. Tuottavuus nousee kun joukkokäsittelymahdollisuus lisääntyy. Karsittu ranka on käyttökelpoinen ja korjuukustannuksiltaan kilpailukykyinen raaka-aine sellunkeittoon, Karjalainen listaa.
Yhdistelmämenetelmä, jossa samanaikaisesti korjataan niin energia- kuin ainespuuta soveltuu projektin perusteella normaaleille ensiharvennuksille.
― Energiapuun kuivatus palstalla vähentää kosteutta ja lisää merkittävästi sen arvoa, summaa Karjalainen.
― Tämä on ollut juuri sellaista kehitystyötä kuin pitääkin. On tarkasteltu koko korjuuketjua eikä sen yksittäistä osaa, ja asiakkaan tarpeet on otettu huomioon. Alan toimijoilla on yhteinen näkemys siitä, että joukkokäsittely laajenee nopeasti ja laitevalmistajat panostavat siihen, projektin ohjausryhmää johtanut Itä-Suomen hankintapäällikkö Markku Eklund arvioi.
Uusi menetelmä otetaan Metsähallituksen ensiharvennuksilla käyttöön sitä mukaan kuin korjuuyrittäjät investoivat uuteen kalustoon. Jatkohankkeessa koulutetaan korjuuyrittäjiä ja kuljettajia uuteen menetelmään. Metsätehon selvitysten mukaan kuljettajien ammattitaidolla ja motivaatiolla on tärkeä merkitys yhdistelmäkorjuun yleistymiselle.
― Uusien laitteiden ja työmenetelmien lisäksi tarvitaan ajattelutavan muutosta. Tulevaisuudessa esimerkiksi myydään tonneja eikä kiintokuutioita, Eklund sanoo.
Teksti ja kuva: Matti Ronkainen