Valikko

Euroja maakuntiin ja herkkuja ruokapöytiin


Yli puolellatoista miljoonalla suomalaisella on sidos metsästykseen tai kalastukseen. Joukkoon mahtuu sekä intohimoisia eräihmisiä että laiturin päästä onkivia. Noin kolmasosa heistä hyödyntää valtion maiden eräpalveluita.

Metsähallituksella on vastuullinen tehtävä hoitaa valtion riistamaita ja kalavesiä niin, että erätalouden kehittymisen edellytykset säilyvät ja että eränkävijät nauttivat ja haluavat tulla uudestaan. Suomen erämaisimmat jahtimaat ja kirkkaimmat arvokalavedet ovat pääosin valtion mailla. Ne ovat eränkäyntimme kehto.

Riekon nauru tai kala siiman päässä tuo erästäjälle hymyn huulille, euroja maakuntiin ja ruokapöytään luonnon herkkuja. Tyytymättömät asiakkaat äänestävät puolestaan kantapäillään.

Metsähallitus on ollut erätalouden aluetalousselvityksillään suunnannäyttäjä. Moderni erätalous ei ole oravannahkataloutta vaan biotalouden ytimessä. Sen kehittämiseen kannattaa panostaa. Kun Metsähallituksen eräasiakas ja paikallinen matkailuyrittäjä löytävät toisensa, syntyy tavoiteltu lisäarvo.

Tuoreet metsähallituslain ja kalastuslain muutokset vahvistivat eräasioita Metsähallituksessa. Lain muutoksen myötä eräpalvelujen johtamista selkeytettiin ja uudet tehtävät toivat lisää vastuuta. Metsähallituksen eräväki huolehtii nyt myös kalastonhoitomaksun keräämisestä sekä valtion yleisten vesialueiden kalastuksen suunnittelusta ja luvittamisesta.

Metsähallituksen julkisessa hallintoyksikössä työskentelevä eräväki organisoitui uudelleen 1.6. alkaen. Aluepäällikön virkanimike muutettiin erätalouspäälliköksi, ja esimiehenä toimii nyt erätalousjohtaja. Erän asiantuntijat, erätarkastajat, eräsuunnittelijat sekä lupien myynnistä ja markkinoinnista vastaava henkilöstö muodostavat eräprosessin, joka huolehtii eränkäynnin kestävyydestä ja turvaa paikalliset erityisoikeudet.

"Asiakas ja hänen tarpeensa ovat toiminnan keskiössä."

Asiakas ja hänen tarpeensa ovat toiminnan keskiössä. Palvelut pitää saada sujuvasti ja useilla kielillä. Asiakkaana on satojatuhansia ihmisiä, joiden odotukset ja tarpeet vaihtelevat. Sähköisten palvelujen kehittämisen lisäksi on otettava huomioon myös ne, jotka eivät ole siirtyneet some-aikaan. Asiakkaat hakevat luonnosta iloa, joka alkaa hyvästä palvelusta. Brändimme on hyvä olo.

Erätalouden kehittämiseen tarvitaan yhtä lailla Metsähallituksen sisäistä synergiaa ja yhteistyötä kuin sidosryhmien osallistamistakin. Erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen ei aina ole helppoa, mutta oikeasta asenteesta on paljon apua. Kun onnistumme tässä, myös metsäpolulla askeltava asiakas hymyilee.

Puolangalla 6.6.2016
Jukka Bisi
Erätalousjohtaja