Valikko

Metsähallitus kansan asialla

Metsähallituslakiin otti kantaa eri tavoin ja lain eri vaiheissa satojatuhansia suomalaisia. Hienoa! Olisi ikävää, jos tekemisemme ei kiinnostaisi ketään.

Keskustelu lain ympärillä osoitti, että suomalaiset ovat lähellä luontoa ja luonnonvarojen hyödyntämistä. Metsähallituksen rooli tietysti näyttäytyy erilaisena eri puolilla laajaa maatamme. Rannikolla ja eteläisessä Suomessa meidät tunnetaan ennen muuta kansallispuistoistojen, suojelualueiden ja entistä enemmän myös rakennetun kulttuuriperinnön suojelijana. Pohjoisemmaksi mentäessä korostuvat metsätalous, maanhaltijuus, osallistuminen alueiden kehittämiseen ja elinvoiman rakentamiseen sekä suojelu.

Lakikeskustelu vahvisti, että suomalaisilla on suuret odotukset sen suhteen, miten me hoidamme haltuumme uskottua kolmasosaa Suomesta. Meille asetetaan kovemmat vaatimukset kuin muille maanomistajille. Metsähallituksen väki hyväksyy tämän ylpeänä. Olemme myös tottuneet siihen, että joskus nämä vaatimukset ovat ristiriitaisia.

Erilaisia näkemyksiä ei kannata pelätä tai piilotella, sillä maankäyttöön kohdistuvien intressien yhteen sovittaminen on Metsähallituksen perinteinen leipälaji. Väitän, että osaamme sen paremmin kuin kukaan muu.

”Keskustelu lain ympärillä osoitti, että luonto on suomalaisille tärkeä.”

Suomi on iso maa. Suomalaisesta luonnosta ja luonnonvaroista riittää kaikille suomalaisille ja vietäväksi muuallekin. Pitää kuitenkin ymmärtää ja hyväksyä, että kaikki eivät voi samana päivänä saada kaikkea haluamaansa yhdeltä ja samalta hehtaarilta. Pitää nähdä metsä puilta. Vaikka samalla monitoimihehtaarilla voidaan kaataa ja kasvattaa puita, ulkoilla ja poimia marjoja, kaataa hirviä sekä suojella luontoarvoja, vaihtelevat toiminnot luonnon kiertokulun mukaan.

Luonto on joustavampi kuin ihminen. Pohjoisen suuret Osaran aukot ovat nyt täyttä metsää, jossa metsätalouden harjoittamisen lisäksi tehdään myös paljon muuta. Suurpedot ovat osa arkitodellisuutta eri puolilla Suomea. Monimuotoisuuden heikkeneminen on valtion mailla käytännössä pysäytetty. Viljellen ja varjellen, kaataen ja kasvattaen -periaatteella on päästy pitkälle.

Ainoa pettymys lakikeskustelussa oli itselleni se, että siinä ei selvästi nähty rooliamme valtion maiden pehtoorina ja eri toimintojen yhteensovittajana. Luultiin, että toimintamme ovat vain metsätalous ja suojelu, eikä ymmärretty edes sitä, että suuri osa suojelusta tapahtuu muilla kuin varsinaisilla suojelualueilla.

Haluamme tulevina vuosina vahvistaa kansalaisten luottamusta Metsähallitukseen valtion mailla tapahtuvien toimintojen yhteensovittajana. Haltuumme uskottu ainutlaatuinen kokonaisuus taloudellisine, sosiaalisine ja ekologisine arvoineen velvoittaa meidät maailman parhaaseen suoritukseen tälläkin saralla. Pystymme ruokkimaan biotaloutta, kehittämään aluetalouksien hyvinvointia sekä lisäämään luonnon monimuotoisuutta samanaikaisesti.

Tikkurilassa 18.4.2016
Esa Härmälä