Valikko

Metsistä tarvitaan lisää tutkimustietoa

Jussi_Kumpula_01_2019.jpg
KUVA PEKKA FALI

Suomi on Euroopan metsäisin maa. Pinta-alastamme metsää on 73 prosenttia eli neljä hehtaaria jokaista suomalaista kohti. Metsät ovat tärkeä osa suomalaista historiaa, taloutta, kulttuuria ja arkielämää. Siksi metsät myös kiinnostavat ja erilaiset metsänkäsittelytavat herättävät intohimoja ja nostattavat voimakkaita tunteita.

Metsät linkittyvät myös oleellisesti käynnissä olevaan ilmastokeskusteluun. Muun muassa jatkuvan kasvatuksen roolista on tässä yhteydessä esitetty paljon erilaisia näkemyksiä. Pitkäaikaista tutkimustietoa jatkuvasta kasvatuksesta on kuitenkin valitettavan vähän, ja tähänastiset tutkimusalueet ovat olleet varsin rajattuja. Metsähallituksella on laajojen maa-alueiden haltijana merkittävä rooli tutkimuksen mahdollistajana: elokuussa perustetut jatkuvan kasvatuksen havaintoalueet tarjoavat eri toimijoille tilaisuuden metsien pitkäkestoiseen seurantaan ja tutkimukseen ainutlaatuisen laajoilla alueilla.

Metsähallituksen kolme jatkuvan kasvatuksen havaintoaluetta ovat kukin laajuudeltaan noin 5 x 10 kilometriä, yhteensä 15 000 hehtaaria. Tutkimusta ja seurantaa tehdään alueilla 30 vuoden ajan. Tutkimusyhteistyökumppaneina ovat muun muassa Luonnonvarakeskus, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot ja Metsäteho. Yhteistyömahdollisuuksia haetaan myös muiden organisaatioiden kanssa.

Tutkimuksissa tullaan selvittämään muun muassa puuntuotantomahdollisuuksia, metsien eri käyttömuotojen, monimuotoisuuden ja ilmastovaikutusten huomioon ottamista, korjuukustannuksia ja -vaurioita, metsien kestävyyttä hyönteis-, myrsky- ja lumituhoja vastaan sekä metsätalouden harjoittamisen kannattavuutta.

"Maassamme on neljä
hehtaaria metsää jokaista
suomalaista kohti."

Jatkuvan kasvatuksen havaintoalueet liittyvät myös Metsähallituksen ilmasto-ohjelmaan. Alueilla seurataan hiilinielujen, puuston määrän ja hiilivarastojen kehittymistä, mistä saatava arvokas tutkimustieto auttaa kehittämään metsänhoitoa edelleen. Jo viime vuonna Metsähallituksen Ilmastoviisas metsätalous -hankkeessa tutkittiin metsätaloustoimenpiteiden vaikutusta hiilen sitomiseen ja varastointiin ilmastonäkökulmasta. Hankkeessa tuotettiin laajaa kiinnostusta herättänyt metsämaiden hiililuokitus metsänhoidon työvälineeksi.

Yhteisen omaisuuden hoitajana Metsähallituksella on suuri vastuu tulevien sukupolvien tarpeiden huomioon ottamisessa. Jatkuvan kasvatuksen havaintoalueiden tutkimuksen ja ilmastoviisaan metsänhoidon tavoitteena onkin kehittää valtion metsien hoitoa siten, että siinä otetaan huomioon sekä ilmastonmuutoksen torjuminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen että ihmisten arvomaailman muutokset.

Oulussa 9.10.2019
Jussi Kumpula, toimitusjohtaja,
Metsähallitus Metsätalous Oy