Valikko

Vastuullisuus velvoittaa

JukkaBisi_ok.jpg
KUVA LAURA TICKLÉN
Katselin elokuun alussa tyrmistyneenä Oulujärveen laskevan

Aittojoen sameaa ja paikallaan seisovaa vettä: Onko tämä totta? Kotijoestani häämöttää pohja, ja kaloja on jäänyt eristyksiin uoman syvänteisiin. Viime kesänä joella ajeltiin moottoriveneellä.

Ennätyksellisten helteiden vaikutukset luontoon ovat olleet rajuja. Kaloja on kuollut eri puolilla maata tonneittain, ja lisää kuolemia on edessä, jos syyssateita ei saada. Vesien laatu on paikoin surkea.

Kesän poikkeuksellista lämpöjaksoa pidetään esimerkkinä ilmaston lämpenemisen vaikutuksista. Edellinen kesä oli puolestaan hyvin sateinen, syksyllä metsänpohjat litisivät vedestä. Nyt kaivot ovat tyhjiä ja metsäojien pohjat kovia kuin polut. Tämäkö on tulevaisuus: ääri-ilmiöitä, ennakoimattomuutta ja kriisejä?

Kuinka kannamme vastuumme muuttuvasta luonnosta, kenellä vastuu viime kädessä on ja olemmeko valmiita reagoimaan ja toimimaan?

Metsähallitus rakentaa parhaillaan vastuullisuusohjelmaansa, jossa kestävyyden kaikki ulottuvuudet – sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen – otetaan huomioon. Metsähallituksen Eräpalvelujen tarjonnan onnistumiselle vastuullisuus on elinehto. Mutta miten vastaamme etenevän ilmastonmuutoksen vaikutuksiin?

Pyrimme vastaamaan niihin jo nyt monin tavoin. Kaiken perustana on toimintamme kestävyyden arviointi ja suunnittelu. Esimerkiksi metsästyksen ja kalastuksen mitoituksessa käytetään apuna kehittyneitä suunnittelujärjestelmiä, jotka pohjautuvat tutkimus- ja lajiseurantatietoon. Yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa on tiivistä.

Toiset lajit taantuvat ja toiset hyötyvät ympäristön ja ilmaston muutoksista. Tehtävänämme on rajoittaa ja ohjata luonnon käyttöä sekä pyrkiä korjaamaan ei-toivottuja vaikutuksia. Kunnostamme vaelluskalojen nousu- ja kutuelinympäristöjä. Ennallistamme soita ja kosteikkoja, mikä lisää veden viipymää valuma-alueilla, tasaa tulvahuippuja ja hidastaa pienvesien kuivumista.

"Ilmaston muutos
vaikuttaa eri lajeihin
eri tavoin."

Pyrimme myös auttamaan taantuvia lajeja. Suojelemme esimerkiksi naalia rajoittamalla kettukannan paisumista Ylä- Lapissa. Vieraspetopyyntiä on keskitetty arvokkaille lintuvesille uhanalaisten vesilintujen turvaamiseksi. Myös elinympäristöjen hoito- ja suojelutyö sekä siihen liittyvä hanke- ja kehittämistoimintamme on mittavaa.

Vaikka kuumuus meitä koettelikin, suosi se tällä kertaa kanalintuja. Poikueet ovat nyt suuria ja hyvin kehittyneitä. Pohjoisen erämaat vetävät erästäjiä puoleensa. Jos teeri tai metso päätyy reppuun, valmistetaan se ravinnoksi saalista arvostaen. Kiintiömme mukaisesta eräsaaliista valmistuu gourmet-ateria, joka on lisäksi ympäristön kannalta kestävä proteiinin lähde.

Puolangalla 19.9.2018
Jukka Bisi
Erätalousjohtaja