Valikko

v3.jpg
> Ari Holm (oik.) ja Mikko Uusitalo ovat urakoineet Metsähallitukselle vuodesta 1995. – Metsähallitus on luotettava urakanantaja, jonka leimikot ovat hyvin suunniteltuja ja nauhoitettuja. Lisäksi maksuliikenne on sujuvaa, yrittäjät kiittelevät.

”Äänekosken biotuotetehdasta odotetaan kiinnostuneina”

Äänekoskelle rakennettava biotuotetehdas nostattaa odotuksia Holm & Uusitalo Oy:ssä. Korjuuyrittäjät Ari Holm ja Mikko Uusitalo ovat huomanneet, että alan myönteisten näkymien ansiosta metsäala on alkanut kiinnostaa myös työnhakijoita aiempaa enemmän.

Konehallin ovi avautuu, ja Ari Holm astuu sisään raikkaan pakkasilman saattelemana. Holm on tulossa Pihtiputaalta leimikolta, jolla hän on omien sanojensa mukaan ollut ”lämmittelemässä konetta”.

Sitä työtä onkin tänä vuonna piisannut. Lauhan alkutalven jälkeen elohopea painui loppiaisena –30 asteen tuntumaan ja jämähti siihen kuukaudeksi.

– Ollaan jo yli tammikuun puolenvälin, ja koneet ovat olleet metsässä yhdeksänä päivänä, Mikko Uusitalo päivittelee.

Ari Holm ja Mikko Uusitalo omistavat yhdessä Kinnulasta käsin toimivan puunkorjuuyritys Holm & Uusitalo Oy:n, joka viime vuonna valittiin Kinnulassa vuoden yritykseksi. Yrityksen perustivat vuonna 1973 veljekset Kalevi ja Kari Holm. Toiminta alkoi puunajolla mutta laajeni kohta kattamaan myös puunkorjuun, kaivinkonetyöt ja korjaamopalvelut.

Ari Holmin isä Reijo Holm osti Karin osuuden yrityksestä vuonna 1981. Nykyinen toimitusjohtaja Ari Holm astui puikkoihin vuonna 2005 sukupolvenvaihdoksen kautta. Nykyisen nimensä yritys sai vuonna 2007, kun kuljettajana työskennellyt Uusitalo osti Kalevi Holmin osuuden.

Tällä hetkellä toiminta painottuu puunkorjuuseen, jonka lisäksi yritys tarjoaa korjaamopalveluita.

– Sesonkikaudella työllistämme 22 ja vakituisesti 15–16 miestä. Koneketjuja meillä on tällä hetkellä viisi, toimitusjohtaja laskee.

Ketjuista kaksi urakoi Metsähallituksen mailla. Loput kolme hakkaavat UPM:lle ja Metsä Groupille, joiden osayrittäjä Holm & Uusitalo on.

Tehdashanketta seurataan tarkkaan

Viime aikoina metsäsektorilla on myllertänyt, eivätkä vuodet koneyrittäjänkään näkökulmasta ole veljeksiä olleet.

– Kymmenen vuotta sitten töitä sai paiskia ympäri vuoden, ei tahtonut kesälomallekaan ehtiä, Uusitalo kertoo.

Nykyään toimintaa leimaa kausiluontoisuus: talvella töitä piisaa, mutta sulan maan aikaan koneita on jouduttu seisottamaan.

– Suuret kuitupuuvarastot ovat jarruttaneet hakkuita harvennuksilla. Koneita on siirretty tukkileimikoille, mutta siellä sahausmäärät ovat rajoittaneet toimintaa. Samaan aikaan alalle on tullut lisää yrittäjiä ja koneita, Uusitalo pohtii.

Äänekoskelle rakennettavaan biotuotetehtaaseen kohdistuu suuria odotuksia. Ari Holmin mukaan myös korjuuyrittäjät seuraavat tehdashankkeen etenemistä silmä tarkkana.

– On hyvä, että uusi tehdas tulee, ja toivottavasti se vaikuttaa kuitupuun menekkiin. Aika näyttää, lisääntyvätkö korjuumäärät vai kääntyvätkö nykyiset puuvirrat.

Kasvavaan puun tarpeeseen pystytään Holmin ja Uusitalon mukaan vastaamaan nopeasti, sillä kaluston käyttöastetta on varaa korottaa nykyisestä.

Yrittäjät ovat panneet merkille, että tehdashankkeen vuoksi metsäala kiinnostaa työnhakijoita selvästi aiempaa enemmän.

– Kymmenen vuotta sitten kuljettajista oli pulaa. Nyt yhteydenottoja tulee viikoittain, Holm kertoo.

WoodForce helpottaa moniurakointia

Holm & Uusitalo Oy:ssa kalustoa päivitetään ahkerasti, keskimäärin viiden vuoden välein.

– Huolto- ja remonttikulut tuppaavat nousemaan sitä korkeammiksi, mitä vanhempi kone on. Ja kyllähän työntekijätkin mieluummin ajavat uudella koneella, Holm perustelee.

Metsäalalla ollaan ottamassa käyttöön uutta, Metsähallituksen, Stora Enson ja Metsä Groupin yhdessä kehittämää ohjelmistopalvelua nimeltä WoodForce. Sen avulla urakoitsijan on aiempaa helpompi työskennellä samanaikaisesti usean toimeksiantajan työmailla.

Puunkorjuuyrittäjille suunnatun osion pilotointi alkaa keväällä 2016. Järjestelmä on tarkoitus ottaa aikanaan käyttöön myös Holm & Uusitalolla, kunhan yrittäjät ensin opettelevat sitä käyttämään.

– WoodForcen myötä toiminnanohjaus siirtyy korjuuesimieheltä yrittäjälle. Uusi järjestelmä tuo vapautta, mutta alkuun korjuumäärien seuraaminen voi olla haastavaa, Uusitalo arvioi.

– Totuttelua järjestelmä vaatii, mutta eiköhän Ari sen kanssa pärjää, hän jatkaa silmää iskien.

Teksti: Maria Latokartano

Metsätalouden palvelukuvaukset on uusittu

Metsähallitus on uusinut metsätalouden urakointilajien palvelukuvaukset. Palvelukuvauksissa on määritelty Metsähallituksen sekä palveluntuottajien tehtävät ja vastuut sekä palvelun laadulliset kriteerit.

Taustalla ovat metsätalouden uusi urakointistrategia ja uudet toiminnanohjausjärjestelmät, joiden avulla yrittäjät voivat jatkossa suunnitella ja seurata omaa toimintaansa entistä paremmin.

– Yrittäjien vapaus kasvaa, ja samalla laadunhallinnan merkitys korostuu. Tämän vuoksi erityisesti laatuosiota on täsmennetty. Kaikille laatutekijöille on määritetty tavoitetaso. Lisäksi tärkeimmille laatutekijöille on määritetty taso, jota heikompi laatu ei ole hyväksyttävää ja jonka alittamisesta seuraa sanktio, kertoo projektipäällikkö Sami Hakala Metsähallituksesta.

Joidenkin toisiaan lähellä olevien työlajien, kuten puunkorjuun ja energiapuun korjuuseen liittyvän integroidun puunkorjuun, palvelukuvaukset on yhdistetty. Eri työlajien palvelukuvauksien rakennetta on myös yhdenmukaistettu ja kuvausten yksityiskohtia on muutettu.

– Tärkeintä on, että yrittäjät tietävät, missä rajoissa he voivat toimia ja mitä heiltä edellytetään. Olemme muun muassa luopumassa puunkorjuun kalustovaatimuksista. Yrittäjä voi itse päättää, minkälaisella kalustolla ja miten hän työn toteuttaa, kunhan asetetut laatuvaatimukset täyttyvät. Maanmuokkauksessa on alettu siirtyä entistä kevyempien menetelmien käyttöön, Hakala kertoo.

Uudet palvelukuvaukset otetaan käyttöön työlajeittain siinä vaiheessa, kun WoodForcen tai LogForcen käyttö aloitetaan.

Teksti: Sari Hiltunen