Valikko

Vilma_Issakainen_30.jpg
> Vieraat tutustuivat Eräkummien toimintaan leikkimielisen erätaitokisan avulla. Kilpailun päätteeksi kaikki saivat diplomin.

Euroopan metsäpedagogit jakoivat osaamistaan

Lokakuussa Pudasjärvelle kokoontui sata eurooppalaista metsäpedagogia, jotka tekevät metsään liittyvää työtä lasten, nuorten, koulujen ja paikallisyhteisöjen kanssa. Teeman mukaisesti kongressissa pohdittiin, miten koululaisten osallistumista opetukseen sekä yhteisten asioiden hoitoon voitaisiin lisätä.

Eurooppalaisten metsäpedagogien kongressi on jokavuotinen tapahtuma, joka järjestettiin nyt jo 13. kerran. Suomen Metsäyhdistyksen ja Suomen 4H-liiton kokoama kolmipäiväinen ohjelma sisälsi asiantuntijaluentoja sekä eri osallistujamaiden ammattilaisten ohjaamia työpajoja ja ulkoaktiviteetteja. Tapahtuman tarkoituksena on levittää luontokasvatuksen hyviä käytäntöjä sekä verkostoitua kansainvälisesti.

Kongressissa oli ensimmäistä kertaa mukana myös koululaisia ja opiskelijoita. Metsäpedagogeja kiinnostivat erityisesti suomalainen opetussuunnitelma, ilmiöpohjainen oppiminen ja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin rohkaiseminen. Näitä ja muita kiinnostavia teemoja pääsi kokemaan käytännössä kongressipäivän aikana. Myös kongressin tapahtumapaikka, upea Pudasjärven hirsikampus, teki vaikutuksen kongressivieraisiin.

Metsähallitus monipuolisesti mukana

Kongressi avattiin Syötteen luontokeskuksessa, ja osallistujat vierailivat luontokeskuksen näyttelyssä.

– Metsähallitus näkyi komeasti myös tapahtumissa. Tarjolla oli kolme erilaista Metsähallituksen järjestämää työpajaa, oppimisinnoittaja Piritta Marttila Pilkkeestä kertoo.

Tiedekeskus Pilkkeen työpajan aiheena oli tiedekeskusmainen metsäoppiminen.

– Käsittelimme bio- ja kiertotaloutta hyödyntämällä Made in Metsä -aktiviteettia, joka tutustuttaa puupohjaisiin innovaatioihin ja vie miettimään kestäviä elämäntapoja. Lisäksi esittelin Pilkkeen toteuttamia projekteja, kuten PlayDecide-keskustelupeliä ja Bioaika-kiertuetta, Marttila kertoo.

Eräkummien erätaitokisa -työpajaa ohjasivat erikoissuunnittelijat Madeleine Nyman ja Markku Vierelä. Työpajassa osallistujat tutustuivat Eräkummi-toimintaan leikkimielisen kilpailun avulla. Osallistujat pääsivät esimerkiksi rakentamaan laavua sekä testaamaan jokamiehenoikeuksien tuntemusta.

– Tehtävien toteuttaminen toi osan pisteistä, mutta paljon enemmän pisteitä sai hyvästä asenteesta ja tiimityöskentelystä. Osallistujat tekivät tehtäviä innoissaan ja pyysivät lisätietoa Eräkummi-toiminnasta, Nyman sanoo.

Viestintäpäällikkö Tuulikki Hallan vetämään osallistavan suunnittelun työpajaan osallistui pedagogien lisäksi lukiolaisia.

– Työpajamenetelmiä hyödyntämällä demonstroitiin, miten mitä tahansa suunnitelmaa voi tehdä osallistavasti ja yhteistyönä. Taustaksi esittelin Metsähallituksen toimintaa, sillä tätä menetelmää on käytetty luonnonvarasuunnittelussa. Työpaja herätti myös keskustelemaan muiden maiden tavoista tehdä osallistavaa suunnittelua, Halla kertoo.

Positiivista muutosvoimaa

Euroopan metsäpedagogeja pyydetään ja tarvitaan entistä enemmän erilaisiin yhteistyöprojekteihin ja etenkin kehittämään lisää tarjontaa nuorille. Nuoret nähdään tärkeässä roolissa Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteetkaan eivät ole vielä selkeitä kaikille metsäpedagogeille eikä opettajille, ja yhteistyö koulujen kanssa kaipaa uutta sisältöä. Näitä aiheita päätettiin työstää myös ensi vuoden kongressissa Riiassa.

Nuorten ympäristöhuolen kääntäminen positiiviseksi muutosvoimaksi on yksi metsäpedagogien yhteisistä haasteista. Kongressissa kuultiin muun muassa psykologian dosentti Maria Ojalan esitys siitä, mitä keinoja nuorisoviestinnässä voidaan käyttää. Ojalan mukaan tulevaisuudesta ei pitäisi antaa kuvaa, että siihen ei pystytä vaikuttamaan.

– Ympäristöahdistus hellittää positiivisuuden kautta, kun visioimme hyvää tulevaisuutta ja mietimme keinoja, miten se voidaan rakentaa. Nuorten pitää olla mukana vaikuttamassa ja toiminnassa, Ojala sanoo.

– Mielestäni Ojalan esitys kertoi juuri siitä, millaista nuorisoviestintää meillä Metsähallituksessa jo tehdäänkin. Olemme oikealla tiellä, Marttila iloitsee.

TEKSTI KATJA PESONEN • KUVAT VILMA ISSAKAINEN, LAURA HALVARI