Valikko


> Markus Auvinen on testannut, miten pienhelikopterin avulla saatuja kaukokartoituskuvia voidaan hyödyntää ympäristöseurannoissa.

Kaukokartoitus avuksi metsätalouden ympäristöseurantoihin

Viime keväänä Metsähallituksessa käynnistyi kehittämishanke, jossa selvitetään pienhelikopterin hyödyntämistä ympäristöseurannoissa. Kesän aikana kuvauskopteria on lennätetty Etelä-Suomessa.

Metsähallituksessa ympäristönhoidon laatua on seurattu vuosittain jo yli 20 vuoden ajan ympäristöseurantojen avulla. Laatua on arvioitu tähän asti ainoastaan maastotarkastuksin miestyönä, mutta viime keväänä Metsähallitus Metsätalous Oy:ssä käynnistettiin kehityshanke, jossa kokeillaan pienhelikopterin käyttöön perustuvien kaukokartoitusmenetelmien soveltuvuutta seurantoihin.


> Kaukokartoitusmenetelmän avulla voidaan selvittää muun muassa, onko vesistön varteen jätetty suojavyöhyke riittävän leveä.

– Metsäsuunnittelu on jo siirtynyt digiaikaan, ja tekniikan kehittyessä on ympäristöseuran- tojenkin tekemiseen avautunut uusia mahdollisuuksia. Haluamme tällä kehittämishankkeella selvittää, voisiko ympäristöseurantaa tehdä kaukokartoitusmenetelmillä kustannustehokkaasti ja luotetta- vasti, Metsätalous Oy:n kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo taustoittaa. Lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ISO 14001 edellyttävät, että metsien käsittelyssä säilytetään muun muassa luontokohteiden ominaispiirteet ja turvataan metsien maisema-, virkistys- sekä kulttuuriarvot. Lisäksi Metsätalouden ympäristöoppaassa on asetettu selkeät ympäristövaatimukset metsätalouden harjoittamiselle sekä sen laadun jatkuvalle parantamiselle. Tavoitteiden toteutumisen arvioimiseen tarvitaan luotettavia seurantamenetelmiä.

Monia mahdollisuuksia

Kaukokartoitusmenetelmän soveltumista ympäristöseurannan tarpeisiin testaa parhaillaan Helsingin yliopiston metsätieteiden opiskelija Markus Auvinen.

– Kesän aikana kopteria on lennätetty noin 10–15 hehtaarin kokoisella alueella Hyytiälässä ja Tammelassa. Tämän lisäksi teimme maastossa referenssimittaukset, ja nyt käynnissä on kuvien analysointivaihe. Myös alustavia tuloksia on jo saatu, Auvinen kertoo.

Kaukokartoituksessa hyödynnetään kuvattavista kohteista heijastuvaa säteilyä eli auringonvaloa, jonka avulla saadaan tuotettua sekä multispektraalisia kuvia että korkeusmalli metsämaisemasta.

– Testaamme menetelmää useissa eri ympäristönseurantaluokissa kuten esimerkiksi säästöpuuryhmien puiden koon, maanmuokkauksen onnistumisen ja energiapuun korjuun seurannassa. Hankkeessa pohditaan myös sitä, palveleeko nykyisten mittareiden tarkkuus ja skaala tarkoitusta vai voitaisiinko niitä määrittää uudelleen niin, että ne sopisivat paremmin nykyisiin kriteereihin ja menetelmiin, selventää Auvinen tutkimuksen tavoitteita.

Jatkoa luvassa

Vaikka hanke on vielä kesken, on jo nyt selvää, että ensi kesänä menetelmää testataan edelleen jollakin tutkituista seurantaluokista.

– Jo nyt näyttää siltä, että tässä menetelmässä on suunnaton potentiaali, joka tosin vaatii vielä kehitystyötä ja tietenkin ammattitaitoa, Otsamo sanoo.

Myös tutkimustyötä tekevä Auvinen on samaa mieltä.

– Merkittävä hyöty uudessa menetelmässä on se, että mittaamisesta tulee sen avulla systemaattista ja mittaustiedossa päästään vieläkin tasalaatuisempaan ja objektiivisempaan lopputulokseen.

Hankkeen tuloksista julkaistaan syyskuun lopulla raportti, jonka lisäksi aiheen käsittelyä syvennetään Auvisen myöhemmin valmistuvassa pro gradu -tutkielmassa.

Teksti: Hanna Kelola-Mäkeläinen
Kuva: Ari Rautio

Ympäristönhoidon laatu hyvä

Ympäristöseurannan vuoden 2015 tulokset osoittavat, että ympäristönhoidon laatu on Metsähallitus Metsätalous Oy:ssä vakiintunut hyvälle tasolle. Laatu täyttää hyvin sekä lainsäädännön, metsäsertifioinnin että Metsähallituksen oman ympäristöoppaan vaatimukset.

Pitkän ajan tilastot kertovat myös ympäristön hoidon laadun parantumisesta, mikä näkyy esimerkiksi Metsähallituksen ympäristöoppaan mukaisten arvokkaiden ja järeiden säästöpuiden määrässä sekä luontokohteiden säilymisessä. Kun vuonna 1994 eläviä säästöpuita oli jätetty uudistusalalle keskimäärin seitsemän kappaletta hehtaaria kohden, oli niitä vuonna 2015 yhdeksän kappaletta. Myös luontokohteiden ominaispiirteiden säilyneisyys uudistusaloilla on kasvanut reilussa 20 vuodessa noin 20 % nousten jo lähes 95 %:iin kohteiden pinta-alasta.

Ympäristöseurantojen avulla saadaan selville myös arvokasta tietoa kehittämiskohteista. Vaikka vesiensuojelussa on onnistuttu kokonaisuudessaan hyvin, on huomiota kiinnitetty vuoden 2015 ympäristöseurantojen tulosten jälkeen erityisesti vesiensuojeluun kunnostusojitusten yhteydessä.