Valikko

nymanpoikelaruokanen.jpg
> Säästöpuuryhmien määrä ja sijoittelu vaikuttavat ohjeiden mukaiselta, toteavat Taisto Ruokanen, Pertti Poikela ja Timo Nyman Kaivoslammen leimikolla.

Riista hyötyy uudesta hakkuumallista

Pohjois-Suomen talousmetsien tasarakenteisten kasvatusmännikköjen monimuotoisuutta voidaan lisätä uudella harvennushakkuumallilla. Myös riista hyötyy, ja hakkuiden kannattavuus paranee.

Metsähallituksen Lapin ja Pohjanmaa-Kainuun alueen metsätiimeissä on käynnistynyt uuden riistanhoidollisen harvennushakkuumallin sisäänajo. Mallia sovelletaan etenkin mäntyvaltaisten metsien harvennushakkuissa.

– Muutamien Lapissa tehtyjen koeleimikoiden mukaan malli näyttää todella hyvältä, kertoo ympäristöasiantuntija Timo Nyman.

– Riistanhoidollisen harvennushakkuun vaikutukset alkavat näkyä pian hakkuun jälkeen, ja ne ulottuvat vähintäänkin vuosikymmenien päähän tulevaisuuteen, hän jatkaa.
Riistanhoidollisia harvennuksia on määrä tehdä tänä vuonna Lapin lisäksi Pohjanmaa-Kainuun metsätiimien alueilla, ja jokaisen tiimin metsiin tehdään ainakin yksi uudenlainen harvennusleimikko.

Erityisesti tasarakenteisten männikköalueiden harvennuksiin suunnitellussa mallissa metsiin jätetään kokonaan käsittelemättömiä, muutaman aarin kokoisia puuryhmiä – vähintään yksi ryhmä kahta harvennettavaa hehtaaria kohti. Jätettävän puuryhmän ympäriltä hakataan avoimeksi kymmenisen metriä leveä kaista.

– Näin saadaan myös näkyvää vaihtelua kuivien kankaiden yksitoikkoisiin kasvatusmänniköihin. Niitähän meillä täällä Etelä-Lapissa on vaikka kuinka paljon, kertoo suunnittelija Taisto Ruokanen.

Ruokanen suunnitteli viime vuonna uuden riistanhoidollisen mallin mukaisen leimikon Ranualle, Simojärven itäpuoliseen Kaivoslammen maastoon.

– Noin 50 vuotta sitten kylvämällä perustetulle 80 hehtaarin alueelle näkyy jätetyn reilut 40 säästöpuuryhmää, hän laskee hakkuukoneelta tulostetusta kartasta.

Hakkuukoneen tuotos kasvaa

Korjuuesimies Pertti Poikelan mukaan hakkuukoneen kuljettaja päättää säästöpuuryhmien paikat saamiensa ohjeiden perusteella.

– Erikoishakkuiden aluksi, kuten tässäkin, pidämme aloitustilaisuuden, jossa paikalla ovat korjuuesimiehen ja suunnittelijan lisäksi hakkuukoneiden kuljettajat, Poikela kertoo.

Posiolaista yrittäjää Harri Kulojärveä uusi harvennusmalli aluksi hieman oudoksutti.

– Poikkesihan tyyli totutusta. Pian siihen kuitenkin oppi, hakkuutyöhön tuli vähän lisää suunnittelua.

Kulojärvi ei pidä pahana sitäkään, että uuden menetelmän myötä harvennusleimikolta kertyy hiukan enemmän puuta pinoon kuin aiemmin.

Riistanhoidollisten koeleimikoiden tuloksista on jo käynyt ilmi, että poistettavien runkojen koko ja hakkuukoneen tuotos ovat suurempia kuin tavallisessa harvennuksessa.

Riistan elinolosuhteet paranevat

Tärkein tavoite, riistan elinolosuhteiden parantaminen, näyttää sekin toteutuvan. Säästöpuuryhmää ympäröivä kaista hakataan niin, että oksat ja latvat puidaan sen ulkoreunalle.

Aukko saa näin lisää valoa, ja kenttäkerroksen kasvit virkistyvät. Niistä etenkin mustikan varvut ovat oleellisen tärkeitä varsinkin metsäkanalintujen poikasille.

Keskimääräisen säästöpuuryhmän vaikutuspiiriin tulee liki 200 metriä reunametsää. Tällaisen vaihettumisvyöhykkeen on havaittu lisäävän luonnon monimuotoisuutta.

– Tärkeintä on, että näin toimimalla saadaan myös harvennusalueille säästöpuuryhmiä. Muutenhan ne muuttuisivat pitemmän päälle entistä yksitoikkoisemmiksi, miettii hakkuumallin ideoinut metsäsuunnittelija Timo Pelkonen.

Säästöpuuryhmää ympäröivää kaistaa ei muokata, ja se saa uudistua luontaisesti. Myös säästöpuut jätetään kehittymään ilman metsänhoidollisia toimia. Tämä tuo nuoriin metsiin vaihtelua, jonka myös jokainen metsässä liikkuva varmasti huomaa.

Säästöpuuryhmä avokaistoineen vaikuttaa ohjeiden mukaiselta, toteavat Taisto Ruokanen, Pertti Poikela ja Timo Nyman Kaivoslammen leimikolla.

Teksti: Toivo Kiminki
Kuva: Toivo Kiminki

Sitkeys kannatti

Pelkonen-Timo-2016-3231.jpg> Timo Pelkosen kehittelemällä hakkuumallilla on monia hyötyjä.

METSÄHALLITUKSEN metsäsuunnittelija Timo Pelkonen sai ajatuksen uudenlaisesta harvennusmallista jo vuosia sitten Sodankylän Vuotsossa.

– Suunnittelumetsurin töitä tehdessäni huomasin, että aukkohakkuille jätettävät säästöpuuryhmät puuttuivat kasvatusmetsistä kokonaan, Pelkonen kertoo.

Huoli tulevaisuuden metsien yksitoikkoisuudesta niin riistan kuin ihmisenkin kannalta sai metsästystä harrastavan miehen etsimään vaihtoehtoja totutulle harvennustavalle.

– Esitin esimiehelleni pohdittavaksi mallia, joka oli hyvin pitkälle nyt käyttöön otettavan menetelmän kaltainen. Asia ei kuitenkaan vielä tuolloin edennyt.

Sisukas mies ei antanut periksi vaan jalosti ideaansa opiskellessaan työn ohessa metsätalousinsinööriksi Lapin ammattikorkeakoulussa.

– Tein aiheesta opinnäytetyöni keväällä 2014 ja sain suunnitella pari koealuetta, joilla mallia testattiin. Menetelmä vaikutti lupaavalta, ja nyt malli näyttää olevan hyvässä myötätuulessa, Pelkonen naurahtaa.