Valikko


> Ensi vuonna istutettavat taimet kasvavat Nurmijärven taimitarhalla.

Suomen parhaat taimet työn alla

Metsiimme istutettiin viime vuonna yli 155 miljoonaa puuntaimea, joista noin kolmasosa on peräisin Fin Forelian taimitarhoilta. Nyt laatuun panostava Fin Forelia on käynnistänyt Itä-Suomen yliopiston kanssa tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on kehittää puuntaimista entistäkin parempia.

Keväällä käynnistyneessä Fin Forelian ja Itä-Suomen yliopiston yhteisessä hankkeessa tutkitaan kennotyypin vaikutusta puun menestymiseen ja eri taimilajien kasvatuskustannuksiin. Kansainvälisestikin merkittävä kennotutkimus koostuu kahdesta vaiheesta. Tutkimus käynnistyy tänä vuonna jo tuotannossa olevilla taimilla ja jatkuu ensi vuonna tutkimuskäyttöön varta vasten kasvatetuilla taimilla.


> Antti Lännenpää ja Airblock 196 kennosto.

– Taimien kasvatuksessa kennostot ovat keskeisessä osassa, sillä kennosto ja sen muodostamat yksittäiset kennot ovat juuriston elintila taimitarhalla. Kennon koko määrittää juuriston koon ja kasvatusajan pituuden. Lisäksi kennon rakenteet vaikuttavat juuriston rakenteeseen. Kennotyyppi vaikuttaakin toiseksi eniten perimän jälkeen taimen elinvoimaisuuteen ja menestykseen – ja vaikutus kestää jopa 20 vuotta, kertoo tutkimushankkeesta vastaava Itä-Suomen yliopistossa opiskeleva Leena Minkkinen.

– Fin Forelialla käytetään tälläkin hetkellä perimältään parhaimpia saatavilla olevia siemeniä. Nyt haluamme selvittää, mikä on paras mahdollinen kenno taimien kasvatukseen. Voidaan siis sanoa, että etsimme reseptiä Suomen parhaimmille taimille, taustoittaa Nurmijärven taimitarhan taimitarhapäällikkö Antti Lännenpää.

Tutkimusaineistona 107 000 taimea

Tänä vuonna tutkimuksen kohteena on 5 000 jo tuotannossa olevaa 1 ja 2-vuotiasta kuusentaimea. Tutkimuksessa käytetään Plantek-merkkisiä kennoja, joilla tutkitaan kahden eri kennokoon vaikutusta taimiin.


> Yksi tutkimuskennostoista on Airblock 121.

Ensi vuoden tutkimusaineisto käsittää 102 000 taimea, ja puulajit ovat kuusi, koivu ja mänty. Plantekin lisäksi tutkimuksessa ovat mukana BCC- ja Airblock-kennomerkit. Kennojen koot vaihtelevat puulajeittain. Havupuita tutkitaan neljällä ja koivua kuudella eri koolla. Tutkimuksessa seurataan useita muuttujia, jotta kennotyypin merkitys taimelle voidaan selvittää mahdollisimman luotettavasti.

– Taimien elinvoimaisuutta ja menestystä seurataan tarkasti. Kennotyypin vaikutukseen päästään käsiksi, kun erikokoisissa ja -tyyppisissä kennoissa kasvaneet taimet istutetaan saman kasvupaikkatyypin koealoille. Näin kasvupaikan vaikutus taimen menestymiseen voidaan eliminoida, selventää Minkkinen.

Tutkimuksessa seurataan puiden menestymisen lisäksi taimien kasvatuskustannuksia. Pienemmissä kennoissa kasvatetut taimet kasvavat taimitarhalla lyhyemmän aikaa, ja niitä mahtuu useampi pienemmälle alalle. Myös niiden siirtely ja pakkaaminen on tehokkaampaa, jolloin yksikkökustannukset laskevat.

– Tarkoitus on löytää kenno, joka on myös taloudellisesti paras vaihtoehto sekä kasvattajalle että ostajalle, Lännenpää muistuttaa.

Tutkimustulokset julkisia

Parhaan kasvatusreseptin löytämiseen tähtäävässä hankkeessa on keskeistä myös tutkimuksen avoimuus ja läpinäkyvyys: sekä tutkimus että sen tulokset ovat julkisia. Ensimmäisen vaiheen tulokset löytyvät tämän vuoden lopussa ilmestyvästä Leena Minkkisen kandidaatintyöstä ja toisen osan tulokset hänen pro gradu -työstään, joka valmistuu vuoden 2017 lopussa.

Tutkimus jatkuu vielä tämänkin jälkeen, sillä puiden kasvua tarkkaillaan useamman vuoden ajan istutuksen jälkeen.

– Pienempiä tutkimuksia kennoista on tehty aiemminkin, mutta tällä tutkimuksella haluamme tuottaa tutkimustietoa nimenomaan suomalaisille ja Suomessa käytössä olevista kennoista. Haluamme nähdä – ja näyttää – minkälaisia vaikutuksia kennotyypillä on. Silloin asiakkaillakin on taimitilauksensa perustaksi tarjolla tutkittua tietoa, Minkkinen sanoo.

Teksti ja kuvat: Hanna Kelola-Mäkeläinen