Aegviiduun retkeilyreitti

Virossa etsitään voimaa luonnosta

Julkaistu 8.11.2021

Junasta astuessa nenään ottaa ensimmäisenä kostean savun tuoksu. Tuuli pyörittää keltaisia vaahteranlehtiä laiturilla. Aurinko paistaa pilvien lomasta. Veturin pilli viheltää, ovet sulkeutuvat takanamme, ja juna jatkaa matkaansa kohti Narvaa. Seurueemme on saapunut määränpäähänsä – Aegviiduun.

Aegviidun asemalaituri on erillään vanhasta Vaksalista, jossa toimii nykyisin irlantilaispubi. Aegviiduun tullaan Tallinnasta retkeilemään. Junamatka Tallinnan Balti Jaamasta Aegviiduun kestää puolisen tuntia ja maksaa nelisen euroa. Viron metsähallituksen eli RMK:n (Riigimetsa majandamise keskus) karttaa tutkiessa käy ilmi, että Aegviidu sijoittuu mukavasti eri vaellusreittien keskiöön.

Seurueellamme on suunnitelmissa tehdä lyhyt päivävaellus Jänedaan ja tarkastaa, josko vanhalla tutulla paikalla olisi vielä puolukoita.

RMK ja paikallinen ulkoilmakulttuuri

Aegviidussa seurueemme suuntaa ensin vanhalle veturivarikolle, Depolle, joka on sittemmin muutettu turistikeskukseksi. Aegviidussa on RMK:n oma paikallinen toimipaikka, mutta tähän aikaan vuodesta ainoastaan sen vapaapääsyinen luontomuseo on auki. Depolta löydämme kuitenkin etsimämme paperisen maastokartan. Ystävällinen asiakaspalvelija Katrin evästää meitä palveluista: Depossa on fatbike-vuokrausta, frisbeegolfia, hierontaa ja sauna. Tarjous saunasta houkuttelee kysymään lisää. Neuvottelujen jälkeen Katrin lupaakin viidellä eurolla järjestää saunan lämpimäksi neljään mennessä iltapäivällä.

Maastokartta taskussa suuntaamme reitille. RMK:n vaellusreiteillä on pääsääntöisesti hyvät puihin maalatut opasteet, ja joka reitillä on oma värikoodinsa. Virolaiset ovat ahkeria vaeltajia ja viihtyvät luonnossa. Metsä tarjoaa henkisyyttä vastapainoksi kiireiselle bisneselämälle Tallinnassa. Tänäänkin Depoon parkkipaikka on täynnä autoja ja polkupyöriä: paikalla on aikuisia ja lapsia sienikoreineen, osa tulossa, toiset menossa. Löydämme helposti Jänedan reitin alkupisteelle ja sukellamme metsään.

Jokaisesta
kyläkaupasta
löytyy sashlikia
grillattavaksi.

Aegviidun ja Jänedan välillä risteilee useita polkuja, ja RMK:n tarjoama reitti onkin vain suositus. Valitsemme reitin, joka kartan mukaan nousee Aegviidun harjulle ja myöhemmin Jänedan muinaiselle linnamäelle. Virossa on verrattain helppo liikkua maastossa, sillä korkeuseroja ei juurikaan ole – onhan Viron korkein kohta, Suur munamägi, ainoastaan 318 metriä korkea. Viron kielessä mägi voikin tarkoittaa kaikkea piskuisesta nyppylästä Himalajan Mount Everestiin.

Lähellä Aegviidua on metsäpalsta, josta edellisvuonna keräsin ämpärillisen puolukoita. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että syksy on tehnyt tuloaan aiemmin. Keräämme varvuista marjoja reissuevääksi ja jatkamme matkaa.

Polku luikertelee mäntymetsästä kuusimetsään ja alkaa nousta Jänedaa kohti. Harjulta avautuu hulppeat näköalat syysnuttuun pukeutuneelle linnamäelle. Kierrämme mäen ympäri ja laskeudumme järven rantaan tauolle.

Vaellusreitin portti
Vaellusreitille on helppo löytää Aegviidussa.

Nuotiopaikat hyvin varusteltuja

RMK:n reittien varrelta löytyy tasaisesti nuotiopaikkoja. Joka ainoasta kylä- tai lihakaupasta löytää herkullista sashlikia grillattavaksi. Nuotiopaikat ovat yleensä siistejä ja hyvin varusteltuja polttopuineen ja grilleineen. Nuotiopaikoilla on luvallista telttailla, ja joissakin niistä on laavuja majoittumiseen.

Puolentoista tunnin matkaamisen jälkeen saavumme Jänedan nuotiopaikalle. Edellinen porukka on juuri lähdössä, ja pääsemme suoraan kuumille hiilille. Tallinnasta kotoisin oleva Tarmo kertoo seurueensa tulevan Jänedan suunnalta. Sielläkin parkkipaikka oli täynnä autoja, mutta metsään mahtuu – olemme ensimmäiset vastaantulijat.

Lihavartaat tirisevät halsterissa. Puramme repusta tetran kefiiriä, tuoresuolattuja kurkkuja ja grillivihanneksia kyytipojaksi. Ruoan jälkeen olemme valmiit nousemaan viimeisen harjanteen yli kartanon maille.

Grilli taukopaikalla
RMK:n taukopaikat ovat hyvin varusteltuja.
Jänedan kartano
Jänedan kartanon sisältä kaikui laulua.

Jänedan kylä on tunnettu kesämarkkinoistaan, punatiilisestä kartanostaan ja kylpylähotellistaan. Jos sattuu sopivasti paikalle, Musta Täku Tall -pubiravintolassa voi kuunnella iltaisin verrattain nimekkäitä artisteja. Meille kylä on kuitenkin tuttu, joten ihailtuamme hetken syksyisiä puutarhoja siirrymme takaisin Aegviiduun vievän tien varteen. Ilmainen Go-bussi näyttäisi tulevan viidentoista minuutin kuluttua. Käy kuitenkin niin, että kartanon pihasta kääntyvä auto tottelee matkamiehen peukaloa ja pysähtyy.

Kymmenen minuutin päästä olemme takaisin Aegviidussa. Juuri parahiksi saunaan, jonka Katrin on vaellusretkemme aikana saanut jo mukavan lämpöiseksi. Parin tunnin löylyttelyn jälkeen siirrymme vanhan Vaksalin tiloihin illallistamaan paluujunaa odotellessa.

Paluumatka ei kauaa kestä, onhan Aegviidu varsin lähellä Tallinnan kaupungin sykettä – ei siis ihme, että niin monet lähtevät hakemaan retkeilyreiteiltä vastapainoa arjelle.

TEKSTI JUHO KÄÄRIÄINEN • KUVA RMK

Suomelle ja Virolle yhteinen retkeilyalueverkosto

METSÄHALLITUS ja Viron valtion metsiä hallinnoiva Riigimetsa Majandamise Keskus (RMK) ilmoittivat syyskuussa perustaneensa yhteisen retkeilyalueverkoston, johon kuuluu alkuvaiheessa neljä retkeilyaluetta kummastakin maasta.

– Verkoston tavoitteena on nostaa näiden retkeilyalueiden näkyvyyttä, Metsähallituksen kehityspäällikkö Jere Rauhala sanoo.

– Tämäntyyppisiä alueita on vain Suomessa, Virossa ja Ruotsissa, eikä vastaavaa kansainvälistä verkostoa ole missään muualla. Ruotsin Sveaskog oli myös mukana verkoston neuvotteluissa, ja se saattaa liittyä mukaan myöhemmin, Rauhala jatkaa.

Suomen ja Viron retkeilyalueet muistuttavat hyvin paljon toisiaan: niillä voi ulkoilla, retkeillä ja matkailla monipuolisesti sekä harjoittaa metsätaloutta ja metsästää ja kalastaa. Virosta verkostoon kuuluvat Aegviidu-Korvemaan, Kiidjärve- Koorasten, Nõvan ja Räpinä-Värskan retkeilyalueet. Suomesta verkostossa ovat mukana Ruunaan, Kylmäluoman, Oulujärven ja Evon retkeilyalueet. Valituilla kohteilla on laajat retkeilypalvelut merkittyine reitteineen, tulipaikkoineen ja käymälöineen. Kaikki verkostoon valitut alueet ovat omalla persoonallisella tavallaan näyttäviä luontomatkailukohteita.

Yritykset avainasemassa

Metsähallituksen retkeilyalueilla toimintaa pyörittävät vuokralaisina olevat yrittäjät. Verkoston tavoitteena on myös se, että yritykset voisivat ohjata asiakkaitaan toistensa kohteisiin.

– Olemme yhteydessä yrityksiin ja mietimme yhdessä niiden kanssa, minkälaisia palveluita heillä olisi tarjottavanaan uusille asiakasryhmille ja miten he haluaisivat olla yhteistyössä mukana, Rauhala kertoo.

– Virossa yritystoiminta on järjestetty retkeilyalueilla hieman eri tavalla, mutta RMK:n kautta meidän on mahdollista tavoittaa paikallisia yrityksiä ja etsiä yhteistyömahdollisuuksia, Rauhala selvittää. Rauhala toivoo myös henkilövaihtoa Metsähallituksen ja RMK:n välille, jolloin työparit, toimintatavat ja alueet tulisivat tutuiksi molemmin puolin ja yhteistyö nousisi uudelle tasolle.

TEKSTI HANNA KAURALA

JAA ARTIKKELI: