Esteettömyys itsestäänselvyydeksi

Turkulainen Raisa Herpiö virittelee avustajansa Sara Lassfolkin kanssa pyörätuoliaan ajokuntoon Kurjenrahkan kansallispuiston parkkipaikalla. Kurjenrahka on ollut mukana esteettömyyttä edistävässä Interreg-hankkeessa, joka on saanut pyörätuolilla liikkuvilta runsaasti kiitosta.

Valoisa ja hymyileväinen Raisa on kokenut metsänkävijä. Pyörätuoli ei ole erityisesti rajoittanut hänen haluaan nähdä ja kokea uutta.

– Kävin täällä ensimmäisen kerran jo vuosia sitten. Pitkokset olivat tuolloin aivan kamalat, kapeat ja notkuvat. Kuljin silloin vielä rollaattorilla, ja minut laitettiin pitkoksille ensimmäisenä. Muut tuumivat, että jos Raisa selviää tuolta, niin mekin ehkä selvitään – ja selvisin, Raisa nauraa.

Retkikohteiden
olisi hyvä olla paitsi
esteettömiä myös
saavutettavia.

Nyt maastossa näyttää aivan toiselta. Pitkokset vaihtuivat leveään lankkupolkuun, ja Kurjenrahkalle avautuvaan saarekkeeseen rakennettiin hieno näköalalava. Polut levennettiin, pohjustettiin kivimurskalla ja tasoitettiin.

– Tämä oli osa Interreg-hanketta, joka lähti liikkeelle Latviasta. Sieltä otettiin meihin yhteyttä ja kysyttiin, mistä löytyisi hyvä kohde esteettömyyttä painottavaan lihankkeeseen. Kurjenrahka oli ehdoton ykkösvaihtoehto, sillä maasto on täällä helppoa mutta riittävän vaihtelevaa. Turkuun on 35 kilometriä, eli kävijäpotentiaalia löytyy – ja Karpalopolku oli jo olemassa, kertoo virkistyskäytön erityisasiantuntija Laura Lehtonen Metsähallituksesta.

Pyörätuolilla suolle – wau!

Kurjenrahkan Karpalopolulla moni pyörätuolissa istuva on päässyt ensi kertaa elämässään suolle. Kurjenrahka on myös yksi Raisan lempipaikoista.

– Nythän nämä reitit ovat aivan loistavat. Minä en ole nähnyt vielä mitään parempaa. Tykkään erityisesti siitä, että Karpalopolku on rengasreitti. En minä tällekään reitille yksin lähtisi, mutta avustajan kanssa tämä on kierretty monta kertaa, Raisa hymyilee. – Pitkokset ovat ehdoton suosikkini.

Täällä pyörätuolilla pääsee suolle, mikä on jotain tosi hienoa. Toin Turun CP-yhdistyksen väkeä reitin avajaisiin. Oli liikuttavaa kuulla, kun melkein kaikki kertoivat, etteivät he ole liikkuneet koskaan suolla. Mikä hieno maisema, mikä ihana tuoksu.

Esteettömyys tarkoittaa paljon muutakin kuin helppokulkuista polkua tai loivaa luiskaa tulipaikalle. Se pitää sisällään opasteet, jotka ovat myös pyörätuolissa istuvan korkeudelta luettavissa. Se tarkoittaa, että katselulavalla kaidetta ei ole sijoitettu juuri pyörätuolissa istuvan silmien tasalle.

– Viittojen ja opasteiden pitäisi olla aivan polun vieressä. Monesti ne ovat monta metriä metsän puolella. Heikkonäköinen ei saa niistä selvää, eikä pyörätuolin kanssa voi mennä katsomaan, mitä siellä lukee, Raisa tietää.

– Tämähän kertoo arjesta, jossa rakenteita suunnittelevat ja toteuttavat lähes kaksimetriset, kahdella jalalla sujuvasti liikkuvat terveaistiset ihmiset, Laura jatkaa.

Arkipäiväistetään uusi ajatusmalli

Kurjenrahkan reitit valmistuivat vuonna 2021. Onnistumista saattaa selittää sekin, että vammaisjärjestöt otettiin mukaan suunnitteluun jo alkuvaiheessa. Käyttäjien ääntä kuunneltiin.

– Kurkelan pihapiirissä tehtiin pieniä parannuksia, vessat korjattiin esteettömiksi ja valoisiksi. Näyttely päivitettiin myös näkövammaisille toimivaksi. Keittokatoksia avarrettiin ja pöytien päät pidennettiin siten, että pyörätuolillakin pääsee pöydän viereen, Laura luettelee.

Vammaiset ovat tottuneet elämään maailmassa, joka on suunniteltu vammattomille. Vasta sitten kun joku tulee kysymään, onko tämä sinulle hyvä, rohjetaan sanoa, että ei todellakaan.

– Metsähallituksessa esteettömyyttä arkipäiväistetään koko ajan. Jos olemassa olevaa lähdetään korjaamaan, esteettömyys nostetaan esiin. Esteettömyyttä pyritään lisäämään, jos vain ympäristö ja resurssit sen sallivat. Uutta rakennettaessa on sama juttu. Minusta olisi tärkeää, että esteettömyys ei olisi mitään ekstraa tai ihmeellistä vaan ihan luonnollinen osa kaikkea toimintaa ja ajattelua. Se palvelee paremmin paitsi vammaisia myös lapsiperheitä ja vanhusväestöä.

Myös Raisa tuo esiin, miten vuolaasti pienten lasten vanhemmat tai huonojalkaiset vanhukset kiittelevät esteettömiä palveluja. – Esteetön reitti on kaikille helppo kulkea.

Esteetön ja saavutettava

Monilla retkikohteilla esteettömät ratkaisut on mitoitettu ainoastaan yhdelle pyörätuolille. Se pitää sisällään ajatuksen, että vammaiset eivät koskaan liiku porukalla. Kurjenrahkalla on tehty ratkaisuja, joiden ansiosta rinnakkain mahtuu monta pyörätuolia.

– Esteettömyys pitää nähdä aiempaa laajempana kokonaisuutena. Myös majoituspaikkojen ja muiden oheispalvelujen pitäisi olla tasa-arvoisesti kaikkien tavoitettavissa. Teijon kansallispuistossa remontoidaankin parhaillaan yhtä eräkämppää esteettömäksi, mikä on tervetullut parannus, kertoo Laura.

Mikä hieno maisema,
mikä ihana tuoksu!

Vammaisten näkökulmasta retkikohteiden olisi hyvä olla paitsi esteettömiä myös saavutettavia. Turun kaupunki mainostaa Kurjenrahkaa virkistysalueenaan, mutta vielä vuosi sitten se ei kuulunut korvattavien kuljetuspalveluiden piiriin. Pyörätuoliasiakas pudotettiin kyydistä kuuden kilometrin päähän.

– Kiitän erittäin paljon Metsähallitusta ja Neuroyhdistyksen Riitta Samstenia siitä, että saimme tämän kohteen kuljetusavun piiriin. Kiva päästä invataksilla tuohon parkkipaikalle, jonne kaikki muutkin tulevat, Raisa kiittelee.

TEKSTI JA KUVAT JARI SALONEN