Kalastus koukuttaa nyt myös naisia

Onko sukupuolella väliä kalastuksessa? Ei luulisi olevan, mutta silti suurin osa kalastajista on miehiä. Uusi hanke rohkaisee nyt viestinnän ja erilaisten tapahtumien avulla lisää naisia kalavesille.

Sulje silmäsi ja kuvittele tyypillinen kalastuskuva. Erämaa hurmaa kauneudellaan, taustalla lainehtii järvi ja ylpeä kalastaja pitelee käsissään vasta pyydettyä saalista. Jos kuvittelit kalastajaksi naisen, onnittelut! Lehtien ja markkinoinnin kalastuskuvasto on kuitenkin perinteisesti hyvin miehistä.

– Jos harrastuksen tai siihen liittyvien tapahtumien markkinoinnissa käytetään, kenties huomaamatta, kuvia vain miehistä, viestintä ei välttämättä kohtaa naisharrastajaa. Ei tule sellaista oloa, että minäkin olisin tervetullut, sanoo Suomen Vapaa-ajankalastajien koordinaattori Johanna Antila.

Luonnonvarakeskuksen vuoden 2018 vapaa-ajankalastuksen tutkimuksessa selvisi, että kaikista miehistä 37 prosenttia harrasti kalastusta edes satunnaisesti, kun taas naisten kohdalla vastaava luku oli 18 prosenttia.

– Naisissa olisi kalastajiksi vielä paljon potentiaalia, Antila sanoo.

Matalalla kynnyksellä

Antila on ollut mukana ideoimassa Mimmit kalastaa -hanketta, jonka tarkoitus on houkutella lisää kaikenikäisiä naisia kalastusharrastuksen pariin. Hankkeessa järjestetään muun muassa matalan kynnyksen kalastustapahtumia, joissa kiinnostuneet pääsevät kokeilemaan eri kalastusvälineitä, mikäli sellaisia ei itsellä ennestään ole. Tapahtumissa on myös helppo kysellä vinkkejä kokeneemmilta.

– Enää ei ole selvää, että kalastustaidot opittaisiin omalta isältä tai äidiltä kuten ennen. Moni aikuinen haluaa aloittaa kalastuksen kypsällä iällä, ja silloin on hyvä, että saa oppia esimerkiksi tapahtumista.

Antilan oma kalastusharrastus alkoi jo lapsena omien vanhempien kanssa ja jatkuu nyt aikuisena koko perheen voimin Naantalin saaristossa Velkualla.

Saalista ja hyvinvointia

Antila kuvailee kalastusta helpoksi harrastukseksi, jonka voi aloittaa kuka tahansa. Kalastus ei esimerkiksi ole fyysisesti erityisen raskasta.

– Toki se parhaimmillaan käy hyvästä kuntoliikunnasta. Jos on paljon lunta tai pitää kairata paksua jäätä, ottaahan se kunnon päälle. Suurten saaliskalojen käsittelyssä on voiman lisäksi merkitystä oikealla tekniikalla, Antila sanoo.

Enää ei ole selvää,
että kalastustaidot
opittaisiin omilta
vanhemmilta kuten
ennen.

Antila ei usko, että nais- ja mieskalastajien kesken olisi suuria eroja kalastamisen kiinnostuksenkohteissa tai tavoissa harrastaa.

– Tapahtumissa olemme huomanneet, että monia naisia kiinnostaa esimerkiksi heittokalastus, jigillä kalastaminen ja perhokalastus. Saalis on naisille yhtä lailla tärkeä kuin miehille, mutta ehkä myös fiilistely ja hyvinvointi korostuvat naisilla enemmän.

Hyvää palautetta

Antilan mukaan Mimmit kalastaa -hanke on otettu vastaan hyvin. Positiivista palautetta on tullut paitsi yhteistyökumppaneilta ja naisilta itseltään myös miesharrastajakalastajilta.

– Moni mies iloitsee, että nyt myös omaa vaimoa tai tyttöystävää innostetaan kalastusharrastuksen pariin, Antila sanoo.

Hankkeen tarkoitus ei myöskään ole erotella naisia ja miehiä kalastajina. Kun naiset saadaan ensin innostumaan harrastuksesta, sen jälkeen ollaan yhtä isoa porukkaa.

Naisten lisäksi vähemmistöt toivotetaan harrastuksen pariin tervetulleeksi. Mitä useampi kiinnostuu kalastuksesta, sitä parempi.

– Olemme esimerkiksi miettineet, millä kielillä meiltä pitäisi saada kalastusneuvontaa, jotta tavoittaisimme mahdollisimman laajan ihmisjoukon. Kaupungistuminen ja monikulttuuristuminen tarjoavat monia mahdollisuuksia.

TEKSTI JAANA TAPIO • KUVAT KIMMO ERVOLA