Retkeilijöitä pitkospuilla

Kansallispuistojen suosio jatkaa kasvuaan

Julkaistu 25.4.2022

Kansallispuistojen suosio on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Puistojen tärkeimmät vetovoimatekijät ovat yhä luontokokemukset ja maisemat.

Suomen kansallispuistoihin tehdään nykyään noin neljä miljoonaa vierailua vuodessa. Määrä on nelinkertaistunut vuosituhannen alusta. Yli 90 prosenttia kävijöistä on kotimaisia vierailijoita.

Etenkin naiset ovat innostuneet kansallispuistoista. Vielä 2000-luvun alussa kävijöistä 47 prosenttia oli naisia, mutta vuonna 2019 heidän osuutensa oli noussut jo 56 prosenttiin. Samalla aikavälillä kansallispuistoissa vierailevien keski-ikä on noussut hieman, vuonna 2019 se oli 47 vuotta. Erityisesti on kasvanut yli 65-vuotiaiden kävijöiden joukko.

Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jonka Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus ovat tehneet kansallispuistojen kävijöistä vuosina 2000–2019. Tutkimus pohjautuu lähes 48 000 kävijän haastatteluihin, joita Metsähallitus on tehnyt vakioidulla kyselymenetelmällä vuosituhannen alusta lähtien.

Kävijätyytyväisyys on pysynyt hyvänä koko tutkitun aikavälin. Käyntimäärien kasvu on tosin hieman lisännyt kokemuksia häiriöistä.

Perhe Pyhä-Häkin kansallispuistossa
Saarijärvellä sijaitseva Pyhä-Häkin kansallispuisto on tunnettu yli 400 vuotta vanhoista ikihongistaan.

Brändi on vahvistunut

Erikoissuunnittelija Liisa Kajala Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo, että pandemia-aika rajattiin tarkoituksella tarkastelun ulkopuolelle, koska se aiheutti poikkeuksellisen ryntäyksen luontoon. Seurantatutkimuksen tulokset vahvistavat silti yksittäisistä kävijätutkimuksista saatua tuntumaa.

– Kansallispuistojen brändi ja kiinnostavuus matkakohteena on vahvistunut. Ihmiset ovat nykyään hyvin tietoisia luonnon hyvinvointivaikutuksista, hän summaa.

Kävijätyytyväisyys on
pysynyt hyvänä koko
tutkitun aikavälin.

Vuosituhannen alussa Suomessa oli 30 kansallispuistoa, nyt niitä on 41. Tutkimuksessa ne jaettiin neljään luokkaan sijainnin mukaan: matkailukeskuspuistot kuten Pallas-Ylläs, kaupunkiseutupuistot kuten Nuuksio, taajamapuistot kuten Seitseminen sekä maaseutupuistot kuten Tiilikkajärvi.

Kajala kertoo, että kävijämäärät ovat kasvaneet kaikissa puistoluokissa, mutta ensimmäisenä nousu alkoi matkailukeskuspuistoissa 2000-luvun alkupuolella. Muissa puistoluokissa käyntimäärät lähtivät nousuun viime vuosikymmenen puolivälissä.

– Kaukana asutuskeskuksista sijaitsevissa maaseutupuistoissa isompia kävijämääriä on nähty vasta koronapandemian myötä, hän lisää.

Kurjenrahkan opastaulu
Patikointireitin varrella riittää monenlaisia luontoihmeitä ihasteltavaksi kaikenikäisille.
Pitkospuut Kurjenrahkan kansallispuistossa
Kurjenrahkan kansallispuistosta löytyy sekä esteettömiä reittejä että perinteisiä pitkospuita ja polkuja.

Luonnon rauha houkuttaa

Kansallispuistot houkuttelevat kävijöitä edelleen samoista syistä kuin vuosituhannen alussakin. Kajala kertoo, että ykkössijalla ovat maisemat ja luontokokemukset. Kävijät mainitsevat usein syiksi vierailulle myös rentoutumisen, pääsyn pois kaupungin melusta sekä henkisen hyvinvoinnin.

– Merkitystä ovat kasvattaneet yhtäältä yhdessäolo oman seurueen kanssa ja toisaalta yksinolon mahdollisuus. Myös kuntoilun merkitys on lisääntynyt syynä lähteä kansallispuistoon, Kajala avaa kävijöiden motiiveja.

Tärkeimmiksi aktiviteeteiksi kansallispuistoissa kävijät kertovat kävelyn, retkeilyn ja luonnon tarkkailun. Viime vuosina Metsähallitus on kehittänyt kansallispuistojen retkeilypalveluja ja mahdollistanut myös uusia aktiviteetteja, kuten maastopyöräilyn, SUP-lautailun ja lumikenkäilyn.

Kajala toteaa, että pitkän aikavälin tutkimus todentaa kansallispuistojen infran ja palvelujen kehittämisellä olevan iso merkitys myönteiselle kävijäkokemukselle. Vahva asiakasviestintä tukee kävijäkokemusta.

– Viestintä on ollut tehokasta, sillä kävijät ovat löytäneet myös syrjäisempiin kohteisiin, hän sanoo.

TEKSTI MINNA NURRO • KUVAT UPE NYKÄNEN, VASTAVALO

Esteettömiä palveluja parannetaan

SUOMEN kansallispuistoissa ja valtion muissa luontokohteissa on yhteensä 74 liikuntarajoitteisille soveltuvaa esteetöntä tai helppokulkuista kohdetta. Yli puolet niistä on maastoreittejä ja loput esimerkiksi luontokeskuksia. Metsähallituksen Luontopalvelut teettää tänä vuonna selvityksen siitä, miten kansallispuistojen esteettömiä palveluja voitaisiin parantaa. Esteettömiä kohteita on ympäri maata. Ne löytyvät helposti Luontoon.fi-verkkopalvelun retkikohdehaulla, kun asettaa retkikohteen ominaisuudeksi ”esteettömät kohteet”.

Esteettömät luontoreitit on jaettu kahteen luokkaan niiden kulkemisen vaativuustason mukaan: esteetön reitti ja vaativa esteetön reitti.

Esteettömällä luontoreitillä pystyy liikkumaan pyörätuolilla kelaten tai muun apuvälineen kanssa. Reitti on useimmiten rakennettu ja kovapintainen.

Vaativa esteetön luontoreitti on astetta vaikeakulkuisempi ja edellyttää usein avustajan mukanaoloa. Reitti voi olla rakennettu, mutta useimmiten se on rakentamaton ja luonnonmukainen. Reitin pohja voi olla pehmeä, tai siinä voi olla juuria ja kiviä.

Retkietiketti

1. Kunnioita luontoa.
2. Suosi merkittyjä reittejä.
3. Leiriydy vain sallituille paikoille.
4. Tee tulet vain sallituille paikoille.
5. Älä roskaa.

Lisätietoa retkikohteista, retkietiketistä, jokamiehenoikeuksista, retken suunnittelusta ja retkivarusteista sekä paljon muusta osoitteesta www.luontoon.fi.

Info-laatikon symboli

JAA ARTIKKELI: