Konsta Punkka meren rannalla
Valokuvaaja Konsta Punkka pitää virtuaalisia luontokokemuksia arvokkaina, koska ne mahdollistavat luontoelämykset myös niille, jotka eivät syystä tai toisesta pääse itse luonnon helmaan.

Konstan kuvat tuovat luonnon lähelle

Julkaistu 21.6.2021

Virtuaaliset luontokokemukset ovat yleistyneet sosiaalisen median kanavien myötä. Ne muovaavat luontosuhdettamme ehkä jo enemmän kuin aidot elämykset. Luontokuvaaja Konsta Punkka löysi jo nuorena somesta oman tapansa vaikuttaa.

Tauotatko työpäivää seuraamalla norppaliveä? Peukutatko somessa kauniita maisemakuvia ja vaikuttavia eläinotoksia? Valitsetko retkikohteen YouTube-videon perusteella? Olet siis saanut osasi virtuaalisista luontokokemuksista.

Yksi alan pioneereista on helsinkiläinen luontokuvaaja Konsta Punkka. Hänet tunnetaan maailmanlaajuisesti etenkin ilmeikkäistä eläinkuvistaan, joita Punkka alkoi julkaista kuvapalvelu Instagramissa ollessaan vasta 15-vuotias. Nykyään 27-vuotias Punkka kuvaa luontoa työkseen sekä kotimaassa että ulkomailla.

Punkka pitää virtuaalisia luontokokemuksia arvokkaina, koska ne tekevät luontoa tunnetuksi ja mahdollistavat luontokokemukset myös niille, jotka eivät syystä tai toisesta pääse itse luonnon helmaan. Kuvillaan Punkka haluaa herättää ihmisissä empatiaa luontoa kohtaan.

– Vangitsen valokuviin eläinten ilmeitä ja tuon ne esille ehkä vähän eri tavalla kuin mihin ihmiset ovat tottuneet. Ne herättävät tunteita, ja toivottavasti ihmiset kokevat myös, että eläimiä pitää suojella ja luontoa kunnioittaa, Punkka sanoo.

Punkka korostaa, että kuvien kautta luonto tulee lähemmäs ihmisiä, mikä vähentää vieraantumista luonnosta. Hänen mielestään virtuaaliset luontokokemukset eivät korvaa aitoa luontokokemusta, mutta ne saattavat inspiroida ihmisiä lähtemään myös aitoon luontoon.

Instagram innosti kuvaamaan

Punkka on liikkunut luonnossa lapsesta lähtien, mutta luontokuvauksesta hänet sai teini-ikäisenä kiinnostumaan oman kodin takapihan oravat sekä uusi somekanava, Instagram. Musiikkia harrastanut poika alkoi ensin kuvata kavereidensa bändien esityksiä. Ensimmäinen kamera oli rippilahjaksi saatu pokkari, joka myöhemmin päivittyi järjestelmäkameraan.

– Ennen Instan tuloa olin kokeillut kuvata myös luontoa, esimerkiksi takapihan oravia. Instan kautta sitten näin, miten hienoja luontokuvia kuvaajat muualla maailmalla ottivat, hän kertoo.

Instagramin ansiosta Punkka innostui luontokuvaamisesta tosissaan. Hän etsi ja kuvasi eläimiä ja maisemia kesäisin yötä myöten ja julkaisi kuviaan Instagramissa. Hyvä kuvauspaikka helsinkiläispojalle oli esimerkiksi Seurasaari – pieneltä alueelta löytyi paljon ihmisiin tottuneita eläimiä.

Positiivista palautetta alkoi tulla nopeasti ja paljon ympäri maailmaa. Se kannusti jatkamaan.

– Siihen jäi koukkuun. Kävin kuvaamassa jopa aamulla ennen ylioppilaskirjoituksia, jotta sain päivän julkaisut tehtyä. Tiesin haluavani alkaa tehdä sitä niin täyspäiväisesti kuin mahdollista, Punkka muistelee.

Kuvien takana paljon työtä

Punkka on kuvaajana itseoppinut. Ammattikuvaajana työskentelevä sukulainen antoi käytännön neuvoja, ja luontokuvaajien tekemiä kirjoja on tullut luettua kasapäin. Punkan esikuvia ovat muun muassa Jari Peltomäki, Hannu Hautala, Paul Nicklen ja Bence Mate.

Nykyään Punkalla on Instagramissa yli miljoona seuraajaa. Faneja on erityisen paljon Saksassa ja Venäjällä.

Punkka tunnetaan parhaiten maagisen tunnelmallisista eläinkuvistaan, joissa eläin katsoo suoraan kameraan. Suora katsekontakti tekee eläimestä vahvasti läsnä olevan, aktiivisen toimijan. Punkka toteaa, että oma tyyli on muotoutunut ajan saatossa.

– Luontokuvaus ei ole pelkästään dokumentaarista, vaan luontokuvilla voi tehdä myös taidetta, hän korostaa. Vaatii paljon työtä, taitoa ja kärsivällisyyttä, että kuva näyttää sellaiselta kuin kuvaaja haluaa.

– On päästävä rauhallisesti lähelle eläintä, oltava läsnä tilanteessa ja saatava eläimen huomio kiinnittymään kameraan jollain tavalla, hän taustoittaa.

Suomen luonto kiinnostaa

Ennen koronaa Punkka kuvasi suurimman osan ajastaan ulkomailla, mutta pandemia toi nuoren miehen kotimaahan. Suomessa tuttuja kuvauspaikkoja on paljon: etenkin itärajan tuntuma Kuhmosta Inariin on lähellä Punkan sydäntä, mutta upeita aamuyön maisemia löytyy muualtakin, esimerkiksi Kirkkonummelta.

– On ollut hienoa olla taas Suomessa, tämä on muualta katsoen eksoottista. Suomalainen luonto ja eläimistö kiinnostavat maailmalla kovasti, Punkka toteaa.

TEKSTI MINNA NURRO • KUVAT JOHANNES BECKER, KONSTA PUNKKA

Valokuvaaja Konsta Punkka tunnetaan parhaiten maagisen tunnelmallisista eläinkuvista.

Virtuaaliluonnon vaikutuksia tutkitaan

Koronapandemia on saanut suomalaiset löytämään luonnon: etenkin nuoret ja naiset liikkuvat nyt luonnossa aiempaa enemmän. Samalla pandemia on laittanut vauhtia erilaisten digitaalisten luontokokemusten tutkimiseen ja kehittämiseen. Suomi on jo alan etulinjan maita. Aihetta tutkitaan esimerkiksi Suomen Akatemian rahoittamassa UNITE-lippulaivahankkeessa, jossa kehitetään erilaisia digitaalisia sovelluksia metsäalalle. Monitieteinen hanke selvittää muun muassa virtuaalisen metsäluonnon hyvinvointivaikutuksia.

Tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että hankkeen tavoitteena on kehittää tapoja tuoda luonto virtuaalisesti osaksi ihmisten arkea. Taustalla on tutkimushavainto siitä, että jo varttitunnin oleskelu virtuaaliluonnon äärellä vähentää stressiä. Sovelluskohteita on lukemattomia.

– Virtuaalisesti luonto voidaan tuoda niille, jotka eivät itse luontoon pääse, esimerkiksi hoivakoteihin ja sairaalaympäristöön. Virtuaaliluonnon rauhoittavaa ja elvyttävää vaikutusta voi hyödyntää myös oppimis- ja työympäristöissä, hän luettelee.

UNITE-hanke etsii vastauksia siihen, minkälaiset virtuaaliset luontokokemukset toimivat, mikä on aistien merkitys ja kenelle kokemukset sopivat. Tietoa vaikutuksista tarvitaan uusien palvelujen tuotekehityksen pohjaksi. Suomalaisen luonnon kysyntä on jo inspiroinut useita yrityksiä kehittämään erilaisia virtuaalipalveluja – ja niillä on lähtökohtaisesti globaalit markkinat.

Tyrväinen huomauttaa, että ihan oma sovellusalansa on virtuaalimatkailu. Pandemia on siivittänyt myös sen kysyntää ja kehittämistä. Esimerkiksi Etelä-Savossa toimiva saimaaLife on tuottanut koronavuoden aikana useita virtuaalimatkoja Saimaalle.

– Virtuaalimatkoilla voidaan esitellä luontoa ja suomalaista luonnonläheistä elämäntapaa, esimerkiksi sienestystä. Edulliset virtuaalimatkat toimivat myös oikeiden matkojen markkinointina, Tyrväinen toteaa.

JAA ARTIKKELI: