Luonto houkuttelee liikkumaan

Metsähallituksen retkeilykohteiden kävijämäärien kasvu ei selity pelkästään koronapandemialla, vaan kyseessä on pidempiaikainen trendi. Valtiolta saatu lisärahoitus helpottaa retkeilyrakenteiden ylläpitoon kohdistuvia paineita.

Napapiirin retkeilyalue on tuttu Raili Kuuselalle ja Heikki Kotakorvalle. Rovaniemeläiset retkeilijät kertovat kävelleensä aiemmin noin kymmenen kilometrin mittaisen reitin Vaattunkikönkäältä Vikakönkäälle, mutta nyt elokuisena aamuna riittää lyhyempi päiväretki läheiselle Karhukummun laavulle.–Hillat on jo kerätty, joten nyt kävelemme muuten vain retkeilystä nauttien. Pieni astia tosin löytyy repusta mahdollisia mustikoita varten.Kuusela ja Kotakorva kehuvat Vaattunkikönkään seutua sopivaksi lähiretkeilyyn. Kohteeseen on vain parinkymmenen minuutin automatka Rovaniemen keskustasta, ja alueella retkeily on tehty helpoksi esteettömän luontopolun ja kattavien taukopaikkojen avulla.–Helppokulkuista, huoletonta ja mukavaa. Täällä ikääntynytkin voi kulkea turvallisesti.

Lisärahoituksen avulla olemme
saaneet kiinni retkeilyrakenteiden
korjausvelkaa.

Napapiirin retkeilyalue on esimerkki Metsähallituksen ylläpitämistä retkeilykohteista, joissa palveluita on hiljattain parannettu. Napapiirin retkeilyalueella on panostettu erityisesti esteettömyyteen ja kokonaisuutta on kohennettu muutenkin. Luonnon virkistys- ja matkailupalveluiden päällikkö Sakari Kokkonen Metsähallituksesta kertoo, että valtiolta saatu budjettirahoitus luontokohteiden maastorakenteiden kunnostukseen on kasvanut tänä vuonna merkittävästi.

– Kohteille on saatu historiallisen hyvin rahoitusta sekä ympäristö- että maa- ja metsätalousministeriöltä. Rahoituksen avulla olemme saaneet kiinni korjausvelkaa. Toivottavasti pystymme jatkossa myös ylläpitämään kohteiden kuntoa, jotta maastoon ei enää syntyisi huonokuntoista infraa.

Hyvät retkeilyrakenteet helpottavat luontoon tutustumista, suojaavat herkkää luontoa sekä parantavat luontomatkailuyritysten toimintaedellytyksiä.

– Meillä on tutkittua tietoa siitä, minkälaisia vaikutuksia luontokohteiden käytöllä on paikallistalouteen, työllisyyteen, terveyteen ja hyvinvointiin. Tämän on myös poliittinen päättäjä kuullut, Kokkonen kiittelee.

Luontoliikkumisen suosio kasvussa

Kevättalvella puhjennut koronapandemia on näkynyt Luontopalveluiden kohteiden kävijämäärissä. Etenkin etelän kaupunkien lähellä sijaitsevissa kohteissa kävijämäärät nousivat keväällä huomattavasti.

– Kun monet harrastuspaikat menivät kiinni, tuli luonnosta ihmisille varaventtiili. Korona ei kuitenkaan selitä yksistään kävijämäärien kasvua, sillä myös etelän vähäluminen talvi ja useisiin kohteisiin tehdyt korjausinvestoinnit näkyvät luvuissa, Kokkonen arvioi.

Alkuvuodesta Pohjois-Suomen kohteiden kävijämäärät kasvoivat runsaslumisen talven ansiosta voimakkaasti etenkin matkailukeskusten lähellä, mutta koronapandemiasta johtuneet rajoitukset taittoivat kasvun ja pudottivat käyntimääriä merkittävästi. Esimerkiksi Kolilla, Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa huhtikuun käyntimäärät vähenivät jopa 90 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

– Matkustusrajoitukset sekä luontokeskusten ja tupien sulkeminen selittävät pohjoisen kohteiden kävijämäärien romahdusta keväällä. Sitä voidaan pitää viestinnän onnistumisena, Kokkonen summaa.

Kesän kysyntä luontokohteissa on ollut aktiivisen kotimaanmatkailun ansiosta vilkasta koko maassa, ja viime vuoden vastaavan ajankohdan luvut ylittyvät Kokkosen mukaan useissa kohteissa.

Kansallispuistoissa ja muissa Metsähallituksen luontokohteissa kävijämäärät ovat viimeisen viiden vuoden ajan kasvaneet noin kolmen prosentin vuosivauhtia, mikä tarkoittaa kahtasataatuhatta lisäkävijää vuodessa. Kyseessä on siis yleinen kehitystrendi – ei pelkästään korona-ajan ohimenevä juttu.

Kasvun syiksi Kokkonen nostaa muun muassa lisääntyneen luonnon arvostuksen sekä erilaisten uusien liikkumistapojen yleistymisen. Myös yritystoiminta luontomatkailun ympärillä on kehittynyt.

– Luonnossa liikutaan monella tavalla ja kokemuksia jaetaan sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi maastopyöräily on nostanut suosiotaan viime vuosina huimasti, ja uusi sukupolvi näyttää muutenkin löytäneen uusia luontoaktiviteetteja.

Luonnossa oleskelulla ja liikkumisella on todettu monia terveys-ja hyvinvointivaikutuksia: luonto laskee verenpainetta ja auttaa palautumaan stressistä. Myös Kuusela ja Kotakorva ovat huomanneet luontoliikkumisen myönteiset vaikutukset.

– Kävely raikkaassa ilmassa keskellä luontoa tekee hyvää fyysisesti ja henkisesti. Täällä nauttii kaikilla aisteilla.

TEKSTI OLLI AUTONEN • KUVAT OLLI AUTONEN JA JAAKKO POSTI