Luontoryntäykseen osattiin varautua

Koronaviruspandemia innosti ennätysmäärän suomalaisia ulos luontoon viime vuonna. Metsähallituksessa luontoryntäykseen varauduttiin muun muassa viestintää tehostamalla. Tiukinta teki parkkipaikoista.

Kansallispuistoissa ja valtion muissa luontokohteissa vierailtiin viime vuonna ennätykselliset 9,2 miljoonaa kertaa. Käynnit kansallispuistoissa kasvoivat 23 prosenttia edellisvuodesta, ja kaikki kohteet huomioiden lisäystä oli 17 prosenttia.

Kasvu ei tullut yllätyksenä, sillä luontokohteiden kävijämäärät ovat lisääntyneet tasaisesti vuosituhannen alusta lähtien. Erikoissuunnittelija Matti Tapaninen Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo, että tilanne analysoitiin pandemian kynnyksellä alkuvuodesta 2020.

– Osasimme varautua luontokohteiden kasvavaan kysyntään aika hyvin. Reagointikyky oli hyvä, koska rahoitustilanne oli juuri kohentunut hallituksen tekemän tasokorotuksen ansiosta, hän toteaa.

Retkeilijöitä ohjattiin väljemmille poluille

Metsäretkille lähti viime vuonna paljon ensikertalaisia, mikä aiheutti maastossa jonkin verran ongelmia, kuten roskaamista ja luvattomia nuotioita. Metsähallitus tehosti ohjeistustaan retkietiketistä ja muistutti esimerkiksi muiden huomioimisesta taukopaikoilla.

Haluamme edistää
kestävää ja vastuullista
matkailua.

Myös ruuhkautumista tapahtui, minkä takia retkeilijöitä ohjattiin suosituimmilta kohteilta vähemmän tunnetuille. Esimerkiksi Nuuksion kuormitusta kevennettiin tiedottamalla aktiivisesti pääkaupunkiseudun muista kohteista, joilla vierailtiinkin aiempaa ahkerammin.

Tapaninen toteaa, että selkeäksi haasteeksi nousi paikoitustilan puute.

– Paikoitustilaa pitäisi olla riittävästi, ja kehitämme sitä jatkuvasti kuntien kanssa. Monin paikoin on herätty siihen, että olisi hyvä luoda myös julkisia yhteyksiä. Esimerkiksi Turun seudulla on hyvä bussiyhteys Kurjenrahkaan, ja Koillismaalla liikennöi Karhunkierros-bussi, hän sanoo.

Erityisen tärkeää on, että kasvavat kävijämäärät eivät vaaranna luonnonsuojelualueita, joilla virkistys- ja matkailukäytön kestävyyttä seurataan eri menetelmin. Tapaninen huomauttaa, että tehokas keino varmistaa suojelualueiden luontoarvojen säilyminen on tiivis yhteistyö matkailuyritysten kanssa.

Luonnon vetovoiman uskotaan jatkuvan

Tapaninen kertoo, että Metsähallituksen kävijätutkimusten mukaan kansallispuistojen merkitys matkustamisen pääsyynä on vahvistunut. Luonnosta haetaan yhä yleisemmin hyvinvointia ja rauhoittumista. Retkiseurueiden koko on pienentynyt, ja lapsiperheiden määrä on kasvanut.

– Myös aktiviteettien kirjo on laajentunut. Esimerkiksi luontokuvausta, maastopyöräilyä ja telttailua harrastetaan aiempaa enemmän, hän jatkaa.

Retkeilyn suosion uskotaan jatkuvan pandemian jälkeenkin. Tapaninen arvioi, että Suomella on vahva kilpailuasema terveysturvallisena maana ja hyvä valmius ottaa vastaan myös ulkomaisia matkailijoita, kun rajat taas aukeavat.

– Haluamme edistää kestävää ja vastuullista matkailua. Toivotaan, että luontomatkailun kasvu tuo vahvaa hyötyä myös matkailuyrityksille ja lisäarvoa aluetaloudelle, hän sanoo.

TEKSTI MINNA NURRO • KUVA JONNA KALLIOMÄKI