Talvipyöräilijöitä lumisessa maisemassa

Retkeilyrakenteiden kunnostus hyvässä vauhdissa

Julkaistu 16.12.2020

Metsähallitus korjaa kansallispuistojen ja valtion retkeilyalueiden rakenteita tänä vuonna lähes kahdeksalla miljoonalla eurolla, ja työ jatkuu vuodenvaihteen jälkeen. Tähän asti myönnetyllä lisärahoituksella on tarkoitus kunnostaa reittejä ja rakenteita yli sadassa kohteessa.

Metsähallituksen Luontopalvelut kohdensi viime vuonna yli 16 miljoonaa euroa eri rahoituksina kansallispuistojen ja muiden luontokohteiden niin sanotun korjausvelan paikkaamiseen. Rahoitusta on tullut useammasta lähteestä, eniten ympäristöministeriöstä.

Erikoissuunnittelija Rami Tuominiemi Metsähallituksesta kertoo, että lisärahoituksen mahdollistamia kunnostuksia on tehty useissa kohteissa eri puolilla maata. Rahoituksella on korjattu muun muassa laavuja, käymälöitä, laitureita, reitistöä, kuten pitkospuita ja viitoituksia, sekä tiestöä ja parkkialueita.

– Esimerkiksi UK-kansallispuistossa on aloitettu reittikunnostuksia ja rakennettu uusiksi Nuorttijoen yli menevä riippusilta, jonka lumi romautti viime talvena. Vallisaaren laituri on uusittu, Riisitunturilla on aloitettu parkkialueen uusiminen, ja Hetta–Pallas-reitin varrella on kunnostettu monia taukopaikkoja, Tuominiemi havainnollistaa.

Lumikenkailijoita talvimeisemassa
Korona-aika on lisännyt kiinnostusta luonnossa liikkumiseen.

PAVE kertoo korjaustarpeet

Lisärahoituksen taustalla on vuonna 2018 laadittu selvitys, jossa kartoitettiin kansallispuistojen ja muiden luontokohteiden retkeilyrakenteiden korjausvelkaa. Selvitys perustui noin 23 000 rakennuksen ja rakennelman sekä noin 15 000 reittikilometrin kuntotietoihin.

– Päättäjät reagoivat siihen todella nopeasti, ja korjauksissa päästiin pian liikkeelle, Tuominiemi toteaa.

Kunnostustyöt suunnitellaan ensisijaisesti PAVEn eli Metsähallituksen palveluvarustustietojärjestelmän pohjalta. Se sisältää muun muassa kenttähenkilöstön keräämiä kuntotietoja ja muita ominaisuustietoja eri kohteista.

– Kansallispuistojen ”hot spottien” lisäksi hajakohteille on riittänyt paljon väkeä. Korona-aika on saanut ihmiset laajalla rintamalla liikkeelle ja laittanut vähän uusiksi ajatusta siitä, mitä pitää korjata, Tuominiemi lisää.

Retkeilyrakenteiden
materiaalina suositaan
puuta.

Osa PAVEn tiedoista näkyy myös asiakkaille Retkikartta.fi-verkkopalvelun kautta. Tuominiemi kertoo, että Luontopalvelujen kenttähenkilöstö saa ensi vuonna käyttöönsä mobiilisovelluksen, jolla tietoja voi päivittää reaaliaikaisesti maastosta.

– Se nopeuttaa meidän omaa vasteaikaamme huomattavasti, hän tarkentaa.

Talvipyöräilijöitä
Urho Kekkosen kansallispuistossa on myös talvipyöräilyyn soveltuvia reittejä.

Lumeton talvi tuo haasteita

Valtion retkeilykohteiden infran kunnostus on pitkäjänteistä työtä. Suunnittelussa otetaan huomioon monia seikkoja, kuten asiakastyytyväisyys ja -turvallisuus, rakenteiden käyttöikä ja ympäristöystävällisyys sekä huollon näkökulma. Tiukimmin suojelluille alueille tehdään uusia rakenteita vain huolellisen harkinnan perusteella.

Pelkkä tarvikemateriaalien hankinnan kilpailuttaminen voi viedä muutamia kuukausia, ja myös tarvikkeiden kuljettaminen luontokohteisiin on aina oma urakkansa. Tuominiemi toteaa, että talvien leudontuminen on tehnyt kuljetuksista haastavia etenkin Etelä-Suomessa.

– Tarvikkeiden kuljetus moottorikelkalla vaatii lunta. Jos sitä ei tule, kuljetuksiin on keksittävä uusia ratkaisuja, hän sanoo. Retkeilyrakenteiden materiaalina suositaan puuta muun muassa hiilensidonnan takia. Käsittelemätön puu ei tosin kestä luonnossa pitkiä aikoja, minkä takia kestopuuta käytetään varsinkin sellaisissa rakenteissa, jotka ovat kosketuksissa maahan.

Asiakaspalaute yhä tärkeämpää

Tuominiemen mukaan kaiken a ja o on tieto siitä, missä asiakkaat liikkuvat ja mihin kohdistuu suurin käyttöpaine. Niinpä kävijätutkimukset ja -laskennat ovat tärkeitä. Asiakkaita kuunnellaan muutenkin herkällä korvalla: palautetta tulee niin luontokeskusten kautta kuin verkon ja sähköpostin välityksellä.

– Palvelumuotoilu on päivän sana, ja sentyyppistä näkökulmaa tulee työhön mukaan. Esimerkiksi Nuuksiossa on alkamassa projekti, jossa asiakasnäkemyksiä selvitetään aktiivisesti, erikoissuunnittelija Tuominiemi kertoo.

Kunnostettavia rakenteita ei aina tehdä aivan samanlaisiksi ja samoihin paikkoihin kuin aiemmin, vaan esimerkiksi laavujen paikkaa saatetaan hieman muuttaa. Myös reittejä voidaan linjata uusiksi.

TEKSTI MINNA NURRO • KUVA JAAKKO POSTI

Vuonna 2020 on investoitu euromääräisesti eniten seuraavien kohteiden kunnostamiseen:

  • Koli: hotelli ja tuvat
  • Syöte: reitit, taukopaikat ja luontokeskuksen maalämpö
  • Vallisaari: vesiliikennelaituri ja yleisöpalvelutilojen tekniikka
  • Pyhä-Luosto: reittien kestävöinti, porrasrakenteet ja pitkostukset
  • Pallas-Ylläs: taukopaikat, käymälätekniikka ja reittimerkinnät

Info-laatikon symboli

JAA ARTIKKELI: