Haastateltavana Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja GITA KADAMBI

Mitä metsä sinulle merkitsee?
– Metsä on ollut minulle aina tärkeä paikka. Olin lapsena poikatyttö, ja leikimme kavereiden kanssa rosvoa ja poliisia, kiipeilimme puissa ja juoksimme ympäri lähimetsiä lapsuudenmaisemissani Järvenpäässä. Metsä on edelleenkin minulle paikka, jossa lataudun ja josta saan voimaa. Se on vastapaino kaikelle muulle hälinälle elämässä.

Mikä on mieleenpainuvin metsämuistosi?
– Olen kokenut monesti vahvaa yhteyttä luontoon metsäkävelyillä. Musiikki kuuluu työnikin puolesta jokaiseen päivääni, joten metsästä lähden hakemaan vahvasti hiljaisuutta. Metsän äänet assosioituvat minulla vahvasti musiikkiin, erityisesti Sibeliuksen sinfonioissa on paljon metsään liittyviä elementtejä. Vien mielelläni ulkomaisia vieraitakin suomalaiseen metsään. Se on ollut elämys monille, varsinkin intialaisille sukulaisilleni. Monia yllättää se, kuinka tosissamme olemme metsän kanssa.

Minkälaisessa metsässä liikut mieluiten?
– Rakastan syksyistä metsää. Olen surkea sienestäjä, mutta sinnikäs. Lähden tomerasti sieneen ja tulen sieltä yhden tai kahden sienen kanssa takaisin. En kuitenkaan luovuta! Pidän paljon kesämökkini lähimetsistä Savonlinnassa.

Mikä on kiinnostavin puuta hyödyntävä innovaatio?
– On todella hienoa ollut seurata, mitä kaikkea puusta osataan nykyään tehdä. Puulla voidaan korvata muovia, ja siitä voidaan tehdä kangasta. Mahtavaa, että olemme Suomessa tälläkin alalla luovuuden suhteen eturintamassa ja osaamme tehdä sellaista, mitä muut eivät vielä osaa.

Mistä puusta pidät eniten?
– Bangaloren kaupungissa Etelä-Intiassa on iso kasvitieteellinen puisto ja puutarha. Siellä on yksi todella iso ja vanha puu, jonka ympärysmitta on useita metrejä. Puu on aina herättänyt minussa suurta kunnioitusta. Se on seisonut paikallaan satoja vuosia. Vanhoissa puissa on hienoa energiaa.