Käpyjen metsikkökeräys kiinnostaa Lapissa

Metsähallitus täydentää männyn siemenhuollon varmuusvarastoa Pohjois-Suomessa ostamalla hyvänlaatuisia käpyjä kerääjiltä. Käpyjen keruu on herättänyt paljon kiinnostusta.

Muutaman suotuisan kesän jälkeen metsiin on kehittynyt laadultaan ja määrältään hyvä männyn siemensato, jota kerätään nyt talteen pohjoisessa Suomessa. Käpyjen metsikkökeräys on herättänyt paljon kiinnostusta, ja valtion maille annettavia käpyjen keräyslupia on yksistään Rovaniemellä kirjoitettu jo yli 250 kappaletta. Keruun toteutuksesta vastaa Metsähallitus yhdessä alueellisten metsänhoitoyhdistysten ja metsäalan toimijoiden kanssa.

Tämänkertaisen kävynkeruun alue rajoittuu Lapin maakuntaan ja Kuusamoon. Pohjoisimmassa Lapissa käpyjä ei kerätä, sillä siellä kesä ei ollut riittävän lämmin siementen itävyyden kannalta. Keräyksen kokonaistavoite on 900 000 litraa. Marraskuun puoliväliin mennessä siitä on saavutettu jo noin kolmasosa.

– Jos loppusyksyn säät suosivat, syysjaksolla voidaan päästä jopa noin 400 000 litraan. Silloin oltaisiin hyvin tavoitteessa. Kevättalven keruu on perinteisesti ollut aina hieman tuottoisampi, joten kokonaistavoitteenkin saavuttaminen on mahdollista. Keruun toteutuminen on kuitenkin kiinni siitä, miten hyvin siementen itävyys säilyy yli talven pakkasjaksojen, Metsähallituksen Luontopalveluiden erikoissuunnittelija Ilkka Vaara kertoo.

Käpyjen keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan siihen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Kerääjän tuleekin ennen keruuseen ryhtymistä olla ensin yhteydessä metsähoitoyhdistykseen, jolta saa karttoja keruukohteista ja myös ohjeita käpyjen keruuseen. Rovaniemellä karttoja ja -ohjeita saa Tiedekeskus Pilkkeestä.

Metsän mahdollisuudet tutuksi

Rovaniemellä käpykeräys on kiinnostanut myös erilaisia yhteisöjä. Monikulttuurikeskus MoniNetin Kulttuurit yhteisellä polulla (KUPO) -hankkeen osallistujaryhmä tutustui käpyjen keräämiseen Perunkajärven maastossa.

Espanjasta kotoisin oleva Miquel Peral Sanchez oli keräämässä käpyjä ensimmäistä kertaa. Hän kertoi tutustuneensa enemmän luontoalan toimintaan, kun taas metsätalous oli tuntemattomampi ala.

– Olen ensimmäistä kertaa metsätöissä, ja tämä on mukavaa. Minua kiinnostaa lähteä keräämään käpyjä uudestaan, sillä tästä voi kuulemma saada hyvin rahaa. Taloudellinen tilanne on haastava koronan takia, joten tämä on hyvä lisätulon lähde.

Samoilla linjoilla oli myös Israelista kotoisin oleva Yehonatan Edvi.

– En ole liikkunut paljoa metsässä, mutta tämä on hauskaa. Lähden mielelläni uudelleen, jos saan jonkun kaverin mukaan. Metsätalous ei ole tuttua, ja tämä onkin ensimmäinen kertani metsätöissä.

Yhtenä KUPO-hankkeen tavoitteena on vahvistaa eri kulttuuritaustaisten ihmisten toimintaedellytyksiä ja osallisuutta luontolähtöisiä menetelmiä hyödyntäen.

– Hankkeen toiminnalla edistetään kaksisuuntaista kotoutumista, integraatiota ja hyviä etnisiä suhteita. Luonnon tarjoamien virkistys- ja ansaintamahdollisuuksien hyödyntäminen hyvinvoinnin tukena on tuttua valtaosalle kantasuomalaisista ja osa väestöllistä yhteisöllisyyttä. Suomalaisen luontosuhteen luominen maahanmuuttajille vaatii aktiivista tiedonvälitystä, opastamista ja ohjaamista kotouttamisen osana, Kalle Santala Lapin ammattikorkeakoulusta kertoo.

KUPO-hanke tekee yhteistyötä monien luontoon liittyvien organisaatioiden kanssa. Metsähallitus on ollut erityisesti mukana luonnon tarjoamien ansaintamahdollisuuksien esittelijänä ja tarjoajana. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa hanketta toteuttavat Lapin ammattikorkeakoulun johdolla Luonnonvarakeskus, Rovalan setlementti ry., Meriva SR, Pohjantähtiopisto ja Tervolan kunta.

Käpykeräys jatkuu vielä kävääseen asti, jos säät suosivat ja mäntyjen siementen itävyys pysyy hyvänä. Kerättävää siis riittää vielä, kun uusia hakkuualueita valmistuu ja käpyjen kerääjät pääsevät töihin.

TEKSTI LAURA HALVARI, ILKKA VAARA, METSÄHALLITUS, KALLE SANTALA, LAPIN AMK • KUVA LAURA HALVARI