Susien DNA-keräys laajenee
DNA-seurannalla saadaan tietää susista asioita, jotka eivät paljastu millään muulla menetelmällä. Sen avulla tunnistetaan susiyksilöitä ja saadaan selville alueen reviirien määrä ja niiden rajat. DNA voi kertoa myös siitä, kuinka monta sutta yksittäisellä reviirillä on. Analyysien perusteella voidaan tunnistaa yksilöiden välisiä sukulaisuussuhteita – etenkin, onko reviirillä vanhemmat ja uudet jälkeläiset. Näin saamme suden kannanarviointiin tietoa lisääntyvistä yksilöistä.
DNA-analytiikka on ollut osa Luonnonvarakeskuksen susikannan seurantaa vuodesta 2015, mutta toistaiseksi vain osalla reviireistä. Talvella 2020–2021 DNA-näytekeräys laajenee kaikille susien laumaja parireviireille. DNA analysoidaan susien ulosteesta, jota kerätään näytteeksi marraskuun alusta helmikuun loppuun.
Luke kouluttaa vapaaehtoisia osaksi Suomen riistakeskuksen koordinoimaa
näytekeräysverkostoa. Verkosto koostuu vapaaehtoisista luonnossa liikkujista, kuten metsästäjistä ja muista luontoharrastajista. Kullekin keräysalueelle on nimetty vähintään yksi vastuuhenkilö, joka jakaa ohje- ja näytekeräysmateriaalin kerääjille, ottaa vastaan alueen näytteet ja toimittaa ne edelleen analysoitavaksi. Kerääjiä ja vastuuhenkilöitä tarvitaan lisää, kun keräysalue laajenee.
Uudet koulutukset järjestetään lokakuussa verkkokoulutuksina. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä susilife@luke.fi. Kerro viestissäsi, mistä olet kotoisin, millä alueella voisit liikkua näytekerääjänä tai oletko kiinnostunut toimimaan yhteyshenkilönä.
Lisää tietoa näytekeräyksestä löydät osoitteesta www.riistahavainnot.fi.
TEKSTI KATJA HOLMALA, MIA VALTONEN, SAMULI HEIKKINEN JA ILPO KOJOLA (LUKE)
DNA-seurantaa kehitetään SusiLIFE-hankkeessa, jota toteuttavat Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus, Metsähallitus, Itä-Suomen poliisilaitos ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri.
JAA ARTIKKELI: