Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry:n puheenjohtaja Henna Helander Paimion sairaalassa kuvattuna.
– Puuta voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän myös korjausrakentamisessa, Henna Helander sanoo.

Puurakentamisen aika on nyt

Julkaistu 23.6.2021

Puulla on rakennusteollisuudelle paljon annettavaa. Se on kotimainen, kierrätettävä ja monipuolinen materiaali – ja mikä tärkeintä, sen käyttö auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta.

Puurakentamisella on kaikki edellytykset kehittyä Suomen talouden vihreäksi veturiksi, arvioi ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmapäällikkö Petri Heino. Ympäristöministeriön asettama tavoite on, että vuonna 2025 puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on 45 prosenttia.

– Tavoitteen toteutuminen edellyttäisi puurakentamisen volyymin tuplaantumista. Se on kova tavoite, mutta sen ei pitäisi olla mahdotonta, Heino arvioi.

Vaikka puu on hallitseva materiaali pientaloissa, kerrostaloissa sen käyttö on yleistynyt hitaasti. Vauhti saattaa kuitenkin kohta kiihtyä, sillä ympäristöministeriön tavoitteena on saada rakennusten hiilijalanjälki osaksi rakentamismääräyksiä vuoteen 2025 mennessä.

– Hiilijalanjäljen tarkastelu tulee ehdottomasti lisäämään puurakentamisen markkinoita, sillä puun lisääminen on yksi keino parantaa rakentamisen ympäristösuorituskykyä.

Asenteet myönteisiä, tiedon puute jarruttaa

Heinon mukaan valtion ja kuntien tehtävä on toimia puurakentamisen edelläkävijöinä ja käynnistää hankkeita, joiden myötä osaaminen kehittyy ja kysyntä kasvaa. Valtaosa kunnista suhtautuukin puurakentamiseen myönteisesti, mutta rakentamisintoa jarruttaa kokemuksen ja tiedon puute.

– Kuntien hankintaviranomaisten osaamista puurakennusten hankinnoissa tulisi erityisesti kehittää, Heino toteaa. Tietovajetta paikatakseen ympäristöministeriö on yhteistyössä Motivan kanssa käynnistänyt julkisen puurakentamisen neuvontapalvelun, johon julkisen sektorin yhteyttä ja saada apua kysymyksiinsä. Motiva järjestää myös maksuttomia verkkokoulutuksia julkisen puurakentamisen eri teemoista.

Lisäksi ympäristöministeriö tukee Puurakentamisen ohjelman kautta kuntien puurakentamiseen liittyviä kehittämis-, edistämisja tutkimushankkeita sekä alan koulutuksen kehittämistä.

Puuta ulko- ja väliseiniin, oviin ja lattioihin

Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtaja Henna Helanderin mukaan nykyistä laajamittaisemman puurakentamisen puolesta puhuu moni seikka. Yksi tärkeimmistä on puurakentamisen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Puurakentaminen
on ekoteko.

– Puurakentaminen on tästä näkökulmasta valtava mahdollisuus ja ekoteko, sillä puurakennus sitoo hiiltä satoja vuosia. Lisäksi puun jatkokäyttö ja kierrätysmahdollisuudet ovat eri luokkaa kuin betonielementtien. Uudisrakentamisen lisäksi puu voisi kilpailla korjausrakentamisen puolella. Puutuotteita pitäisi Helanderin mukaan myös jalostaa yhä pidemmälle.

– Lähiöissä julkisivut ja lisäkerrokset voitaisiin tehdä puusta. Kerrostalojen ovet ja koulujen lattiat voisivat olla massiivipuuta, ja massiivipuulevyistä voitaisiin valmistaa väliseiniä remonttia tekeville kuluttajille. Jos tällä hetkellä haluaa tehdä vaikkapa ekologisen keittiön, vaihtoehtoja ei juuri ole. Veikkaan, että puusta valmistetuille, ekologisille tuotteille voisi olla kovastikin kysyntää.

Ala kaipaa opiskelijoita ja yrityksiä

Helander toivoo, että puurakentamisen eduista viestittäisiin aktiivisesti. Hän uskoo, että esimerkiksi nuoriin vetoaa ajatus siitä, että puurakentamisen kautta he voivat olla mukana ratkomassa ympäristöongelmia.

– Tarvitsemme uusia osaajia, ja tämä voisi olla hyvä täky.

Puurakentamisen yleistyminen avaa Helanderin mukaan väylän keskisuurille, puurakentamiseen erikoistuneille urakoitsijoille, joita toistaiseksi on Suomessa niukasti.

– Näitä firmoja pitäisi nostaa julkisuudessa esiin niin, että muutkin lähtisivät kehittämään toimintaansa samaan suuntaan. Tekijöitä tarvitaan, Helander sanoo.

Katse seuraavaksi vientimarkkinoille

Puurakentaminen yleistyy myös Suomen ulkopuolella. Euroopassa ainakin Itävalta, Sveitsi ja osa Saksan osavaltioista ovat käynnistäneet omat ohjelmansa puurakentamisen edistämiseksi.

– Kysyntää suomalaisille puutuoteratkaisuille ja -osaamiselle syntyy varmasti. Nyt olisi hyvä tilaisuus lähteä tutkimaan vientimahdollisuuksia, Heino sanoo.

Helander muistuttaa, ettei kyseessä olisi edes ensimmäinen kerta, kun suomalaista puuosaamista viedään maailmalle. Suomi oli 1950-luvulla hetken aikaa maailman suurin pientaloviejä.

– Ei silloin ajateltu, että ei osata tai voida. Tehtiin parasta, ja se myi, Helander sanoo.

TEKSTI MARIA LATOKARTANO • KUVA RONI LEHTI

Nuoret aikuiset haluavat enemmän julkista puurakentamista

Metsähallitus ja StoraEnso selvittivät nuorten aikuisten mielikuvia julkisesta
puurakentamisesta. Kysely toteutettiin nettikyselynä toukokuussa 2021, ja sen
toteutti Suomen Kyselytutkimus Oy. Kohderyhmänä olivat 18–28-vuotiaat nuoret
aikuiset. 

Lue lisää kyselyn tuloksista

JAA ARTIKKELI: