Jatkuvaa kasvatusta seurataan laajoilla mallialueilla

Metsähallitus perustaa kolme 5 000 hehtaarin kokoista jatkuvan kasvatuksen mallialuetta eri puolille Suomea. Mallialueet tarjoavat alustan jatkuvan kasvatuksen menetelmien kehittämiseen ja sen vaikutusten laajamittaiseen seurantaan.

Erilaisista metsänkäsittelytavoista on keskusteltu julkisuudessa runsaasti. Pyrimme olemaan luonnonvara-alan edelläkävijä ja haluamme kartuttaa käytännön kokemusta peitteisen metsätalouden harjoittamisesta laajoilla alueilla. Kokeilu on myös osa Metsähallituksen ilmasto-ohjelmaa, Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula kertoo.

Mallialueet sijaitsevat Rautavaaran Maaselässä, Suomussalmen Pirttivaarassa ja Savukosken Tulppiossa. Alueet on valittu siten, että ne edustavat rakenteeltaan ja kasvupaikkajakaumaltaan tavanomaisia valtion talouskäytössä olevia metsiä. Niillä on myös muita tärkeitä maankäyttömuotoja, kuten virkistys- ja matkailukäyttöä ja poronhoitoa, sekä maisema-arvoja.

Jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilytetään aina peitteisenä. Metsänkasvatuksen päämenetelminä ovat metsänhoidolliset poimintahakkuut ja alle 0,3 hehtaarin pienaukot. Uusien taimien odotetaan syntyvän luontaisesti ilman viljelyä.

– Jatkuva kasvatus on kiinnostava metsien käsittelyvaihtoehto, ja haluamme sen pitkäaikaisesta toimivuudesta lisää luotettavaa ja käytännössä testattua tietoa. Tärkeää on myös hakea kokemusta haastavista olosuhteista, jotta saamme tietoa, milloin ja miksi menetelmä ei johda haluttuun lopputulokseen, Kumpula toteaa.

Toimintamallien suunnittelu käynnistymässä

Metsähallituksella on käytössä laaja valikoima eri hakkuumenetelmiä. Jatkuvan kasvatuksen menetelmiä on hyödynnetty aiemmin varsinkin Pohjois-Suomessa maisema- ja erityiskohteilla, joilla metsät on haluttu säilyttää peitteisinä.

– Mallialueet tarjoavat mahdollisuuden seurata menetelmien toimivuutta erilaisissa maantieteellisissä olosuhteissa. Haluamme muun muassa varmistua siitä, että luontaisesti syntyvistä taimista kehittyy terveitä, laadukkaita ja tehokkaasti hiiltä sitovia puita, projektipäällikkö Nuutti Kiljunen Metsätalous Oy:sta kertoo.

Kiljunen vetää projektia, joka on perustettu mallialueiden käytännön toteutusta ja seurannan käynnistämistä varten.

– Projektissa tallennetaan mallialueiden lähtötilanne eli metsävaratiedot, luodaan toimintamallit, tehdään tarvittavat hakkuulaskelmat sekä perustetaan seurantakoealat. Hyödynnämme laajasti aihepiirin tutkijaosaamista ja muuta asiantuntemusta.

Mallialueille laaditaan käsittelyohjelmat, joissa vuosittain käsiteltävä pinta-ala, käsittelytavat ja hakkuumäärä tarkentuvat. Selvitettäviä asioita ovat myös muun muassa metsien eri käyttömuotojen, monimuotoisuuden ja ilmastovaikutusten huomioon ottaminen, tuhonkestävyys sekä metsätalouden harjoittamisen kannattavuus. Lisäksi seurataan hiilinielun, puuston määrän ja hiilivaraston kehittymistä.

Yhteistyötä tutkijoiden kanssa

– Mallialueet ovat herättäneet kiinnostusta myös riista-alan toimijoissa. Mallialueiden myötä saadaan entistä paremmin tietoa myös metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksista riistakantoihin, maisemaan ja vesiensuojeluun, Kiljunen kertoo.

Mallialueiden seurantajakso on 30 vuotta, ja tuloksista raportoidaan vähintään viiden vuoden välein. Tavoitteena on tehdä yhteistyötä muun muassa Luonnonvarakeskuksen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Metsätehon kanssa.

– Metsän kehityksessä viisi vuotta on lyhyt aika. Tässä ajassa metsässä ei näy juurikaan käytännön muutoksia, kyse on pidemmän aikavälin vaikutuksista. Jatkuvan kasvatuksen menetelmiä lähdetään soveltamaan mallialueilla varttuneissa metsissä, nuoremmissa metsissä toimitaan kuten muuallakin eli tehdään normaalit taimikonhoitotoimenpiteet.

TEKSTI SARI HILTUNEN